Peltomaan arvo suunnittelukuvioittain
Kuva 26. Esimerkki tilastoteemakartan käyttömahdollisuuksista uusjako- alueen erityispiirteiden havainnollistamisessa (värikopio hard-copy
7.2 Jatkonäkymät
Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan uusjaon hyöty- ja kustannusohjel- mistosta tullaan toteuttamaan ainakin prototyyppi tässä työssä esitetyn ratkaisun pohjalta. Mahdollisuudet ohjelmiston toteuttamiseen ja käyttöönottoon ovat paremmat kuin koskaan aikaisemmin; JATO-ohjelmistoa otetaan parhaillaan käyttöön jakotoimitusten ominaisuustietojen hallintaan, MAAGISin karttatieto- kantoihin perustuvat numeeriset kartta-aineistot laajenevat kattamaan koko Suomen, kiinteistöjä koskevia tietoaineistoja siirretään numeeriseen muotoon
sekä tietokonelaitteistot yleistyvät niin, että maanmittaustoimistoissa saavute
taan "pääte joka pöydällä" -tilanne.
Toisaalta uusjakojen harvinaisuuden vuoksi (yhteensä 8 edellytysten ja laajuuden selvitystä on arvioitu tulevan vireille vuosina 1992-1996) on olemassa mahdollisuus, että ohjelmiston toteuttaminen viivästyy muiden, tärkeämmiksi määriteltyjen ohjelmistojen vuoksi. Yleensä vaihtoehtotilanteissa ohjataan resursseja useammin toistuvien työtehtävien siirtämiseen atk-avustei- seksi. Hyödyt uusjakojen vaikutusten kuvaamisen atk-avusteiseksi siirtämisestä - kuten itse uusjakohankkeestakin - saadaan vasta pitkän ajan kuluessa. Lisäksi hyöty- ja kustannusohjelmiston perusidea on käsitteellisesti vaikea verrattuna esimerkiksi jako toimitusten tiliohjelmistoon, minkä vuoksi kaikkia tyydyttävän toteutusratkaisun löytäminen saattaa myös hidastaa po. ohjelmiston valmistu
mista.
Hyöty- ja kustannusohjelmiston toteuttamisella saavutetaan etuja mm.
edellytysselvitysten nopeutumisena ja selvitysten tarkentumisena. Ohjelmiston avulla voidaan hallita toimituksissa käsiteltäviä valtavia tietomääriä. Tietoa ei tarvitse tallentaa useaan otteeseen ja tiedon muuttuessa voidaan yhdellä päivityksellä saattaa muutos voimaan kaikkiin kohtiin, joissa sama tieto esiintyy. Ohjelmisto mahdollistaa myös sellaisia analyysejä uusjakoalueesta, joita ei aikaisemmin voitu kohtuullisella työmäärällä suorittaa. Yhdessä olemassaolevien jakotoimituksiin käytettävien ohjelmistojen kanssa se tulee mahdollistamaan jälkilaskennan uusjakohankkeen todellisista vaikutuksista.
8 YHTEENVETO
Tässä työssä luotiin suunnitelma järjestelmästä, jolla uusjaon hyöty- ja kustannusvaikutuksia kuvataan tietokoneavusteisesti. Työn lähtökohtana olivat ne ongelmat ja kehittämistarpeet, joita on ilmennyt lähinnä uusjaon edellytys- selvitysten teon yhteydessä.
Entistä yksityiskohtaisempia kiinteistörakenneselvityksiä sekä hyöty- ja kustannuslaskelmia on esitettävä ensinnäkin siksi, että uusjakotoiminta on siirtymässä kiinteistörakenteeltaan aikaisempaa selkeämmille alueille. Toiseksi sekä valtio että asianosaiset suhtautuvat nykyisin kriittisesti uusjakojen kannattavuuteen muun muassa Suomen kireän taloudellisen tilanteen ja Euroopan yhdentymiskehityksen vuoksi. Selvitysten on annettava näille tahoille uusjakohankkeesta riittävän laajat ja selkeät tiedot, jotka mahdollistavat asiatietoihin perustuvan arvioinnin hankkeen edullisuudesta. Kolmanneksi uusjakohankeen seurantaan on saatava järjestelmä, joka ottaa huomioon tietojen ja kustannusten tarkentumisen toimituksen kuluessa alusta sen päättymiseen
saakka.
Aluksi työssä määriteltiin hyötyjen ja kustannusten laskentaperusteet, joiden pohjalta hyöty- ja kustannusohjelmistoa lähdettiin kehittämään. Vertailuperus- teiksi valittiin peltolohkon koon ja muodon vaikutus viljelykustannuksiin, viljelyliikenteen kulku- ja kuljetuskustannukset sekä laidunliikenteen että niittorehuruokinnan aiheuttamat kuljetuskustannukset. Vertaamalla näiden indikaattorien arvoa sekä ennalta arvioidussa uusjaon jälkeisessä tilanteessa että vertailutilanteessa (tilanne ennen jakoa tai tilanne, joka alueelle kehittyisi ilman jakoa) saadaan arvoitua uusjaon vaikutusta jakoalueeseen.
Ohjelmiston sisältö suunniteltiin toiminto- ja tietomallien avulla. Hyötyjen ja kustannusten kuvaamisen toiminnoiksi määriteltiin kartan muodostaminen, tiedon keruu, tiedon tallennus, laskenta, tulostus ja teemakartan muodostami
nen. Tietosisällön pääryhmiksi määriteltiin maatilan ominaisuus- ja sijaintitie
dot, kustannuslaskelmatiedot ja erillishyötyjen tiedot. Kun kohteet oli määritelty, tutkittiin niiden suhdetta olemassa olevien tietokantojen käsitteis
töön. Ominaisuustietokannassa oli valmiina perusrakenteet, joihin lisättiin maatilan tietojen käsitteet sekä hyötyjen laskentaa varten tarvittavien vakioiden käsitteet. Sijaintitietokannan käsitteistöön ei tehty muutoksia eikä lisäyksiä.
Ohjelmiston atk-ratkaisun suunnittelussa käytettiin hyväksi olemassaolevien ohjelmistojen mahdollistamia toimintoja. Suurin osa sijaintitietojen käsittelyyn liittyvistä toiminnoista on jo valmiina - kuivatustietojen ja peltolohkojen käsittely on toteutettava myöhemmin. Ominaisuustietojen tallennusta varten suunniteltiin olemassaolevaan ominaisuustietokantaan tarpeelliset lisäykset ja muutokset sekä muotoiltiin mallit tallennusnäytöille. Hyöty-ja kustannuslaskel
mia varten suunniteltiin maatalouden kustannustaulukoiden käyttö sekä kaavat, joilla eri kustannuslajien pääomitetut kokonaiskustannukset maatilaa kohden voidaan laskea. Tekstitulosteille esitettiin tulostemallit ja graafisesta tulostami
sesta esitettiin pääperiaatteet. Lisäksi ohjelmistolle suunniteltiin käyttöliittymä.
Lopuksi esitettiin koko hyöty- ja kustannusohjelmiston toteutussuunnitelma.
Työn tuloksena saatua suunnitelmaa voidaan pitää runkona, kun varsinaista hyöty- ja kustannusohjelmistoa lähdetään toteuttamaan yhteistyössä uusjakoja suorittavien maanmittaustoimistojen kanssa.
LÄHDELUETTELO
/Ahomäki ym. 1991/
Ahomäki, Tapio, Kivipelto, Taavi, Myllymäki, Taija, Riihelä, Ritva &
Tenkanen, Aulis. 1991. Käyttöopas jakoehdotuksen laatimiseksi metsäalueille JELM -ohjelmiston avulla. Helsinki. Maanmittaushallitus. 83 s.
/Alanissi 1991/
Alanissi, Mikko. 1991. Selvityksiä maataloushaitoista ja -vahingoista, kansio.
Helsinki. Maanmittaushallitus/kiinteistöosasto.
/Jaakonhuhta 1990/
Jaakonhuhta, Hannu. 1990. Tietotekniikan lyhennesanakirja. Kouvola.
Tietotekniikan liitto. 253 s.
/Kaarlelan maanmittaustoimisto 1990/
Kaarlelan maanmittaustoimisto. 1990. Ullavanjärven uusjaon tarpeen selvitys.
Kokkola. 34 s.
/Kivipelto ym. 1990/
Kivipelto, Taavi, Myllymäki, Taija & Tenkanen, Aulis. 1990. Käyttöopas jakoehdotuksen laatimiseksi peltoalueille JELP -ohjelmiston avulla. Helsinki.
Maanmittaushallitus. 83 s.
/Korth & Silberschatz 1988/
Korth, Henry F. & S überschätz, Abraham. 1988. Database System Consepts. 3rd Printing. Singapore. McGraw-Hill Book Company. 546 s.
/Leskinen 1988/
Leskinen, Teemu. 1988. Maanmittaushallituksessa kehitetystä tietokoneavustei
sesta tilastoteemakarttajäijestelmästä. Teknillisen korkeakoulun rakennus- ja maanmittausosastolla tehty diplomityö. 103 s.
/Luhtio 1983/
Luhtio, Antero. 1983. Uusjaon selostuksen malli. Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty diplomityö. 165 s.
/Maanmittaushallitus 1989а/
Maanmittaushallitus. 1989. Paikkatietojen yhteiskäyttö - orastavat paikkatieto- markkinat, esite, kirjoittanut Antti Rainio. Helsinki. 8 s.
/Maanmittaushallitus 1989b/
Maanmittaushallitus. 1989. Tilusjäijestely - maatilan ja kylän kehityksen perusta, esite. Helsinki. 8 s.
/Maanmittaushallitus 1991a/
Maanmittaushallitus. 1991. MAAGIS-ohjelmiston käyttäjäopas, 4. muutettu painos. Helsinki. Maanmittaushallitus/automaatioprojekti. 328 s.
/Maanmittaushallitus 1991b/
Maanmittaushallitus. 1991. SIHA - Sijainninhallinnan tietojärjestelmän määrittelyprojekti, loppuraportti 17.05.1991. Helsinki. 114 s.
/Maanmittaushallitus 1991c/
Maanmittaushallitus. 1991. Suunnitelma tiliohjelmistosta. Helsinki. Maanmit
taushallitus/kiinteistöosasto. 136 s.
/Maanmittaushallitus 1992/
Maanmittaushallitus. 1992. JATO - käyttäjän käsikirja. Luonnos.
/Myllymäki 1991/
Myllymäki, Tarja. 1991. Peltojen sijoittelu atk-avusteisessa uusjaossa.
Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan laitoksella tehty erikoistyö.
49 s.
/OnLine Computer Training Oy 1989/
OnLine Computer Training Oy. 1989. 04.-08.1989 pidetyn VAX/RDB - kurssin kurssimateriaali.
/Pelkonen & Pulkkinen 1987/
Pelkonen, Anna-Maija & Pulkkinen, Terttu. 1987. Suunnittelumenetelmien kartoitus. Helsinki. Atk-instituutti ja Valtion painatuskeskus.
/Potka 1986/
Potka, Timo. 1986. Tietokoneavusteisen uusjaon tarveselvityksen kehittäminen FINGIS-ohjelmiston pohjalta. Teknillisen korkeakoulun maanmittausosastolla tehty erikoistyö. 46 s.
/Pratt & Adamski 1987/
Pratt, J. Philip and Adamski, J. Joseph. 1987. Database Systems:
Management and Design. Boston. Boyd & Fraser Publishing Company.
757 s.
/Rihtniemi 1991/
Rihtniemi, Suvi. Esitelmä aiheesta Numeerinen kiinteistörajakartta maanmit
taushallituksessa 25.-29.11.1991 pidetyllä M A AGIS -käy ttäj äkurssilla.
/Riihelä 1991/
Riihelä, Ritva. 1991. Uusjaon kannattavuuden arviointi hankkeen alkuvaiheis
sa. Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan laitoksella tehty diplomityö.
103 s.
/Suomen kiinteistöarviointiyhdistys 1986/
Suomen kiinteistöarviointiyhdistys r.y. 1986. Kiinteistöarviointisanasto.
Helsinki. Rakentajain kustannus Oy. 54 s.
/SYTYKE r.y. 1990/
SYTYKE r.y. 1990. Tietokoneavusteinen systeemityö. Helsinki. Tietotekniikan liitto. 219 s.
/Tenkanen 1986/
Tenkanen, Aulis. 1986. Kiinteistösuunnittelu maanmittaustoimituksissa.
Helsinki. Maanmittaushallituksen julkaisu n:o 54. 101 s.
/Tietotekniikan liitto r.y. 1990/
Tietotekniikan liitto r.y. 1990. Atk-sanakiija. 5. koijattu painos. Kouvola.
268 s.
/Turtiainen 1989/
Turtiainen, Esa. 1989. Teknillisen korkeakoulun Tiedonhallintajärjestelmät -kurssin opetusmoniste. Espoo.
/Vitikainen 1990/
Vitikainen, Arvo. 1990. Uusjaon hyödyistä - moniulotteisen edullisuusvertailu- menetelmän sovellutus uusjaon hyötyjen määrittelemiseksi. Teknillisen korkeakoulun maanmittaustekniikan laitoksella tehty lisensiaatintyö. 110 s.
/Vörå lantmäteriebyrä 1990/
Vörå lantmäteribyrä. 1990. Nyskiftets behovsutredning och förrättningsmän- nens framställning om statens deltagande i nyskiftets kostnader i Lålax by i Vörå kommun. Vörå. 32 s.
/Ylivieskan maanmittaustoimisto 1984/
Ylivieskan maanmittaustoimisto. 1984. Uusjaon tarveselvitys ja toimitusmies
ten esitys valtion osallistumisesta hankkeen kustannuksiin, kohdealue Pyhäjoen kunnan Parhalahden kylä. Ylivieska. 30 s.
LITTE 1. Peltolohkojen jakautuminen eri muotoluokkiin uusjaossa /Alanissi 1991/.
MUOTOLUOKKA 1
XJ
MIS 1:8
6ÍN k
М2 1 M24 М2 2
1:4 1:4 1:4
N
M16 1:8
M23 1:4
k
М2 5
1:4
MUOTOLUOKKA 2
rS
60 Д
Д
4a 2a М3
1:2
M31 1:2
М3 4 1:2
М3 2 1:2
2a
H26 1:4
MUOTOLUOKKA 3
LIITE 2. Kustannustaulukot peltolohkon koosta ja muodosta aiheutuville viljelykus- tannuksille /Alanissi 1991/.
Peltolohkon viljelykustannus eri viljelyjärjestelmissä (mk/ha/vuosi). Laskenta
perusteena oma työvoima ja marginaalikustannukset. Vuosi 1991.
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 1965 2188 2412 2643 2957 kevätvilja 95
0,50 1503 1676 1841 2011 2249 öljykasvit 5
1,00 1224 1342 1471 1603 1773
1,50 1118 1207 1314 1429 1579
2,00 1056 1129 1219 1324 1460
3,00 990 1047 1115 1199 1318
5,00 927 968 1017 1077 1171
8,00 880 912 949 994 1060
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 1809 2018 2229 2433 2702 kevätvilja 59
0,50 1414 1577 1732 1884 2091 heinä paalattuna 17
1,00 1172 1285 1407 1526 1675 säilörehu 8
1,50 1080 1165 1266 1371 1504 laidun 6
2,00 1026 1096 1181 1276 1397 peruna 4
3,00 969 1023 1088 1164 1271 kesanto 4
5,00 913 953 1000 1054 1138 öljykasvit 1
8,00 871 903 938 979 1038 sokerijuurikas 1
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 3133 3444 3771 4149 4630 kevätvilja 65
0,50 2503 2754 3002 3291 3673 peruna 30
1,00 2097 2273 2469 2701 2984 kesanto 5
1,50 1938 2071 2239 2440 2693
2,00 1842 1950 2093 2277 2508
3,00 1739 1823 1932 2081 2286
5,00 1637 1698 1777 1885 2048
8,00 1560 1608 1668 1750 1866
KARJATILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 1641 1847 2053 2220 2441 kevätvilja 50
0,50 1280 1439 1589 1713 1882 heinä paalattuna 25
1,00 1065 1175 1292 1389 1507 säilörehu 15
1,50 985 1068 1164 1249 1356 laidun 10
2,00 938 1007 1087 1165 1262
3,00 889 942 1004 1066 1152
5,00 842 881 925 969 1037
8,00 806 838 872 904 951
Peltolohkon viljely kustannus eri viljelyjärjestelmissä (mk/ha/vuosi). Lasken
taperusteena vieras työvoima ja vuokrakonehinnat. Vuosi 1991.
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 2830 3203 3555 3894 4335 kevätvilja 95
0,50 2197 2485 2744 2993 3329 öljykasvit 5
1,00 1819 2015 2218 2412 2651
1,50 1677 1825 1993 2164 2376
2,00 1593 1715 1856 2012 2206
3,00 1506 1600 1708 1832 2003
5,00 1423 1491 1568 1656 1791
8,00 1360 1414 1472 1538 1631
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 2616 2966 3300 3605 3990 kevätvilja 59
0,50 2075 2347 2594 2821 3118 heinä paalattuna 17
1,00 1747 1935 2129 2308 2520 säilörehu 8
1,50 1624 1766 1927 2084 2275 laidun 6
2,00 1550 1667 1803 1946 2121 peruna 4
3,00 1474 1564 1668 1783 1938 kesanto 4
5,00 1400 1467 1541 1622 1744 öljykasvit 1
8,00 1344 1397 1453 1514 1598 sokerijuurikas 1
KASVINVILJELYTILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 4511 5060 5587 6154 6833 kevätvilja 65
0,50 3657 4097 4496 4928 5470 peruna 30
1,00 3116 3422 3739 4087 4486 kesanto 5
1,50 2907 3139 3411 3713 4073
2,00 2779 2970 3200 3477 3808
3,00 2647 2794 2970 3193 3488
5,00 2516 2624 2750 2910 3146
8,00 2415 2501 2596 2717 2882
KARJATILA Peltolohkon
pinta-ala (ha)
Peltolohkon muotoluokka Pellon käyttö %
1 2 3 4 5
0,25 2370 2708 3035 3286 3608 kevätvilja 50
0,50 1877 2138 2375 2561 2807 heinä paalattuna 25
1,00 1583 1762 1948 2094 2267 säilörehu 15
1,50 1473 1610 1762 1890 2048 laidun 10
2,00 1408 1521 1649 1767 1911
3,00 1342 1429 1527 1621 1748
5,00 1278 1342 1413 1478 1578
8,00 1228 1280 1334 1382 1451
LIITE 3. Kustannustaulukot kulku- ja kuljetuskustannuksille maatalouden sisäisessä