Suostumus kuvaamisen oikeuttamisperusteena

Rikoslaissa salakuuntelun ja salakatselun rangaistavuuden edellytykseksi on asetettu vaati-mus, että tunnusmerkistön toteuttava teko tapahtuu oikeudettomasti. Sama termi on myös kotirauhan rikkomista koskevassa RL 24:1:n tunnusmerkistössä. Fränden mukaan tämä tar-koittaa sitä, että mikäli henkilöllä on esimerkiksi laillinen oikeus oleskella asunnossa, hän ei silloin syyllisty kotirauhan rikkomiseen. Samoin henkilö, jolla on laillinen oikeus kuvata tai kuunnella tapahtumia, ei syyllisty salakuuntelun tai salakatseluun. Tällöin kyseessä ei ole tunnusmerkistön mukainen teko.¹⁴⁵

Hallituksen esityksessä oikeudettomuutta arvioidaan oikeutetun tekemisen kautta. Oikeus tulla kotirauhan piiriin voi perustua kotirauhan haltijan antamaan lupaan tai laissa olevaan määräykseen, kuten esimerkiksi poliisin oikeuteen mennä kotirauhan suojaamaan tilaan vir-katehtävän suorittamiseksi. Esityksen mukaan salakuuntelu- tai katselu ei olisi oikeudetonta silloin, kun siihen on saatu kuunneltavan tai katseltavan oma suostumus. Lisäksi esimerkiksi poliisille on pakkokeinolaissa säädetty aikaisemmin käsitellyt oikeudet tekniseen kuunte-luun- ja katseluun, jotka myös tietyissä tapauksissa poistavat teon oikeudettomuuden.¹⁴⁶ Näitä säännöksiä käsittelen tarkemmin luvussa 3.3.3.

Nuutilan ja Hahton mukaan suostumusta yleisesti voidaan pitää oikeuttamisperusteena ja Frände pitää suostumusta jopa kokonaan tunnusmerkistön mukaisuuden poistavana.¹⁴⁷

144 HE 184/1999 vp. s, 28.

145 Frände 2005, s. 146.

146 HE 184/1999 vp, s. 14.

147 Frände 2005, s. 145; Nuutila 1997 s. 312–316; Hahto 2006 s. 239–246.

Suostumusta ei erikseen säännellä rikoslaissa, mikä on hallituksen esityksen mukaan tietoi-nen valinta.¹⁴⁸ Henkilö, jolla on oikeus määrätä kyseessä olevasta rikosoikeudellisesti suo-jellusta oikeushyvästä, voi myös sallia sitä vastaan kohdistuneen hyökkäyksen ja loukkauk-sen. Fränden mukaan suostumuksen rikoskäsitteeseen sijoittamista voidaan perustella myös systemaattisilla argumenteilla. Oikeuttamisperusteet perustuvat kaikessa olennaisessa in-tressipunnintaan, mutta suostumuksen kohdalla tällaista intressipunnintaa ei tapahdu, vaan kysymys on sen sijaan oikeuksista luopumisesta.¹⁴⁹ Tulkintani mukaan mielenkiintoiseksi nousee suostumuksen tunnusmerkistön poistamisen suhteen poliisihallituksen aikaisemmin-kin esiin tuotu näkemys siitä, että poliisimies voi jättää ilmoittamatta yksilölle haalarikame-ran käytöstä, jos poliisin tehtävän taktinen, turvallinen, esteetön tai häiriötön suorittaminen sitä edellyttää tai ilmoittaminen on ilmeisen tarpeetonta.¹⁵⁰ Mikäli suostumus toimii salaku-vaamisen tunnusmerkistön poistavana tekijänä, ei tälle ole mahdollisuutta, mikäli poliisi-mies ei ilmoita yksilölle haalarikameralla kuvaamisesta. Suostumuksen merkitys oikeutta-misperusteena käsittääkseni myös aiheuttaa sen, että kuvaamisesta ilmoittaminen ei koskaan ole ilmeisen tarpeetonta, sillä se voi poistaa salakuvaamisen tunnusmerkistön mukaisuuden.

Näin on ainakin tällä hetkellä, kun poliisin haalarikameralla kuvaamiselle kotirauhan suo-jaamassa paikassa ei löydy lainsäädännöstä sellaista toimivaltasäännöstä, joka poistaisi ku-vaamisen oikeudenvastaisuuden aina ilman kotirauhan haltijan suostumustakin laissa sääde-tyllä säännöksellä.

Fränden mukaan suostumuksessa lähtökohtana on, että henkilö, joka voi antaa suostumuk-sensa tiettyyn toimenpiteeseen on myös asianomistajan asemassa suhteessa suojellun oi-keushyvän loukkaukseen. Näin ollen suostumuksen alan ulkopuolelle jäävät yleiset oikeus-hyvät. Frände määrittelee suostumuksen lisäehdoiksi kolme seikkaa, joiden kaikkien tulee täyttyä, jotta suostumus poistaisi tunnusmerkistön mukaisuuden. Suostumuksen antajan tu-lee ymmärtää mitä odotettavissa oleva oikeushyvän loukkaus merkitsee, suostumus tutu-lee antaa vapaaehtoisesti ja tuntien kaikki merkitykselliset olosuhteet ja suostumuksen tulee il-metä jollakin tavalla viimeistään siihen mennessä kun teon toteutukseen ryhdytään.

Suostu-148 HE 44/2002 vp, s. 111.

149 Frände 2005, s. 145.

150 Poliisihallitus 2021, s. 12.

mus voidaan antaa myös konkludenttisesti, edellyttäen että sanaton suostumus tapahtuu riit-tävän selvästi.¹⁵¹ Kuten aikaisemmin toin esiin kappaleessa 3.2.2, konkludenttista suostu-musta ei tulkintani mukaan voida pitää haalarikameralla kuvatessa riittävänä.

Hahton mukaan, mikäli suostumus vaikuttaa rikoksen tunnusmerkistötekijänä, voidaan lou-katun suostumuksen mukaista tekoa pitää lainmukaisena, koska tunnusmerkistön täyttymi-sen edellytyktäyttymi-senä on suostumuktäyttymi-sen puute. Hahton näkemys on yhteneväinen Fränden kanssa, eli suostumus estää tunnusmerkistön täyttymisen silloin kun tunnusmerkistössä joko selvästi ilmaisten tai tulkinnan perusteella edellytetään, että teko tehdään vastoin uhrin tah-toa. Suostumus ei kuitenkaan poista rangaistavuutta kaikilta tunnusmerkistönmukaisilta yk-silön etua loukkaavilta teoilta, sillä ykyk-silön edun suojelemista puolustavat näkökohdat ovat yleisellä tasolla tarkasteltuna tärkeämpiä kuin loukatun oikeus päättää omista eduistaan.¹⁵² Esimerkkinä tästä voisi olla esimerkiksi törkeä pahoinpitely.¹⁵³

Ruuska on pohtinut yksilön suostumuksen merkitystä poliisin toimenpiteen oikeuttamispe-rusteena. Oikeuskirjallisuuden mukaan suostumus voidaan katsoa esimerkiksi kotietsinnän oikeuttamisperusteeksi silloin kun toimenpide tehdään asianosaisen itsensä toiveesta hänen puhdistautuakseen rikosepäilystä. Ruuskan näkemys suostumuksen hyödyntämisestä on yh-teneväinen apulaisoikeusasiamiehen ja Viljasen kanssa, jotka myös suhtautuvat suostumuk-seen pakkokeinon oikeuttamisperusteena hyvin varauksellisesti.¹⁵⁴ Tavallinen yksilö saattaa erehtyä luulemaan poliisimiehen kysymyksiä tai ehdotuksia kehotuksiksi tai käskyiksi, joista ei ole mahdollisuutta kieltäytyä. Jotta suostumusta voitaisiin pitää toimenpiteen oikeuttavana sen tulisi olla nimenomainen, vapaaehtoinen ja annettu sellaisissa olosuhteissa, joissa yksilö on tarkkaan selvillä mihin hän suostuu ja että hän ei ole velvollinen alistumaan toimenpitee-seen, eikä siitä kieltäytymisestä seuraa sanktiota. Poliisin tulee tulkinnanvaraisissa tilan-teissa toimia perusoikeusmyönteisesti ja varmistua siitä, että toimenpiteille löytyy myös asi-anmukainen peruste laista.¹⁵⁵

Helminen ym. mukaan yksilön yksityisyyden suojaan liittyen voi syntyä tilanteita, jossa ky-symys on yksilön oikeudelliseen asemaan puuttumisesta, mutta poliisin menettely ei silti ole

151 Frände 2005, s. 146–147.

152 Hahto 2006, s. 243.

153 Viljanen 2001, s. 109.

154 Ks. Apulaisoikeusasiamiehen ratkaisu 1634/4/01 s. 5–6; Viljanen 2001, s. 108.

155 Ruuska 2008, s. 152.

minkään säännöksen mukaan rangaistava. Yksi poliisin työhön kuuluvista asioista on välitön kanssakäyminen yksilöiden kanssa, joka mahdollistaa poliisille tilaisuuden tehdä havaintoja, joita poliisi voi hyödyntää työssään. Tilanne voi kuitenkin muuttua, mikäli havaintoja ale-taan tehdä keskittyen tiettyyn henkilöön tai hänen lähipiiriinsä. Vaikka salakatselun, sala-kuuntelun tai tietosuojarikkomusten tunnusmerkistö ei vielä kyseisessä toiminnassa täyt-tyisi, on kuitenkin vaarana, että poliisi ylittää toimivallan raja, ellei toimintaa toteuteta tar-kasti esimerkiksi poliisilain 5 luvun tai pakkokeinolain 10 luvun säännösten mukaisesti.

Haalarikameralla kuvaaminen asutussa asunnossa ei sisälly poliisilain 5 luvussa tai pakko-keinolain 10 luvussa säädettyihin kuvaamista koskeviin toimivaltasäännöksiin, jolloin polii-sin voitaisiin katsoa ylittävän toimivallan rajan. Myös Helmisen ym. mukaan tilanne voi muodostua ongelmalliseksi, jos poliisi pyrkii ohittamaan pakkokeinosäännöksen yksilön suostumuksella. Poliisin auktoriteettiaseman vuoksi Helmisen ym. mielestä poliisin tulisi pidättäytyä kysymästä yksilöltä lupaa suorittaa jokin toimenpide, sillä yksilöllä ei välttä-mättä ole riittävää käsitystä siitä, millaisiin omaan oikeusasemaansa vaikuttaviin toimiin hä-nen pitäisi suostua ja mihin ei.¹⁵⁶

Poliisihallituksen mukaan silloin kun haalarikameraa käytetään poliisin yleisvalvonnassa kotirauhan suojapiiriin kuuluvalla alueella, on varmistettava, että poliisin tiedonhankinta on oikeutettua. Poliisihallituksen mukaan haalarikameran käyttäminen kotirauhan suojaamassa paikassa edellyttää, että poliisilla on poliisitehtävä kotirauhan suojaamalla alueella (esimer-kiksi kotihälytystehtävä tai muu poliisitehtävä), poliisilla on toimivalta tehtävän suorittami-seen kotirauhan suojaamalla alueella ja kotirauhan suojan alueelle pääsemiseksi ja haalari-kameran käyttämisestä on ilmoitettu asunnon haltijalle tai siellä luvallisesti oleskelevalle, jos ilmoittaminen on mahdollista poliisitehtävän suorittamista vaarantamatta. Poliisihallituk-sen mukaan kaikkien kolmen edellä mainitun kriteerin on täytyttävä, jotta haalarikameraa voidaan käyttää kotirauhan suojaamassa paikassa.¹⁵⁷ Ottaen huomioon edellä määritellyt sa-lakuvaamisen ja salakatselun oikeutuksen edellytykset (kotirauhan haltijan suostumus tai laissa määritelty määräys) tulkintani mukaan ei voida pitää riittävänä oikeutuksena poliisin haalarikameran käyttämiselle kotirauhan suojaamassa paikassa sitä, että poliisilla on poliisi-tehtävä kotirauhan suojaamalla alueella ja että poliisimies ilmoittaa asunnon haltijalle ku-vaamisesta. Laissa ei ole määritelty poliisille toimivaltaa kuvata haalarikameralla tapahtuvan

156 Helminen ym. 2012, s. 181.

157 Poliisihallitus 2021, s. 12–13.

kuvaamisen tavoin kotirauhan suojaamassa paikassa, eikä ilmoitus kuvaamisesta täytä suos-tumukselle määriteltyjä kriteereitä. Termi ”ilmoittaa” on tulkintani mukaan ongelmallinen, sillä poliisin ilmoittaessa kuvaavansa, ei yksilö välttämättä ymmärrä, että hänen suostumuk-sellaan toimenpiteen oikeuttamiseksi olisi merkitystä.

Edellä käsitellyn lisäksi on erikseen huomioitava, että poliisin oikeuteen kuvata haalarika-meralla kotirauhan suojaamassa paikassa vaikuttaa merkittävästi se, onko kyseessä tapahtu-neen rikoksen esitutkinta. Silloin jos kyseessä on jo tapahtunut rikos ja poliisi suorittaa ri-koksen johdosta rikospaikalla esitutkintaa ja kerää kuvaamalla todistusaineistoa riri-koksen selvittämiseksi, on kyseessä tilanne, jossa poliisilla voidaan katsoa olevan esitutkintalain (805/2011 ETL) mukainen määräys kuvaamiselle kotirauhan suojaamalla alueella. Esitut-kintalain 3 luvun 3 §:n mukaan esitutkinta on toimitettava, kun esitutkintaviranomaiselle tehdyn ilmoituksen tai muun syyn vuoksi on syytä epäillä, että rikos on tehty. Esitutkinnassa selvitetään, onko rikoksesta epäiltyä vastaan riittävästi näyttöä syytteen nostamiseksi ja ke-rätään siihen tarvittava aineisto.¹⁵⁸ Esitutkinnassa poliisimies voi dokumentoida todisteita teknisesti, sisällöllisesti ja määrällisesti erilaisilla tavoilla ja välineillä. Poliisimies voi kerätä tapahtumapaikalta todisteita esimerkiksi piirtämällä, kirjoittamalla, sanelemalla, äänittä-mällä tai kuvaamalla.¹⁵⁹ Pakkokeinolain 8 luvussa säädetään poliisin oikeudesta toimittaa etsintä rikoksesta epäillyn hallinnassa olevassa paikassa, sekä tietyin edellytyksin myös pai-kassa, joka ei ole rikoksesta epäillyn hallinnassa. Poliisi voi tällaisessa tilanteessa hyödyntää haalarikameraa rikospaikan kuvaamiseen, sillä tällöin hän hankkii aineistoa esitutkintaa ja rikoksen selvittämistä varten.

Poliisihallituksen mukaan toimivaltuus teknisen tutkinnan suorittamiselle kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella tulee PKL 8 luvun etsintää koskevista säännöksistä.¹⁶⁰ Mikäli tekninen rikostutkinta kuitenkin kohdistuu asianomistajan yksinomaan hallinnassa olevaan paikkaan, esimerkiksi asuntoon, ei kyseessä ole poliisin käyttämä pakkokeino. Pakkokeinolain 8 luvun säännöksiä voitaisiin soveltaa siinä tapauksessa, että asianomistaja kieltäisi tai olisi vasten-tahtoinen teknisen rikostutkinnan suorittamiseen kodissaan. Poliisihallituksen mukaan

polii-158 HE 22/1994 vp, s. 3

159 Valtonen 2005, s. 167.

160 Tekniseen tutkintaan sisältyy esimerkiksi kuvaaminen rikoksen tapahtumapaikalla. Ks. Himberg 2002, s.

20.

sin on selvitettävä asianomistajan suostumus teknisen rikostutkinnan suorittamiseen erityi-sesti silloin kun kyseessä on kotirauhan suojapiirin ydinalueelle kuuluva asuttu asunto. Mi-käli asianomistaja itse pyytää poliisin rikospaikalle, voidaan tämä katsoa suostumukseksi teknisen rikostutkinnan toimittamiseen, johon voi kuulua esimerkiksi kuvaaminen asunnon sisällä. Poliisihallitus kuitenkin erikseen korostaa, että on erityisen tärkeää selvittää suostu-mus silloin kun teknistä rikostutkintaa ollaan suorittamassa kotirauhan suojapiirin ydin alu-eella, esimerkiksi asutussa asunnossa.¹⁶¹