Strategiselle johtamiselle voidaan antaa useita määritelmiä. Yksinkertaisesti strateginen johtaminen voidaan O’Shannassyn (2003) mukaan määritellä seu-raavasti:
Strateginen johtaminen on perinteisesti määritetty organisaation strategian suunnitte-luna, johtamisena, organisointina ja kontrollointina.
Myös muut määritelmät liittävät organisaation toiminnan ohjaamisen ja tavoit-teet strategisen johtamisen määritelmään. Esimerkiksi Kamensky (2000, 17-18) on antanut kaksi eri määritelmää organisaation strategiselle johtamiselle. En-simmäisen määritelmän mukaan organisaatio voi strategisen johtamisen avulla luoda pohjan toiminnalle tiettyjen keskeisten suuntaviivojen ja tavoitteiden avulla. Määritelmän mukaan organisaatio kohtaa usein informaatiotulvan, jon-ka johdosta sen täytyy laittaa asioita tärkeysjärjestykseen saadakseen asioista täyden hyödyn. Näin ollen organisaatio joutuu tekemään valintoja asioiden vä-lillä eikä kaikkia vaihtoehtoja aina ehditä testaamaan käytännön tasolla. Toisen määritelmän mukaan strateginen johtaminen tarkoittaa sitä, että organisaatiolla voi strategian avulla hallita ympäristöä, jossa se toimii. Määritelmän mukaan organisaatio pyrkii toiminnallaan joko sopeutumaan ympäristön muutoksiin tai vaikuttamaan ympäristön tilaan muokkaamalla sitä. (Kamensky 2000, 17-18.)
Strateginen johtaminen voidaan määritellä johtamisen lähestymistavaksi, joka integroi yhteen yksittäiset elementit, jotka sisältyvät liiketoimintastrategian suunnitteluun, käyttöönottoon ja ohjaukseen. Näin ollen se vaatii sekä organi-saation pitkän aikavälin että lyhyemmän aikajänteen tavoitteiden ymmärryksen.
Lisäksi strategisen johtamisen osa-alueella on oltava kokonaisvaltainen ymmär-rys ympäristöstä, jossa organisaatio on tällä hetkellä, missä se tulevaisuudessa tulee toimimaan ja mitä askeleita tulee ottaa, jotta organisaatio pääsee tahtoti-laan. Tähän liittyvä liiketoimintastrategia tulee rakentaa ympäristöön liittyvät tekijät huomioiden. Ympäristöön liittyviin tekijöihin täytyy huomioida sekä organisaation sisäiset toiminnot ja resurssit että organisaation ulkoiset tekijät, kuten kilpailijat, toimittajat ja asiakkaat sekä taloudelliset, poliittiset ja lainsää-dännölliset vaikutukset. Organisaation liiketoimintastrategiaa rakentaessa on tärkeää ottaa huomioon se, että tavoitteet todella ovat saavutettavissa kyseises-sä liiketoiminnassa. Likyseises-säksi suurissa organisaatioissa, joissa on esimerkiksi eri-laisiin markkina-alueisiin perustuvia divisioonia ja yksiköitä, eri divisioonien strategioiden tulee linkittyä toisiinsa tukeakseen organisaation kilpailustrategi-aa. (Ward 2012, 3-4.)
KUVIO 6. Strategisen johtamisen prosessi (mukaillen Ward 2012, 4).
Yllä kuvattu strategisen johtamisen prosessi osoittaa sen, että strateginen joh-taminen on jatkuva ja iteratiivinen prosessi. Organisaatioiden asettaessa pitkän aikavälin tavoitteita ja sopivia strategioita, on tärkeää huomioida ulkoisen ym-päristön dynaaminen ja jatkuvasti muuttuvan luonteen vaikutus organisaation toimintaan. Ympäristön muuttuessa ei aiemmin asetettuja tavoitteita välttämät-tä olekaan mahdollista saavuttaa olemassa olevilla resursseilla, jolloin strategiaa ja tavoitteita täytyy mahdollisesti muokata. Strategisen johtamisen prosessissa strategian ja tavoitteiden arvioinnin ja ohjauksen lisäksi onkin tärkeää kyetä myös muokkaamaan tarvittaessa prosessia ja esimerkiksi valittuja strategia-suuntia. (Ward 2012, 3-4.)
Johdon laskentatoimi (Management Accounting, MA) on merkittävässä osassa strategisen johtamisen prosessissa. Johdon laskentatoimen rooli organi-saatioissa on olla osana liiketoiminnan johtamista ja tukea liiketoiminnan johta-jia erityisesti niiden taloudellisessa päätöksentekoprosessissa. Johdon laskenta-toimi eroaa organisaation taloushallinnosta ja kirjanpidosta sillä, että johdon laskentatoimi ei keskity menneiden tapahtumien tarkasteluun tai tilinpäätöksen esittelyyn kuten taloushallinto, vaan sen katse suuntaa tulevaisuuteen ja tule-vaisuuteen liittyvän päätöksenteon tukemiseen. (Ward 2012, 3-4.)
Strateginen johdon laskentatoimi (Strategic Management Accounting, SMA) on määritelty monella tapaa kirjallisuudessa, mutta eri määritelmiä yhdistää tule-vaisuuteen suuntautunut luonne ja yhteys päätöksentekoon. Ensimmäisen ker-ran käsitettä käytti Simmonds (1981), jonka mukaan strateginen johdon lasken-tatoimi on liiketoimintaan ja kilpailijoihin liittyvän dataa ja analyysejä, joita
käytetään liiketoimintastrategian kehittämiseen ja valvontaan. Sen jälkeen stra-teginen johtaminen on saanut monia määritelmiä. Esimerkiksi Puolamäen (2007, 21-23) mukaan strateginen johdon laskentatoimi toimii yrityksen strategisen johtami-sen tukena tuottamalla pitkän aikavälin päätökjohtami-sentekoa varten informaatiota, joka ku-vaa liiketoiminnan rakennetta, kilpailuasemaa ja resurssien kohdentamista.
Toiminnan pitkän aikavälin tarkastelun lisäksi strateginen johdon lasken-tatoimi viittaa tutkijoiden mukaan organisaation talouteen. Pavlatosin (2015) mukaan strategisen johdon laskentatoimen sovellukset ja menetelmät sisältävät esimerkiksi budjetointia, kustannuslaskentaa sekä ympäristön arviointia. Myös Wardin (2012, 5) mukaan strateginen johdon laskentatoimi ottaa huomioon ta-louden linkityksen ja tuen organisaation strategisessa johtamisessa. Ensinnäkin taloudelliset analyysit ovat tärkeässä osassa, kun määritetään organisaation ny-kytilaa ja varmistetaan ovat strategiset tavoitteet realistisia ja merkityksellisiä.
Taloudellisissa analyyseissä on tärkeää painottaa organisaation ulkopuolisia asioita ja lukuja erityisesti kilpailijoihin ja asiakkaisiin nähden, sillä kuten aiemmin tuli esiin, ulkoisella ympäristöllä on merkittävä vaikutus organisaati-on toimintaan. Toisekseen osallistuessaan strategiseen suunnitteluun, johdorganisaati-on laskentatoimen täytyy suunnitella toiminnot, joilla organisaation tavoitteet saa-vutetaan. Toimintojen lisäksi myös sopivan organisaatiorakenteen löytäminen on tärkeää. Viimeisenä, kun strateginen suunnitelma on kehitetty ja sen jalkaut-taminen on alkanut, johdon laskentatoimen täytyy seurata erityisesti taloudel-listen tavoitteiden saavuttamista ja tarjota tarkoituksenmukaista palautetta pää-töksentekijöille. (Ward 2012, 5-6.)
Myös Bromwichin (1990) määritelmässä painottuu taloudellisen näkö-kulman rooli päätöksenteossa. Tutkija on määritellyt strategisen johdon lasken-tatoimen taloudellisen informaation ehdoiksi ja analyyseiksi, jotka liittyvät yri-tyksen tuotteisiin, kilpailijoiden kustannuksiin, kustannusrakenteeseen sekä yrityksen strategian ja markkinoilla olevien kilpailijoiden seurantaan. Strategi-nen johdon laskentatoimi tarkastelee esimerkiksi tuotteiden ominaisuuksia asi-akkaiden näkökulmasta. Nämä ominaisuudet tuottavat hyödykkeille arvoa markkinoilla ja ovat keskiössä, kun muodostetaan yrityksen strategiaa esimer-kiksi markkinoille sopivuutta ja tuotteiden erilaistamiseen liittyen. Näin ollen johdon laskentatoimen rooli on tärkeä strategisessa päätöksenteossa, tehden esimerkiksi erilaistamiseen liittyviä päätöksiä hyödykkeiden kustannusten sekä suoriutumisen perusteella. Johdon laskentatoimen merkittävä rooli on keskittyä kustannuksiin ja kustannuslaskentaan ja samalla ottaen huomioon esimerkiksi tuotteiden roolin strategian muodostamisen ja strategisen päätöksenteon kan-nalta. (Bromwich 1990.)
Usein tutkimuksissa esiintyy myös näkökulmia strategisen johdon lasken-tatoimen rooleihin liittyen. Näsin (2006, 60) mukaan aiemmin perinteisen joh-don laskentatoimen parissa työskennelleet henkilöt ovat tarkastelleet vahvasti menneisyyttä kuvaavaa numeroaineistoa, kun taas tänä päivänä laskentahenki-löt kuuluvat usein organisaatioiden johtoryhmään ja heidän roolina on toimia neuvonantajana ja muutosagenttina. Myös Järvenpään ym. (2001, 55-56) mu-kaan laskentatoimen roolit ovat muuttuneet enemmän liiketoimintayksikköjen
mukaan johdon laskentahenkilöiden, kuten kontrollereiden rooli on tänä päi-vänä entistä liiketoimintalähtöisempi ja he osallistuvat entistä enemmän orga-nisaation päätöksentekoon. Tutkija kuvaa johdon laskentatoimen liiketoiminta-suuntautuneisuuden johdon laskentatoimen haluksi ja kyvykkyydeksi tarjota lisäarvoa päätöksentekoon ja ohjaukseen. Kyvykkyydellä tarkoitetaan tarkem-pia laskentajärjestelmiä, henkilökohtaista pätevyyttä sekä kokonaisvaltaista lii-ketoiminnan tuntemusta. Halukkuudella taas viitataan henkilökohtaiseen ja organisationaaliseen haluun saavuttaa tavoitteet ja osallistua aktiivisesti yrityk-sen johtamiseen. Näin ollen liiketoimintasuuntautuneisuuden kehittäminen organisaatioissa on paljon epäsuorempaa kuin esimerkiksi organisaatioraken-teiden ja johtamisjärjestelmien rakentaminen. Lisäksi nämä johdon laskentatoi-men toiminnot voivat sijaita joka puolella organisaatiota, eikä ainoastaan ta-lousosastolla. (Järvenpää 2007.)