Hans Peter Luhn käytti ensimmäisen kerran termiä liiketoimintatiedon hallinta tieteellisessä kontekstissa vuonna 1958, jolloin hänen artikkeli julkaistiin IBM Journalissa. Luhnin mukaan liiketoimintatiedon hallinta koostuu kahdesta osa-alueesta, jotka ovat liiketoiminta ja älykkäät järjestelmät. Laajemmin termiä alettiin käyttää 1980-luvulla Howard Dressnerin toimesta. Hänen mukaansa liiketoimintatiedon hallinta tarkoittaa tietoon perustuvia käsitteitä ja menetel-miä, joiden avulla parannetaan liiketoiminnan päätöksentekoa. Tämän jälkeen yritykset ja organisaatiot alkoivat hitaasti omaksua liiketoimintatiedon hallintaa.
Nykyään termi on yleistynyt niin tietotekniikan kuin liike-elämän johtajien, käyttäjien ja kehittäjien keskuudessa. Jatkuvasti muuttuva liiketoimintaympä-ristö ja kehittyvä teknologia ovat tehneet liiketoimintatiedon hallinnasta
vält-Rus 2012.)
Euroopassa liiketoimintatiedon hallinnasta käytetään yleisimmin termiä business intelligence (BI), kun taas Pohjois-Amerikassa tunnetumpi käsite on competitive intelligence. Myös Suomessa business intelligence tai lyhyemmin BI ovat vakiintuneita termejä. Muita maailmalla tunnettuja termejä ovat muun muassa Competitor Intelligence, Customer Intelligence, Market Intelligence sekä technology intelligence. Nämä eri käsitteet ovat painottuneet usein hieman eri asioihin, kuten esimerkiksi liiketoiminnan ulkoisesta ympäristöstä saatavaan informaatioon. Business intelligence käsittää laajemmin eri näkökulmia ja usein yllä luetellut termit kuuluvat osaksi business intelligenceä. Käsitteiden välinen ero on kuitenkin häilyvä, sillä tietoa hallitaan usein samalla tavalla, mutta halu-tun tiedon tyyppi vaihtelee organisaation ja tilanteen mukaan. (Pirttimäki 2007, 61.)
Lönnqvistin ja Pirttimäen (2006) mukaan termillä business intelligence vii-tataan merkitykselliseen informaatioon ja tietämykseen, jotka kuvaavat organi-saatiota ja sen liiketoimintaympäristöä sekä organisaation tilannetta suhteessa markkinoihin, asiakkaisiin, kilpailijoihin ja taloudellisiin asioihin. Trieun (2017) mukaan Business Intelligence määritellään päätöksenteon tukena olevia käsit-teitä ja metodeja, jotka perustuvat tosiasioihin perustuviin tukijärjestelmiin. BI-järjestelmä voidaan määritellä teknisiä ja organisatorisia elementtejä sisältäväk-si järjestelmäksisältäväk-si joka antaa käyttäjilleen historiaan pohjautuvaa informaatiota esimerkiksi analyysien, kyselyjen ja raporttien muodossa. Järjestelmä mahdol-listaa tehokkaamman päätöksenteon ja johdon tuen sekä lisäksi liiketoiminnan suorituskykyä. (Trieu 2017.)
Tutkijat ovat lähestyneet liiketoimintatiedon hallinnan merkitystä ja ra-kennetta monesta eri näkökulmasta. Sitä voidaan pitää esimerkiksi työkaluna, prosessina tai järjestelmänä esimerkiksi tutkijan tieteenalasta tai tiedon käyttä-jästä riippuen. Pirttimäki (2007, 91) on määritellyt viisi yleistä tutkimuksissa esiin noussutta näkökulmaa liiketoimintatiedon hallinnalle. Ne ovat filosofia, johtamisen apuväline, tieto järjestetyssä muodossa, prosessi ja teknologia. Tut-kijan mukaan liiketoimintatiedon hallinta voidaan määritellä sekä yhtenä käsit-teenä että moniulotteisena järjestelmänä, jossa yhdistyvät eri määritelmät. Filo-sofia kuvaa organisaation menetelmiä ja tapoja ajatella liiketoimintatiedon hal-linnan kontekstia. Johtamiskäsitteellä viitataan siihen, kuinka BI:tä käytetään liiketoimintainformaation ohjauksessa ja kehittämisessä sekä tuottamaan ajan-kohtaista tietoa ja tuntemusta organisaation operatiivisen ja strategisen päätök-senteon tueksi. Tietojohtaminen voidaan määritellä esimerkiksi tavoiksi johtaa organisaation inhimillistä pääomaa ja muuta aineetonta omaisuutta tai lyhy-emmin työkaluiksi, joiden avulla johdetaan informaatiota ja tietämystä organi-saatiossa. Tiedon järjestetyllä muodolla taas viitataan siihen, kuinka liiketoimin-tatiedon hallinnassa käytetty informaatio voidaan jakaa karkeasti sisäiseen ja ulkoiseen informaatioon. Tietoa kerätään lukuisista erilaisista lähteistä. (Pirtti-mäki 2007, 87-92.)
Yleisimmin tutkimukset tarkastelevat liiketoimintatiedon hallintaa joko teknologian tai prosessin näkökulmasta. Teknologia lähestyy business intelli-genceä järjestelmien ja sovellusten näkökulmasta, kun taas prosessinäkökulma tarkastelee BI:tä datan prosessointia organisaation kannalta olennaiseksi tietä-mykseksi. Teknologian näkökulmasta liiketoimintatiedon hallinta on joukko teknologioita, sovelluksia ja prosesseja, jotka sisältävät integroidun järjestelmän, joka mahdollistaa 1) datan keräämisen ja varastoinnin 2) datan muuttamisen informaatioksi analyysien kautta 3) informaation muuttamisen tietämykseksi syvempien analyysien kautta sekä 4) tuotetun informaation tai tietämyksen käyttämisen päätöksenteossa. Osa tutkijoista on määrittänyt liiketoimintatiedon hallinnan ainoastaan joukoksi erilaisia teknologioita, kun taas toiset ottavat määritelmässään huomioon myös prosessin näkökulma, teknologian säilyessä kuitenkin määritelmän keskiössä. (Shollo 2013, 29.)
Teknologian näkökulmassa liiketoimintatiedon hallinnan ytimen muodos-taa joukko teknisiä työkaluja, jotka tukevat datan keräämistä ja analysointia liiketoimintatiedon hallinnan prosessissa. Huomio kiinnitetään erityisesti tek-nologioihin, jotka mahdollistavat informaation tallentamisen, palauttamisen, manipuloinnin ja analysoinnin. (Petrini & Pozzebon 2009.) Pirttimäen (2007, 80) mukaan teknologian näkökulma on välttämätön osa liiketoimintatiedon hallin-taa, sillä se mahdollistaa entistä tehokkaamman toiminnan. Erilaisia BI-tietoa tuottavia tietojärjestelmiä sekä tapoja kerätä, analysoida, varastoida ja jakaa in-formaatiota on lukuisia ja järjestelmät kehittyvät jatkuvasti. (Pirttimäki 2007, 80.)
Toinen tunnetuimmista näkökulmista on määritellä liiketoimintatiedon hallinta prosessiksi (Pirttimäki 2007, 72; Shollo 2013, 26). Myös tämä tutkimus perustuu liiketoimintatiedon hallinnan prosessimääritelmälle, joka Lönnqvistin
& Pirttimäen (2006) kuuluu seuraavasti:
Liiketoimintatiedon hallinta (BI) on systemaattinen ja organisoitu prosessi, jossa hankitaan, analysoidaan ja jaetaan informaatiota sekä ulkoisista että sisäisistä informaation lähteistä, jot-ka ovat tärkeitä organisaation liiketoiminnoille ja päätöksenteolle.
Liiketoimintatiedon hallinnan prosessi on ikään kuin kehä, jossa kerätään, analysoidaan, varastoidaan ja jaetaan olennaista tietoa. Prosessi sisältää sarjan toimintoja ja elementtejä, joista tuotetaan päätöksentekijöille arvokasta infor-maatiota liiketoiminnasta (Pirttimäki 2007, 9; Gilad & Gilad 1986). Petrini &
Pozzebon (2009) lähestyvät liiketoimintatiedon hallinnan prosessia liikkeenjoh-don näkökulmasta. Business intelligence on jatkuva prosessi, jossa kerätään da-taa yrityksen sisä- ja ulkopuolelta tavoitteena tuotda-taa merkityksellisiä näkökul-mia päätöksenteon tueksi. Aiemmin kuvatut teknisen näkökulman erilaiset työkalut tukevat liiketoimintatiedon hallinnan prosessia. (Petrini & Pozzebon 2009.) Liiketoimintatiedon hallinnan prosessia kuvataan tarkemmin seuraavissa alaluvuissa.
Eri määritelmät keskittyvät pääosin samaan ideaan vaikka sitä voidaan kutsua ja se voidaan määritellä monella tapaa. Yleisimmin se kuvataan johdon päätöksenteon tueksi kerättävänä, analysoitavana ja jaettavana tietona (Lönn-qvist & Pirttimäki 2006). Sitä voidaan käyttää kaikissa organisaation päätöksissä.
jöiden tekemässä päivittäisessä työnteossa esimerkiksi tuotannossa. (Davenport 2010). Sen tavoitteena on hallita ja jakaa informaatiota läpi yrityksen mahdolli-simman tehokkaasti sekä tuottaa yrityksen aineettomasta omaisuudesta arvoa ja näin synnyttää kilpailuetua. Liiketoimintatiedon hallinnan avulla pyritään kontrolloimaan valtavaa liiketoimintatiedon määrää ja virtaa tunnistamalla ja prosessoimalla organisaation kannalta olennainen tieto johdon tietojen ja taito-jen kannalta merkitykselliseen muotoon. (Hannula & Pirttimäki 2003; Shollo 2013, 25.)