föreningens 25-årsjubileum
Vaasan Seudun CP-yhdistys ry
Vasanejdens CP-förening rf
33
CP-LEHTI 2010:7 PIETARI-HANKE
Learning by doing
Päivätoiminnan Pietari-hankkeen puitteissa pietarilaiset yhteistyö-kumppanimme ovat tehneet opin-tokäyntejä päivätoimintaamme.
Opintokäynneille osallistuu aina sekä vammaisia henkilöitä että heidän kanssaan työskenteleviä.
Opintokäynnit toteutetaan lear-ning by doing periaatteella eli te-kemällä oppien. Opintokäynnin aikana osallistujat osallistuvat päi-vätoiminnan tavanomaiseen toi-mintaan. Olennaista on vammais-ten henkilöiden yhteistoiminta;
kokemusten, ajatusten ja ideoiden jakaminen.
Elokuussa yhtenä opintokäynnin osallistujana oli Tamara Shulman Adain Lo:sta. Adain Lo on Pieta-rissa toimiva juutalaisten perhe-tukikeskus, jolla on myös paljon erilaista toimintaa vammaisille henkilöille. Adain Lo on yksi han-kekumppani päivätoiminnan Pie-tari-hankkeessa.
Päivätoiminnan osallistuja Irme-li Toikkanen haastatteIrme-li vierailun aikana Tamara Shulmania.
Tamara, minkä ikäinen olet?
Olen 26-vuotias
Irmeli Toikkanen (vas.) ja Tamara Shulman
Onko sinullakin CP-vamma kuten minulla?
Kyllä, minulla on CP-vamma Mitä harrastat?
Harrastan musiikkia, laulamista ja ristipistotöitä
Mistä päin tulet vieraaksem-me?
Pietarista, Viborskin kaupungin-osasta
Onko tämä ensimmäinen mat-kasi Suomeen?
Kyllä, olen ensimmäistä kertaa Suomessa ja olen tykännyt kovas-ti. Kävimme rautatieasemalla, las-tenvaatekaupassa. Pyörimme kaupungilla, ihailin keskustan ra-kennuksia ja otin valokuvia.
Miten suomalainen ruoka, ero-aako se paljon venäläisestä ruu-asta?
Suomalaiset ruuat ovat hyviä ja maukkaita. Pidän myös venäläi-sestä ruuasta, suosikkini on borch-keitto. Kalalle olen allerginen, li-hasta pidän, kunhan se ei ole ko-vin tulisesti maustettua.
Minkälaista musiikkia kuunte-let?
Pidän Gipsy Kings- nimisestä bändistä sekä Beatlesista. Yleises-ti ottaen pidän rauhallisesta
mu-siikista. Pidän myös joistakin ve-näläisistä pop- ja rock laulajista.
Pidätkö elokuvista, minkälaisis-ta?
Tykkään intialaisista elokuvista ja muutenkin intialaisesta kulttuuris-ta ja kulttuuris-tanssiskulttuuris-ta.Pidän myös lasten elokuvista, melodraamoista ja piirretyistä. Suosikkini on japani-lainen Aaveiden viemää.
Miten asut?
Asun äidin kanssa 5-kerroksises-sa kerrostalos5-kerroksises-sa ensimmäisen ker-roksen kaksiossa. Talossa ei ole hissiä, pystyn kävelemään portaat kyynärsauvoilla, talvella käytän monipistekeppiä.
Saatko fysioterapiaa?
Nuorempana, lapsena sain. Fysio-terapiapalvelut ovat sairaalan 3.
kerroksessa ja hissi on usein rik-ki! En jaksa kävellä 3. kerrokseen.
Hierontaa saa.
Tekevätkö fysioterapeutit koti-käyntejä?
Eivät, kotiin ei saa palveluja ilmai-seksi. Minulla on kotona joitakin laitteita, esim. ultraäänilaite, jolla voi hoitaa kipuja.
Kuinka usein käyt Adain Lo:ssa?
Pääsääntöisesti kerran viikossa, juhlapäivinä myös sen lisäksi. Jos-kus sieltä järjestetään jopa kolmen päivän matkoja lepokoteihin.
Millä kuljet Adain Lo.hon?
Sosiaalitaksilla, joka on invatak-si. Matkan omavastuu on 10%
matkan hinnasta.
Minkälaisia tulevaisuuden suunnitelmia sinulla on?
Haluaisin oppia englantia, että voisin puhua ulkomaalaisten kanssa. Olen opiskellut englantia, mutta haluaisin oppia lisää. Lap-sena en nähnyt hyvin ja opettelin asioita ulkoa. Silmäleikkauksen jälkeen olen pystynyt lukemaan.
Kuva: Heikki Kakko
34 CP-LEHTI 2010:7
Päivärahojen korvaamisen suh-teen odotetaan korkeimman hal-linto-oikeuden ratkaisua, joten siitä ei ole vielä työehtosopimuk-sessa mainittu. Palkantarkastuk-sista ja palkkasopimuksesta neu-votellaan ja sovitaan helmikuun 2011 loppuun mennessä.
Kunnan on korvattava VPL 8d§ mukaisesti työehtosopimuk-sen mukaiset kustannukset niille henkilökohtaisen avustajan työn-antajille, joiden on noudatettava työehtosopimusta. Vahvistettu työehtosopimus on maassamme työnantajalle lakisääteinen kus-tannus.
Henkilökohtaista avustajaa kos-keva työehtosopimus kokonai-suudessaan on saatavilla Heta-lii-ton sivuilta www.heta-liitto.fi.
Lisätietoja työehtosopimukses-ta voit kysyä Hetyöehtosopimukses-ta-liitostyöehtosopimukses-ta:
heta@heta-liitto.fi
Heta-liitto ry järjestää työehtoso-pimukseen liittyviä koulutuksia eri puolilla Suomea. Myös muut tahot järjestävät asiaan liittyvää koulutusta yhteistyössä Heta-lii-ton kanssa. heta-liiHeta-lii-ton sivuilta saat tietoa koulutuksista.
Heta - Henkilökohtaisten Avus-tajien TyönanAvus-tajien Liitto ry ja JHL – Julkisten ja hyvinvointi-alojen liitto ry ovat sopineet hen-kilökohtaisia avustajia koskevan työehtosopimuksen.
Työehtosopimus on normaalisi-tova eli se koskettaa ainoastaan työnantajaliittoon järjestäytynei-tä työnantajia. Sopimus kosket-taa niitä avustajia joiden työnan-taja on Heta-liiton jäsen.
Työehtosopimus koskee vam-maispalvelulaissa tarkoitettuja henkilökohtaisia avustajia, kun työsopimus on tehty avustajan ja vammaisen henkilön tai tämän edustajan välillä.
Työehtosopimuksessa määritel-lään työsopimuksen tekemistä, työsuhdetta ja sen päättymistä koskevia määräyksiä ja ohjeita sekä määräyksiä koskevia sovel-tamisohjeita. Työehtosopimuk-sella ei huononneta työntekijän voimassaolevaan työsuhteeseen perustuvia etuja.
Työehtosopimuksessa sovitaan työajasta, arkipyhien vaikutuk-sesta työaikaan ja arkipyhäkorva-uksesta, lepoajoista, lisätyöstä ja ylityöstä, lisistä, matka- ja mui-den kustannusten korvaamisesta, vuosilomasta ja lomarahasta.
HENKILÖKOHTAINEN APU
Henkilökohtaisen avun tuntimäärä nousee 1.1.2011
Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtaisen avun vähimmäis-tuntimäärä harrastuksiin, yhteis-kunnalliseen osallistumiseen ja so-siaalisten suhteiden ylläpitämiseen nousee 10 tunnista 30 tuntiin kuu-kaudessa vuoden 2011 alusta alka-en.
Henkilökohtaisella avulla tarkoite-taan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella päivittäisissä toimissa, työssä ja opiskelussa, har-rastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa sekä sosiaalisten suhteiden ylläpidossa. Päivittäisiin toimiin, työhön ja opiskeluun hen-kilökohtaista apua on järjestettävä henkilön yksilöllisen tarpeen mu-kaan ja muuhun toimintaan vuoden alusta vähintään 30 tuntia kuukau-dessa. Kuitenkin palvelua järjestet-täessä tulee ottaa huomioon vam-maisen henkilön yksilöllinen avun tarve ja elämäntilanne kokonaisuu-dessaan.
Palvelusuunnitelma ja sitä edeltä-vä palvelutarpeen kartoitus ovat lähtökohtana, kun mietitään henki-lön yksilöllistä avun tarvetta ja elämäntilannetta.Henkilökohtainen apu voidaan järjestää joko henki-lökohtainen avustaja –järjestelmäl-lä, palvelusetelillä tai kunnan jär-jestämänä tai ostamana palveluna.
Jos sinulla on kysyttävää henkilö-kohtaisesta avusta, voit ottaa yhteyt-tä kuntoutusvastaava Elina Perttu-laan
elina.perttula@cp-liitto.fi tai puh 040 765 9497.
Ensimmäinen valtakunnallinen henkilökohtaisia avustajia koskeva
työehtosopimus astuu voimaan 1.12.2010
35
CP-LEHTI 2010:7 HENKILÖKOHTAINEN APU
Perjantaina haastattelu, maanantaina töihin
Amadeus Saikko on tyytyväinen Henkan toimintaan.
Kaakkois-Suomen henkilökoh-taisen avun keskus Henkka et-sii ja välittää henkilökohtaisia avustajia vaikeavammaisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikai-siin työsuhteipitkäaikai-siin. Lisäksi kes-kus neuvoo avustettavia ja avustajia työsuhteeseen liitty-vissä asioissa. Tietoa ja apua saa nyt keskitetysti yhdestä pai-kasta.
Kaakkois-Suomessa on meneil-lään kahden vuoden mittainen kokeilu, jonka tarkoituksena on luoda toimintamalli pysyvälle alueelliselle henkilökohtaisen avun keskukselle. Palvelun tuot-taa Kaakkois-Suomen sosiaali-alan osaamiskeskus Socom Oy.
Sen toimialueeseen kuuluvat Ete-lä-Karjalan ja Kymenlaakson maakunnat. Yhteistyö alueiden välillä mahdollistaa tällaisen hen-kilökohtaisen avun keskuksen toiminnan.
Palvelu parantaa sekä avustet-tavien henkilöiden että avusta-jien asemaa. Aiemmin vaikea-vammaiset henkilöt ovat joutu-neet itse etsimään avustajansa.
Henkka helpottaa työnantajien ja avustajien kohtaamista. Se
ko-koaa ja ylläpitää avustaja- ja työnantajarekisteriä sekä välittää avustajia lyhyt- ja pitkäaikaisiin työsuhteisiin. Avustajan työnan-tajana toimimiseen liittyy myös paljon vastuuta ja velvollisuuk-sia, joista tiedottaminen on toteu-tunut alueen kunnissa eri tavoin.
Tietoa saa nyt keskitetysti yhdes-tä paikasta. Henkka auttaa tarvit-taessa myös työsopimusten teos-sa ja haastattelujen järjestämises-sä sekä muissa työsuhteeseen liit-tyvissä asioissa. Lisäksi Henkka ohjaa ja perehdyttää henkilökoh-taisia avustajia
Vaikka henkilökohtaisille avus-tajilta ei vaadita koulutusta, ha-kijan pitää olla muutoin alalle sopiva. Siksi kaikki avustajare-kisteriin haluavat esihaastatel-laan. Lopullisen päätöksen avus-tajastaan tekee silti avustettava henkilö itse.
Avustaja löytyi helposti
Amadeus Saikko on juuri saa-nut pyörätuoliinsa uudet van-teet. Amadeus on yksi Henkan asiakkaista. Hänelle sopiva avustaja löytyi helposti. Hen-kan edustaja haastatteli
poten-tiaalista avustajaa perjantaina, ja heti seuraavana maanantaina Amadeus järjesti työhaastattelun, jonka tuloksena hän päätti palka-ta Heidin avuspalka-tajakseen. “Kävi tosi hyvä tuuri, että sain sinut tä-hän apuun”, Amadeus kiittelee avustajaansa.
“Avustaja auttaa päivittäisissä askareissa, mitä en pysty tästä tuolista tekemään”, Amadeus kertoo. Avustaja auttaa tarvitta-essa myös siivoukstarvitta-essa ja Ama-deuksen kolmen lapsen hoidos-sa.
Amadeus on ollut tyytyväinen Henkan toimintaan. “Kun tuli tie-to, että on mahdollisuus tällai-seen henkilökohtaitällai-seen avusta-jaan ja pyydettiin soittamaan täl-laiseen paikkaan, niin siitä se sit-ten lähti eteenpäin. Se (Henkka) oli mukana koko ajan ja neuvoi tosi paljon, kun itsellä ei ollut aluksi hajuakaan miten toimi-taan”, Amadeus kiittelee. Mo-lemmat, sekä Amadeus että hä-nen avustajansa, toivovat, että kaikki apua tarvitsevat saavat tietoa Henkasta.
36 HENKILÖKOHTAINEN APU CP-LEHTI 2010:7
Käytännöt yhdenmukaistuvat
Henkan toiminnassa on mukana Etelä-Karjalan sosiaali- ja terve-yspiiri, Hamina, Imatra, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Avustettavan ja avus-tajan lisäksi myös kunta hyötyy Henkan palveluista. “Saadaan kokonaiskuva todellisuudesta eli voidaan yksilöidä se, millainen kyky kullakin vaikeavammaisella on toimia työnantajana” selvittää Etelä-Karjalan sosiaali- ja terve-yspiirin vammaispalvelupäällik-kö Riitta Hakoma.
“Käytännöt yhdenmukaistuvat ja Henkka luo selkeät raamit ja ku-vion henkilökohtaisen avun to-teuttamiselle. Tämä vaikuttaa myös palvelun laatuun. Palvelu on tasa-arvoista koko Kaakkois-Suomen alueella. Sosiaalityönte-kijän resurssit eivät usein riitä jatkoseurantaan, vaikka kiinnos-tusta asiaan olisikin. Henkan avulla on mahdollista valvoa pal-velun toteutumista jatkossa”, Ha-koma jatkaa.
Alkuvuoden aikana on koottu avustaja- ja työnantajarekisteriä ja käynnistetty avustajavälitys.
Syksyllä käynnistyivät vertaista-paamiset avustajien työnantajil-le ja avustajiltyönantajil-le. Suunnitteilla on myös avustajien palkkahallinnon keskittäminen yhdelle tilitoimis-tolle vuoden 2011alusta.
Avustajan työstä kiinnostuneet ovat löytäneet työtä Henkan kaut-ta ja näin on voitu vaikutkaut-taa suo-raan ihmisten työllistymiseen.
Kaakkois-Suomen alueella on syntynyt yli 70 työsuhdetta ku-luneen vuoden aikana. Työnan-tajan on joskus ollut vaikea
saa-Henkan naiset
da avustajaa pienen tuntimää-rän takia ja työsuhde on jäänyt sen vuoksi syntymättä. Henkan kautta avustaja voi löytää itsel-leen useamman työnantajan ja koostaa pienistä tuntimääristä itselleen kokopäiväisen työn
Kuvat: Margit Tepponen
Mitä on henkilökohtainen apu?
– Henkilökohtainen apu on vammaispalvelulain mukainen tukitoimi vaikeavammaiselle henkilölle.
– Vaikeavammainen on henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevänvamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua päivittäisissä toimissa, työssä, opiskelussa, harrastuksissa, yhteiskunnallisessa osallistumisessa ja sosiaalisessa vuorovaikutuksessa.
– Henkilökohtainen apu on avustamista niissä
tehtävissä, joita avustettava itse tekisi, jos kykenisi siihen ilman vammaa tai sairautta.
Tällä parannetaan avustajien saatavuutta ja työnantajien elä-mänlaatua.
Margit Tepponen Kirjoittaja on yhteiskuntatietei-den yliopppilas., joka työsken-teli Socomilla harjoittyösken-telijana.
37
CP-LEHTI 2010:7 VAMMAISET PAKOLAISET
Yhdenvertaiset mahdollisuudet vammaisten pakolaisten
kotoutumiselle
Teksti: tutkija Pasi Päivinen Euroopan pakolaisrahaston
(ERF) tuella sisäasiainministeri-ön oikeusyksikkö käynnisti jou-lukuussa 2009 Vapaa-hankkeen (vammaisten pakolaisten suoma-laiseen yhteiskuntaan integroitu-minen ja työllistyintegroitu-minen). Hanke päättyi joulukuussa 2010, ja se on tuottanut julkaisun, jossa on run-saasti uutta tietoa vammaisten pa-kolaisten, pitkäaikaissairaiden ja mielenterveyskuntoutujien tilan-teesta maassamme. Lisäksi VA-PAA-hanke toteutti työvoimapo-liittisen koulutuksen Tampereel-la. Vapaa-hankkeen tavoitteena on kokonaisvaltaisen selvityksen pohjalta vaikuttaa vammaisten pakolaisten koulutukseen ja/tai työelämään pääsemiseksi hyö-dyntämällä täysimääräisesti käy-tettävissä olevia tukimuotoja, kohtuullista mukauttamista ja po-sitiivista erityiskohtelua.
Pirkanmaan ELY-keskuksen koordinoimalle ja Tampereen Aikuiskoulutuskeskuksen to-teuttamalle työvoimapoliittisel-le kurssiltyövoimapoliittisel-le valittiin 29 hakijan joukosta 16 pakolaistaustaista vammaista, pitkäaikaissairasta ja mielenterveyskuntoutujaa.
Yksilölliset tarpeet huomioon ottava tarkoin suunniteltu kym-menen kuukauden kurssi päät-tyi lokakuun puolivälissä. Yksi kurssille osallistuneista oli Af-ganistanin armeijan entinen kenraalimajuri Bajauri Mo-hammad.
-Haluan oppia suomea hyvin, kos-ka haluan jäädä tänne. Suomi on hyvä ja turvallinen maa elää. Mi-nulla on mukava työnantaja ja kaik-ki työkaverit ovat ystävällisiä ja avu-liaita. Alkuvaiheessa uusien asioi-den opettelu oli hankalaa uusien suomen sanojen myötä, mutta pian opin kaupan sanastoa ja työ on su-junut hyvin”, Bajauri kertoo.
-Koska olen diabeetikko, alussa työssä jaksaminen huolestutti, mut-ta olen huomannut pärjääväni hy-vin.”
Bajauri on oppinut tekemään työtä nuoresta pitäen ja kurssin varttu-neimpana hän oli kannustavana esimerkkinä nuoremmille. Vapaa-aikana Bajauri huolehtii kunnos-taan. “Kävelen runsaasti, koska dia-beteksen hyvän hoidon kannalta lii-kunta on välttämätöntä, Bajauri Mohammad painottaa.
Tampereen Aikuiskoulutuskes-kuksen toteuttama työvoima-poliittinen kurssi onnistui hy-vin ja kaikkien kurssilaisten suomen kielen taito parantui merkittävästi, työelämässä tar-vittavia valmiuksia ja erikois-taitoja hankittiin Tampereen ai-kuiskoulutuskeskuksella, kuten hygieniapassi ja atk-ajokortti.
Työharjoittelut onnistuivat myös hyvin ja jokainen kurssi-lainen sai arvokasta työkoke-musta. Osalle kurssilaisista avautui jatkomahdollisuus työ-harjoittelupaikoissa ja kaksi
kurssilaista sai kurssin jälkeen osa-aikaisen työn harjoittelu-paikassa. Heistä toinen oli Ba-jauri Mohammed.
Suomi on vastaanottanut vam-maisia ja pitkäaikaissairaita pa-kolaisia sekä kiintiöpakolaisina että uudelleensijoittamiskiinti-össä yli 30 vuoden ajan. Vam-maisten ja pitkäaikaissairaiden pakolaisten vastaanottaminen on sinänsä arvokasta , mutta heidän kotouttamiseensa tulisi myös kohdentaa riittävästi re-sursseja. Vammaiset pakolaiset kotoutuvat ja integroituvat suo-malaiseen yhteiskuntaan hyvin, kun he saavat yhdenvertaiset mahdollisuudet kotoutua. Ta-voitteeseen pääsemiseksi tarvi-taan erilaisia tukimuotoja, koh-tuullista mukauttamista ja posi-tiivista erityiskohtelua. Tietoa pakolaistaustaisten vammaisten tilanteesta tulee jakaa viran-omaisille ja erityisesti vammais-järjestöille tulee osoittaa lisää resursseja pakolaistaustaisten ja maahanmuuttajavammaisten kuntoutuksen, koulutus- ja työl-listymismahdollisuuksien pa-rantamiseksi. Vammaiset pako-laiset/maahanmuuttajat ovat eri-tyisessä syrjinnän vaarassa ja heidän tilanteensa on kantasuo-malaisia vammaisia selvästi on-gelmallisempi.
Euroopan pakolaisrahaston tuel-la toteutettiin Vapaa-hankkeessa myös tutkimus, jolla selvitetään
38 VAMMAISET PAKOLAISET CP-LEHTI 2010:7 vammaisten pakolaisten
lukumää-rää, kotoutumista, elinoloja ja in-tegroitumista Suomeen. Tavoittee-na on tutkimuksen avulla vaikuttaa ja saada kotoutuminen järjestetyk-si niin, että vammaisten pakolais-ten osallisuus yhteiskunnassamme paranee ja mahdollisuudet kotou-tumiseen, kouluttautumiseen ja työntekoon olisivat yhdenvertaiset vammattomien pakolaisten ja kan-tasuomalaisten kanssa.
Maailman väestöstä noin 3-10 pro-sentin katsotaan olevan eri tavoin vammaisia ihmisiä. Tosin vammai-suus on määritelty eri tavoin ja eri tarkkuudella eri maissa, minkä vuoksi vammaisten prosentuaali-nen määrä on esitetty väljästi, mut-ta suurpiirteisimmänkin YK:n esit-tämän arvion mukaan vammaisia ihmisiä on kehitysmaissa 400 mil-joonaa ja useimmat heistä elävät vaikeissa oloissa ja tarvitsevat pal-jon enemmän tukea kuin tällä het-kellä voivat saada. Suomi on vas-taanottanut haavoittuvassa asemas-sa olevia pakolaisia yli 30 vuoden ajan, ja vammaiset ihmiset ovat ke-hitysmaissa, erityisesti luonnonka-tastrofi- ja konfliktialueilla varsin haavoittuvassa asemassa.
YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) mukaan konfliktien ja vainon vuok-si pakenemaan joutuneita ihmivuok-siä oli maailmassa vuoden 2009 lopul-la 43,3 miljoonaa. Heistä 15,2 mil-joonaa oli pakolaisia; 983 000 tur-vapaikanhakijoita sekä 27,1 miljoo-naa maansisäistä pakolaista. Tässä joukossa on runsaasti vammaisia ihmisiä, joiden elinolot ovat erityi-sen vaikeat. 80 % kaikista pakolai-sista elää kehitysmaissa, jotka kan-tavat suurimman taakan globaalis-ta pakolaisvastuusglobaalis-ta.
Elina, Marko ja herra Komatsu
Asakusan temppeli Kuvat: Marko Jääskeläinen
Teeseremonian viimeiset suupalat.
39 CP-LEHTI 2010:7