Koulumuoto, perheen koulutustaso ja sukupuoli
Kuvio 11. Sosiomoraalinen minäkäsitys kuudennella ja yhdeksännellä luokalla sekä toisen asteen koulutuksessa
Alue 6 9 Ak/lukio F p <
Hyvä koululaisuus 3,59 3,56 3,66 19,34 .001
Piittaamaton 2,19 2,42 2,42 98,64 .001
Itsevarma 3,85 3,43 3,88 338,87 .001
Järkevä 3,64 3,48 3,53 33,52 .001
6 - 9 9 - ak/lukio Hyvä koululaisuus ei muutosta nousee Piittaamaton nousee ei muutosta
Itsevarma laskee nousee
Järkevä laskee ei muutosta, mutta nousutrendi
3,0 3,2 3,5 3,8 4,0
kuudes yhdeksäs lukio/ak 2,0 2,2 2,5 2,8 3,0
kuudes yhdeksäs lukio/ak
Hyvä koululaisuus Piittaamaton koululaisuus
3,0 3,2 3,5 3,8 4,0
kuudes yhdeksäs lukio/ak Itsevarma koululaisuus
3,0 3,2 3,5 3,8 4,0
kuudes yhdeksäs lukio/ak Järkevä koululaisuus
Tarkastelua
Koululaiset ovat peruskoulun päättyessä säilyttäneet käsityksen itsestään hyvinä koululaisina, jotka pitävät omiin piirteisiinsä kuuluvina ystävällisyyttä, luotettavuutta, järkevyyttä ja rohkeutta. He pitävät itseään vain vähän laiskoina tai epäluotettavina. Sosiomoraalisesti arvokkaiden ominaisuuk-sien keskiarvot ovat arvon kolme yläpuolella siten, että voidaan sanoa 2/3:n sijoittuvan raja-arvon yläpuolelle. Vastaavasti piittaamattomuudessa ollaan raja-raja-arvon alapuolella.
Sukupuolierot säilyvät ala-asteelta yläasteen lopun kautta toisen asteen koulutukseen. Tytöt pitävät itseään, riippumatta vanhempien koulutustasosta ja koulutusmuodosta, poikien arvioihin verrattuna, vahvemmin koulun sosiomoraalisiin normeihin sitoutuneina ja samalla vähemmän piittaamattomina.
Sukupuolierot ovat kuitenkin pienimmät hyvin koulutettujen vanhempien lukiossa olevilla tytöillä ja pojilla. Arvelemme tämän olevan merkki siitä, että absoluuttissävyistä sovinnaismoraalia relativoi-daan, mikä saattaa antaa tytöille vapausasteita suhteessa kaavamaisesti ymmärrettyyn perinteiseen naiseuteen. Tytöt ovat poikia itsevarmempia riippumatta perheen koulutustaustasta ja koulutusmuo-dosta. Lukiolaiset arvioivat itsensä, riippumatta perheen koulutustaustasta ja sukupuolesta, ammatil-lisessa koulutuksessa olevia järkevämmiksi.
Muutokset ala-asteen lopusta yläasteen ja yhteisen peruskoulun lopun jälkeen voidaan tiivistää seuraavasti: vaikkakin koululaisten sosiomoraalinen minäkäsitys on peruskoulun päättyessä tasoltaan (keskiarvojen asteikkopaikka) ja rakenteeltaan (alueiden keskinäinen suhde) hyvä, samalla kolme poikkileikkausaineistoa osoittavat koko joukon muutoksia: a)arvio itsestään hyvänä kou-lulaisena ei tasoltaan muuttunut edes murrosiän aikana ja on toisen asteen koulutuksessa tasoltaan edelleen korkea ja jopa noussut; b)arvio itsestä piittaamattomana koululaisena kasvoi peruskoulun loppuun mennessä, mutta on vakiintunut silloin olleelle tasolle, joka on edelleen matala asteikolla, jolla matala merkitsee hyvää tilannetta; c)arvio itsestä itsevarmana laski kuudennelta yhdeksännelle, mutta nousee koko aineiston tasolla uudestaan jopa korkeammaksi kuin kuudennelle luokalla; d) käsitys itsestä järkevänä laski kuudennelta ykdeksännelle, mutta muutos ei jatku ja on havaittavissa heikko trendi kasvuun, ja tasoltaan hyvinkin korkea.
Tutkimus on osoittanut, että perheen koulutus edelleen määrää nuorten eri koulutusteille valikoitu-mista. Lukioon menee useammin korkeamman koulutustaustan perheen lapsi, ammatilliseen koulu-tukseen hakeutuu alemman koulutustason perheen lapsi. Kiinnostaviksi nousevat tällöin epätyypilli-set tapaukepätyypilli-set: alemman koulutusasteen perheen, lukioon menevät nuoret (autodidaktit, Hautamäki, A.,1986) ja ylemmän koulutustaustan perheen ammatilliseen koulutukseen hakeutuvat nuoret (kult-tuuriset alisuoriutujat, Hautamäki, A.,1986). Nämä sosiaaliselle taustalleen epätyypillisen valinnan tehneet nuoret löytyvät myös tässä aineistossa.
Kulttuurinen alisuorittaminen ei kuitenkaan ammatillisessa koulutuksessa olevilla hyvin koulutettu-jen perheiden tytöillä näytä rapauttavan käsitystä itsestä hyvänä koululaisena (korkeimmat arvot) eikä lisää piittaamattomuutta (matalimmat arvot). Itsevarmuuskin säilyy hyvänä (korkeimmat arvot).
Nämä tytöt arvioivat kuitenkin itsensä -perinteisen naisroolin mukaisesti- vähiten järkeviksi.
Ammatillisen koulutuksen valinneilla pojilla taasen hyvän koululaisuuden arvon rapautuminen ja itsearvostuksen väheneminen näkyvät olevan riski. Ammatillisessa koulutuksessa olevilla, korkeasti koulutettujen vanhempien pojilla on alhaisimmat hyvän koululaisuutta ja itsevarmuutta kuvaavat arvot. Onko tämä tulkittavissa siten, että kovenevassa, rahaa ja yksilön menestystä (Kiianmaa, 1997; Siltala, 1996: "Sisäinen sankari pakollisena paradigmana") korostavassa kilpailuilmapiirissä ("the winner takes it all") ei ole helppo ylläpitää myönteistä sosiomoraalista minäkuvaa, jos kuuluu yhteiskunnan kilparadoilla heikommin sijoittuviin. Tämä etenkin pojilla, joiden perhetausta on saat-tanut varustaa heitä muunlaisin, miehen "positionaalista itseyttä" myötäilevin elämänodotuksilla?
Toisen asteen sisäinen eriytyminen on havaittavissa siinä, että toisen asteen perusjako ammatilliseen koulutukseen ja lukiokoulutukseen on yleisesti ottaen merkittävä sosiomoraalisen minäkäsityksen vedenjakaja. Tarkemmissa erittelyissä kuitenkin selviää, että koulutusala on tärkeä täsmentäjä.
Lukio ei ole yksin kouluun sitoutumista edistävien piirteiden esilläpitäjänä. Ammatillisen koulutuk-sen monilla aloilla sosiomoraalinen akoulutuk-sennoituminen on korkeampaa kuin lukiokoulutuksessa.
Viimeksi mainittu saattaa myös liittyä sosiomoraalisen minän, vahvemmin konventionaalisen moraalin tasoa kartoittavaan mittariin. Tässä ikäryhmässä on kuitenkin jo tapahtunut absoluuttisem-piin sääntöihin pohjaavan moraalin relativoitumista, joka heijastuu myös minäkuvausten rakenteen monimutkaistumisena.
Lähteet
Bjerrum Nielsen, H. & Rudberg, M. (1991). Historien om pojkar och flickor. Lund:
Studentlitteratur
Bjerrum Nielsen, H. & Rudberg, M. (1994). Psychological Gender and Modernity.
Oslo: Scandinavian University Press.
Byrne, B.M. & Shavelson, R.J. (1987). Adolescent Self-Concept: Testing the Assumption of Equivalent Structure across Gender. American Educational Research Journal 24, 356-358.
Byrne, B.M. & Shavelson, R.J. (1996). On the Structure of Social Self-Concept for Pre-, Early and Late Adolescents: A Test of the Shavelson, Hubner, and Stanton 1976. Model. Journal of
Personality and Social Psychology 70, 3, 599-613.
Chodorow, N. (1989). Feminism and Psychoanalytic Theory. New Haven, CT: Yale University Press.
Cooley, C.H. (1902). Human Nature and the Social Order. New York: Charles Scribner's Sons.
Crittenden. P.M. (2001). AAI Classification Record (2/01). Reggio Emilia, May, 2001:
Unpublished paper.
Damon, W. & Hart, D. (1982). The Development of Self-Understanding from Infancy through Ado-lescence. Child Development 53, 841-864.
Dutton, K.A. & Brown, J.D. (1997). Global Self-Esteem and Specific Self-Views as Determinants of People's Reactions to Success and Failure. Journal of Social and Personality Psychology 73, 139-148.
Dweck, C.S. & Leggett, E.L. (1988). A Social Cognitive Approach to Motivation and Personality.
Psychological Review 95, 2, 256-73.
Eccles, J.S., Wigfield, A. & Schiefele, U. (1998). Motivation to succeed. In W. Damon (Series Ed.)
& N. Eisenberg (Vol.Ed.), Handbook of Child Psychology: Vol.3, Social, Emotional and Personality Development (5th ed., pp. 1017-1096). New York: Wiley.
Eichenbaum, L. & Orbach, S. (1983). Understanding Women: A Feminist Psychoanalytic Approach.
New York: Basic Books.
Erikson, E.H. (1977). Childhood and Society. Frogmore, St Albans: Herts.
Farmer, H.S. & Fyans, Jr., L.J. (1980). Women's Achievement and Career Motivation: Their Risk Taking Patterns, Home-Career Conflict, Sex Role Orientation, Fear of Success, and Self-Concept. In L.J. Jr. Fyans (ed.), Achievement Motivation. Recent Trends in Theory and Research. New York and London: Plenum Press.
Gergen, K. (1991). The Saturated Self. Dilemmas of Identity in Contemporary Life. New York: Basic Books. Gilligan, C. (1982). In an Different Voice: Psychological Theory and Women's Development.
Cambridge, MA: Harvard University Press.
Gilligan, C., Lyons, N. & Hanmer, T.J. (1989). Making Connections. Cambridge, MA: Harvard Uni-versity Press.
Harter, S. (1999). The Construction of the Self. A Developmental Perspective. New York: Guilford Press.
Hautamäki, A. (1982). Activity Environment, Social Class and Voluntary Learning. An
Interpretation and Application of Vygotsky's Concepts. University of Joensuu, Research Reports, Series A, 22.
Hautamäki, A. (1986). Activity Environment, Social Class and Educational Career: Development of Mastery among 11-17 Year-Olds. Scandinavian Journal of Educational Research 30, 116-122.
Hautamäki, A. (1987). Ungdom och dens kultur i spänningsfältet mellan individ och samhälle sett i systemperspektiv. In I. Bo (red.) Ungdom i systemperspektiv. Nordiska forskningsbidrag. (ss. 119-137). Bergen: Sigma forlag.
Hautamäki, A. (1995). Masochism - the Riddle of Femininity? A Developmental Perspective. SSKH, Skrifter 6.
Hautamäki, A. (1998). Mistä on pienet tytöt tehty, mistä on pienet pojat tehty? - Sukupuolilinssi ja sukupuoli-identiteetin kehitys. Teoksessa E. Saarinen (toim.), Sairaan ja vammaisen lapsen hyvä elämä. Lastensuojelun keskusliitto. Helsinki: Edita.
Hautamäki, A. & Hautamäki, J. (1997a). Koululaispersoonallisuuden kehitys ja oppimaan oppi-minen. Teoksessa R. Jakku-Sihvonen (toim.), Onnistuuko oppiminen: oppimistulosten ja opetuksen laadun arviointiperusteita peruskoulussa ja lukiossa (ss. 335-365). Arviointi 3. Helsinki: Opetushal-litus.
Hautamäki, A. & Hautamäki, J. (1997b). Minä eri tilanteissa ja omien tavoitteiden kanssa. Onko minäkuva jo vakiintunut ja millaisia lapset ovat koululaisina? Teoksessa Hautamäki, J., Arinen, P., Hautamäki, A., Lehto, J., Kupiainen, S., Niemivirta, M & Scheinin, P. 1997. Oppimaan oppiminen Helsingissä. Peruskoulun kuudesluokkalaiset oppijoina keväällä 1996. Helsingin kaupungin opetus-viraston julkaisusarja A10:1997.
Hautamäki, A. & Hautamäki, J. (1999). Sosiomoraalinen minäkuva. Teoksessa Hautamäki, J., Arinen, P., Bergholm, B., Hautamäki, A., Kupiainen, S., Kuusela, J., Lehto, J., Niemivirta, M. &
Scheinin, P. 1999. Oppimaan oppiminen ala-asteilla. Oppimistulosten arviointi 3/1999. Helsinki:
Opetushallitus.
Hautamäki, A. & Hautamäki. J. (2000). Sosiomoraalinen minäkäsitys - millainen olen koulussa ja
opiskelussa. Teoksessa Hautamäki, J., Arinen, P., Hautamäki, A., Ikonen-Varila, M., Kupiainen, S., Lindblom, B., Niemivirta, M., Rantanen, P., Ruuth, M. & Scheinin, P. 2000. Oppimaan oppiminen yläasteella. Oppimistulosten arviointi 7/2000. Helsinki: Opetushallitus.
Hautamäki, A. & Hautamäki, J. (2001).Children's SelfConcept as Gendered and Contextual -Socio-Moral Self-Concepts Among 12-year-old Finnish Girls and Boys. Teoksessa M. Hedegaard (ed.), Learning, Teaching and Knowledge Appropriation in Different Institutional Contexts. Aarhus:
Aarhus University Press.
Havighurst, R.J. (1974). Developmental Tasks and Education (3rd ed.). New York: McKay.
Heymans, P., Karabanova, O., Podolski, A., Zacharova, H. & Polivanova, K. (1996). The Acquisi-tion of Sociomoral Competencies. Part 2: Personal Development in Vidnoie's adolescents. EEC/
INTAS Project report #932576.
Josephs, R.A., Markus, H.R. & Tafardi, R.W. (1992). Gender and Self-Esteem. Journal of Personal-ity and Social Psychology 63, 391-402.
Kiianmaa, A. (1997). Moderni totemismi. Tutkimus työelämästä, solidaarisuudesta ja sosiaalisista verkostoista keskiluokkaistuvassa Suomessa. Jyväskylä: Kehityksen avaimet.
Kohlberg, L. (1976). Moral Stages and Moralization: The Cognitive-Developmental Approach. In Lickona, T. (Ed.), Moral Development and Behavior: Theory, Research and Social Issues. New York: Holt, Rinehart & Winston.
Kohlberg, L. (1984). Essays on Moral Development: Vol. I. The Psychology of Moral Development.
San Fransisco: Harper & Row.
Kohn, M.L. (1977). Class and Conformity: Reassessment, 1977. In Kohn, M.L. (Ed.), Class and Conformity: A Study in Values. Chicago: University of Chicago Press.
Lane, M. (1972). Explaining Educational Choice. Sociology 6, 2, 255-266.
Lifton, R.J. (1993). The Protean Self. New York: Basic Books.
Marcia, J. E. (1964). Determination and Construct Validity of Ego Identity Status. The Ohio State University, Clinical Psychology, Doctoral dissertation. University Microfilms, Inc. Ann Arbor, Michigan.
Markus, H.R. & Nurius, P. (1986). Possible Selves. American Psychologist 41, 954-969.
Markus, H.R. & Wurf, E. (1987). The Dynamic Self-Concept: A Social Psychological Perspective.
Annual Review of Psychology 38, 299-337.
Marsh, H.W. (1990). A Multi-Dimensional, Hierarchical Self-Concept: Theoretical and Empirical Justification. Educational Psychology Review 2, 771-72.
Miller, J.B. (1986). Toward a New Psychology of Women (2nd edition). Boston: Beacon Press.
Pervin, L.A. (ed.) (1989). Goal Concepts in Personality and Social Cognition. Hillsdale: Erlbaum.
Rubin, L. (1985). Just Friends: The Role of Friendship in Our Lives. New York: Harper.
Sadker, M. & Sadker, D. (1994). Failing at Fairness: How America's Schools Cheat Girls. New York: Scribner's.
Shavelson, R.J., Hubner, J.J. & Stanton, G.C. (1976). Self-Concept: Validation of Construct Inter-pretations. Review of Educational Research 46, 407-441.
Shavelson, R.J. & Marsh, H.W. (1986). On the Structure of Self-Concept. In R. Schwartzer (ed.), Anxiety and Cognition (pp. 305-330). Hillsdale, NJ: Erlbaum.
Siltala, J. (1996). Sisäinen sankari pakollisena paradigmana. Tiedepolitiikka 4/96, 4-22.
Stein, J.A., Newcomb, M.D. & Bentler, P.M. (1992). The Effect of Agency and Communality on
Self-Esteem: Gender Differences in Longitudinal Studies. Sex Roles 26, 465-483.
Walker, L.J. (1991). Sex Differences in Moral Reasoning. In Kurtines, W.M. & Gewirtz, J.L. (Eds.), Handbook of Moral Behavior and Development: Research (Vol. 2, pp. 333-364). Hillsdale, NJ: Erl-baum.
Waters, P.L. & Gonzales, R. (1995). Level of Voice among Young Adolescent Males and Females.
Paper presented at the meeting of the Society for Research in Child Development, Indianapolis.
Werner, H. (1957). The Concept of Development from a Comparative and Organismic Point of View. In D.B. Harris (ed.), The Concept of Development (pp. 125-148). Minneapolis: University Press.