Yläluokka/Arvot: Alkuperäinen ilmaus Tiivistelmä Alaluokka/
toimeentulo, laki,
yhteiskunnan vaatimuksia. Kun kerroin heille ampumatapauksesta, eivät he voineet tajuta sen henkisiä seuraamuksia yhtään sen enempää kuin taloudellisiakaan. – Ehkä heitä ärsytti kun
”Lopetin sosiaalitoimistossa käynnit, koin nöyryyttävänä viranhaltijan sanat vaatiessani puhelimessa asianmukaista toimeentulotukea, niin sosiaalisihteeri sanoo että täällä pelätään että tulet ja lyöt turpaan. Se oli viimeinen pisara päätin että on henkisesti helpompi elää ilman virkamielivallan tylynpätevää instanssia Miksi käydä sellaisessa paikassa joka ei osaa neuvoa ihmistä elämänkriisitilanteissa vaan ovat samankaltaista sakkia toimimattoman sairaanhoidon kanssa yhdessä he tekevät säästöpäätöksiä vähempiosaisen joutuessa olemaan tämän jatkuvan henkisen kiusaamisen uhrina.” hyväksikäyttäjä. Keskustelin asiasta moneen otteeseen sosiaalityöntekijän kanssa, ja hän sai minut lopulta vakuutettua, ettei se ollut mitenkään tavatonta tai epänormaalia, jos joutui turvautumaan sosiaaliapuun. Kaiken kaikkiaan kävin kaksi kertaa "luukulla". Yllätyin kun minulle tehtiin laskelma, jonka mukaan sain avustusta.”
Tämän tutkimuksen kriittisin kohta on aineiston analysointi ja tulkitseminen. Hirsjärvi, Remes &
Sajavaara (2007, 224–225) kirjoittavat teoksessaan Tutki ja kirjoita, että tulkintaongelmia ja tulkinnan kohteita tulee eteen monen tasoisina. Tutkimukseni lopputulokseen vaikuttavat ensin aineistoon kirjoittaneiden valinnat käytetyistä sanamuodoista ja tunteisiin sidonnaisista ilmauksista, jotka eivät välttämättä ole täysin toisintoja todellisesta tilanteesta vaan subjektiivisia näkemyksiä.
Nämä ovat siis jo itsessään henkilökohtaisia tulkintoja oman elämän tosiasiallisesta tilanteesta.
Tämän jälkeen minä tutkimuksen tekijänä tulkitsen kertomukset omaa sosiaalityön, etiikan ja arvojen tietoperustaani käyttäen jakamalla ne tiettyihin arvokokemuksiin. Lopullisessa tulkinnassa muodostan näistä omista tulkinnoistani synteesejä, joiden tarkoituksena on vastata tutkimuskysymykseeni. Olen päätynyt tämänkaltaiseen analysointiprosessiin ja tulkitsemiseen, koska tutkimukseni tavoite on välittää aitoja kokemuksia sellaisina, kuin ne on koettu. Tulkintani saattaa nimetä jonkin kokemuksen eri arvoon sidonnaiseksi kuin alkuperäisellä kirjoittajalla on ollut ajatuksena, mutta se ei kuitenkaan kadota tutkimuksesta kokemuksen olemassaoloa.
3.6 Tutkijapositio ja eettiset kysymykset
Tutkimus toteutetaan valmiista tutkimuskäyttöön hankitusta aineistosta. Tämän johdosta tutkimuslupaa ei tarvita. Tutkimuksen tekemisessä noudatan hyvää tieteellistä käytäntöä, jonka tunnusmerkkejä ovat rehellisyys, yleinen huolellisuus ja tarkkuus tutkimuksen tekemisessä, tallentamissa, esittämisessä ja arvioinnissa. Tutkimuksen tekemisessä vältän siis havaintojen tai tulosten sepittämistä, vääristelyä, plagiointia tai toisten tutkijoiden ideoiden, suunnitelmien tai havaintojen luvatonta käyttöä. Näin toimiessani noudatan eettisiä periaatteita. (Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2016.)
Eettisestä näkökulmasta huomioin tutkimuksen kohderyhmänä olevien henkilöiden ja ryhmien ihmisarvon ja oikeudet. Tutkimukseni tutkii sosiaalityön arvojen olemassaoloa ja niiden havainnointia asiakkaan näkökulmasta. Tällöin kriittisemmän tarkastelun kohteena ovat sosiaalityö ja sitä tekevät sosiaalityöntekijät. Tutkielmassani ei yksilöidä ketään sosiaalityöntekijää, ajankohtaa tai paikkakuntaa mutta tarkastellaan heidän työnsä kautta näkyviä arvotulkintoja asiakkaan silmin.
Tämän vuoksi tutkimuksen analysointi ja tulkinta on suoritettava huolellisesti, jotta tutkimuksen johtopäätöksiä ei voida kokea yhtä ammattikuntaa leimaavaksi. Sosiaalityön asiakkaina asioidaan pääsääntöisesti vaikeissa elämänvaiheissa, jotka ymmärrettävästi vaikuttavat yksilön jaksamiseen ja sietokykyyn. Yksilöstä riippuen reagointi erilaisiin tilanteisiin vaihtelee todennäköisesti hyvinkin paljon. Yhteiskunnallisen tutkimuksen tehtävä on kuitenkin tuottaa tietoa yhteiskunnallisten instituutioiden ja vallankäytön epäkohdista, ja sosiaalityön tehtävä on tukea ihmisiä vaikeiden vaiheiden yli. Tämän vuoksi olettamuksenani on myös se, että sosiaalityön asiakkaat kohdataan empaattisesti tukien, jolloin asiakas vaikeasta elämäntilanteesta huolimatta pystyy kokemaan sosiaalityön eettisen arvopohjan toteutuvan käytännön tasolla. Pyrin analysoimaan tulokset niin, että epäkohdille löytyisi selityksiä, jolloin syyttämisen sijasta keskiöön nousevat syyt syyllistämättä sosiaalityöntekijöitä. Tämän tutkimuksen laajuus ei mahdollista esiin nousevien epäkohtien syiden tarkempaa tutkimusta. Kriittisestä asenteesta huolimatta tutkimuksen analysoinnissa huomioin kuitenkin tältä osin eettisen näkökulman. Tutkimuksen materiaalina on tietoisesti käytetty tutkimusaineistoa, jossa ei ole kysytty aineiston tuottajien (kirjeiden kirjoittajien) näkemyksiä sosiaalityöstä tai sen arvoista. Tämä on eettinen ratkaisu, jolla estetään mahdollinen johdattelu arvojen havainnointiin, joita ei muuten havainnoisi. Tutkimukseen osallistujat ovat kuitenkin tienneet tuottavansa tutkimusmateriaalia, vaikka heille ei ole asetettu arvokysymyksiä pohdittavaksi.
(Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2021; Pohjola 2007, 18–19.)
Tutkimuksen eettisyyden kannalta on hyvä määritellä oma tutkijapositionsa ja se, mihin suuntaan oma esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä tutkimusta vie sekä tutkimuksen näkökulma (KvaliMOTV, 2016; Pohjola 2007, 18). Tässä tutkimuksessa tutkijapositioni määräytyy sosiaalityön opiskelijana ja järjestötyöntekijänä, jolloin katson käytännön sosiaalityötä ulkoapäin pääosin teoreettisen tiedon valossa ja asiakkaiden näkökulmasta järjestötyöntekijänä. Olen jo muutaman vuoden työskennellyt sosiaalityön asiakkaiden parissa elämänvaiheissa, joissa moni on syrjäytynyt enemmän tai vähemmän yhteiskunnallisesta, sosiaalisesta ja ihmisarvoisesta elämästä. Määrittelyä ihmisen omasta arvosta ja tilanteesta tulee usein eri yhteiskunnan tahoilta kuten terveydenhuollosta ja sosiaalihuollosta. Sivusta seuraajana on ehkä helpompi asettua kriittiseen tarkasteluun, koska objektiivinen tarkastelu mahdollistuu havainnoitaessa muiden tekemisiä omien tekemisten sijaan. Toisaalta saatu tietomäärä on rajallisempi ja teoreettisesta tiedosta tai artikkeleista puuttuvat ne sosiaalityössä olennaiset seikat, kuten vuorovaikutuksen omakohtainen havainnointi asiakastilanteissa.
Tutkimuksen lähtökohtana on holistinen ihmiskäsitys, ja fenomenologisen tutkimuksen mukaisesti käsittelen tiedon sellaisena, kuin se tulee antamatta omien ennakkokäsitysten muokata tuloksia.
Omaan tutkijapositioon vaikuttaa erityisesti oma esiymmärrykseni suomalaisen sosiaalityön laadusta, jonka koen olevan asiakkaan kannalta enemmän sopeuttava ja kontrolloiva kuin voimaannuttava ja osallistava. Olen työskennellyt pitkään sosiaaliturvan ja lastensuojelun sijaishuollon parissa. Näiden vuosien kokemusten perusteella ymmärsin sosiaalityön rajalliset vaikutusmahdollisuudet jo ennen sosiaalityön opiskelujen aloittamista. Viime vuosien aikana saamani työkokemus asunnottomien ja asunnottomuusuhkaisten aikuisten parissa on tuonut minulle mahdollisuuden nähdä ja kokea asioita asiakkaiden näkökulmista. Ajattelin sosiaaliturvan kokemukseni perusteella kriittisesti monista eri sosiaalihuoltoon ja yleisesti yhteiskuntaan liittyvistä asioista, mutta tämän päivän todellisuus näyttäytyy paljon vaikeampana kuin etukäteen ajattelin. Tiedostan oman ennakkokäsitykseni vaikutuksen ja pyrin tekemään tutkimuksen antamatta sen vaikuttaa tutkimuksen tekemiseen, analysointiin tai raportointiin. Tavoitteeni on tuottaa tietoa aidoista asiakaskokemuksista ja siitä, miten tärkeää arvojen olemassaolo ja niiden jalkauttaminen varsinaiseen toimintaan on asiakkaille.
3.7 Tutkimuksen luotettavuus 3.7.1 Validiteetti
Tutkimuksen pätevyyttä tarkastellaan validiteetilla. Validiteetti voidaan jakaa ulkoiseen ja sisäiseen validiteettiin. Sisäinen validiteetti tarkastelee menetelmän sopivuutta mitattavaan asiaan. Tässä tutkimuksessa käytetään teoreettisena viitekehyksenä Schwartzin ja Rokeachin arvoteorioita, joista molempia on käytetty yleisesti vuosikymmenien ajan arvoihin liittyvissä tutkimuksissa. Lisäksi tutkimukseni perustuu arvojen ja etiikan teoreettiseen tietoon. Tulosten analysointi pohjautuu edellä mainittuihin tietoihin ja sosiaalialan eettisiin ohjeistuksiin. Tällä perusteella teoreettisen viitekehyksen voi olettaa olevan tutkimukseen riittävän kattava. (Metsämuuronen 2011, 74.)
Ulkoinen validiteetti tarkastelee sitä, kuinka yleistettävä ja totuudenmukainen tutkimus on. Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin tutkimuskäyttöön ja sitä on käytetty paljon erilaisissa tutkimuksissa.
Empiirinen aineisto koostui yhteensä 1004 kirjoituksesta vuosilta 2006 ja 2012. Aineiston perusjoukkona olivat henkilöt, joilla on omia kokemuksia köyhyydestä. Nämä henkilöt koostuivat monipuolisesti eri väestöryhmistä kuten lapsiperheistä, yksinhuoltajista, mielenterveyskuntoutujista, pienituloisista työntekijöistä, pienyrittäjistä, velkaantuneista, pitkäaikaistyöttömistä ja eläkeläisistä.
Vastaajia ei johdateltu kirjoittamaan sosiaalityön kokemuksista tai kokemistaan arvoista, vaan tässä tutkimuksessa kerättiin spontaaneja ilmaisuja köyhyyden kokemuksista. Tällä perusteella voi ajatella, että aineistosta kerätyt ilmaukset ovat todellisia ja merkittäviä kyseisille henkilöille, koska ne ovat päätyneet kirjoituksiin asti. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2007, 226; Metsämuuronen 2011, 74.) 3.7.2 Reliabiliteetti
Reliabiliteetti tarkoittaa tutkimuksen toistettavuutta. Tarkka kuvaus tutkimuksen toteuttamisesta ja analyysistä parantaa tutkimuksen luotettavuutta mahdollistaen sen uudelleen toteuttamisen (Hirsjärvi ym. 2007, 227). Tutkimuksen toteutus on kuvattu kappaleessa 4.3. Tutkimus olisi mahdollista toistaa samasta aineistosta noudattaen samaa analysointiprosessia. Todennäköisesti samankaltaisella aineiston keruulla ei kuitenkaan olisi mahdollista päästä samaan lopputulokseen, koska kirjoituskilpailu on ollut täysin vapaamuotoinen ja todennäköisesti toistettaessa tuottaisi taas aivan omanlaisensa aineiston. Arvoihin perustuva ajattelu on myös ollut tulkinnallista empiirisestä aineistosta, ja ymmärrettävästi toinen tulkitsija saattaisi tehdä täysin omanlaisensa tulkinnan arvojen esiintymisestä kokemuksissa. Tutkimuksen tarkoitus ei tämän vuoksi ole tuottaa absoluuttista totuutta vaan tuoda esille ihmisten kokemuksia sosiaalityöstä. Jokainen kokemus on katsottavissa yhtä merkitykselliseksi riippumatta siitä, kokeeko samoja asioita yksi vai tuhat ihmistä.
4 TULOKSET
Ensimmäiseksi tässä luvussa kuvaan tulkintoja kustakin tutkimuksen kannalta keskeisestä sosiaalityön arvosta perustuen aineistossa oleviin kirjoituksiin. Arvokohtaiset tulokset on jaettu sosiaalityössä keskeisesti vaikuttavien teemojen mukaan toimeentuloon, tukeen (sisältäen psyykkisen sekä toiminnallisen tuen), vuorovaikutukseen ja lainsäädäntöön tai byrokratiaan. Tämän lisäksi näissä tuloksissa tarkastelen sitä, kuinka paljon ja minkälaisia asioita on koettu positiivisina ja vastaavasti negatiivisina. Arvokohtaisia tuloksia vertaan sen jälkeen teoriapohjan muodostamaan käsitykseen kyseisistä arvoista ja arvoristiriitojen näkyvyyteen. Arvokohtaisten tulkintojen jälkeen tutkimustehtävän mukaisesti on tarkoitus tuottaa tietoa siitä, miten ihmisten kokemuksissa ovat nousseet esille sosiaalityön arvot ja kohtaavatko ne sosiaalialan eettiset ohjeistukset.
Seuraavaan taulukkoon olen kerännyt sosiaalityöhön liittyvien kommenttien lukumäärät jaoteltuina analysoinnin mukaisesti. Aineistosta löytyi yhteensä 152 sosiaalityöhön liittyvää kommenttia.
Kommentit olivat joko yksittäisiä lauseita tai kokonaisia kappaleita riippuen siitä, miten niistä sai tiivistettyä olennaisen tiedon asiakkaan kokemuksesta. Käsittelen näitä kokonaisuuksia sitaatteina tässä analyysissä. Vaikka tutkimuksen analyysiin valitsin vain kolme sosiaalityön keskeiseksi nimettyä arvoa, pystyin nimeämään jokaisen sosiaalityöhön viittaavan sitaatin vähintään yhteen näistä kolmesta arvosta. Alun perin ajattelin, että jaottelu saattaisi tuottaa ongelmia ja arvoihin sitomattomia sitaatteja saattaisi jäädä huomattavastikin ja joutuisin käsittelemään esiin tulleita kokemuksia teemoina, joihin ei lataudu arvopohjaa. Ennakko-oletuksen vastaisesti sain liitettyä kaikki esiin tulleet sitaatit arvoihin. Analysoitava aineisto on pilkottu tulosten tulkitsemista varten pieniin osiin. Pystyin tämän avulla tekemään tulkintaa monesta eri näkökulmasta. Rahaan ja materiaan liittyvät teemat pyrin erittelemään vuorovaikutuksen aikaansaamista tunteista ja näin mahdollistaa sen, että kaikille reaktioille löytyi todelliset perusteet. Esille tulleet reaktiot olen tulkinnut tässä tutkimuksessa arvolähtöisiksi, koska ihminen reagoi jonkun arvon toteutumiseen tai toteutumattomuuteen. Tutkimuksen tulkinta on kirjoitettu laajaksi, jotta moniselitteisestä näkökulmasta huolimatta tutkimuksen tuloksesta tulisi mahdollisimman todenperäinen tiivistetyssäkin muodossa.
Jokainen arvo on jaettu taulukkoon sen mukaan, koskeeko sitaatti toimeentuloa, tukea, vuorovaikutusta, lainsäädäntöä tai byrokratiaa. Osa sitaateista käsitteli useampaa näistä, joten osumien lukumäärä yhteensä on suurempi kuin alkuperäisten sitaattien määrä. Esimerkiksi ihmisarvon voitiin katsoa tulleen loukatuksi sekä toimeentulon että vuorovaikutuksen osalta.
Taulukkoon on kerätty myös negatiivisten, positiivisten ja neutraalien sitaattien lukumäärä. Näiden
osalta on myös kokonaismäärä suurempi kuin alkuperäisten sitaattien, koska osassa sitaatteja esimerkiksi toimeentulon osalta kokemus oli negatiivinen ja vuorovaikutuksen osalta positiivinen.
Taulukko 4 Analyysin tulokset
Arvot kpl Toimeentulo Tuki Vuorovaikutus Lainsäädäntö byrokratia
neg/pos/
neut
Ihmisarvo 54 33 17 27 0 43/8/4
Ihmisoikeudet 44 21 18 15 1 33/1/2
Sosiaalinen
oikeudenmukaisuus
105 43 35 20 3 81/16/10
Taulukosta huomaa, että sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen liittyviä sitaatteja ilmeni keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin ihmisarvoon tai ihmisoikeuksiin liittyviä sitaatteja. Tuloksien kannalta on olennaista huomata, että aineistojen keruut tehtiin vuosina 2006 ja 2012, jolloin perustoimeentulo oli vielä kuntien sosiaalitoimen käsiteltävänä.
4.1 Ihmisarvo
”Pakko hakea toimeentulotukea, että sen vuokran ja elatusmaksun saisi. "Ei ole euroja verotodistuksen lunastamiseen, tulen sitten kun on." Joka luukulta todisteet, että olen köyhä,
"köyhä." KÖYHÄ!!!
Jotain vikaa on.
Niin on. Aikuinen mies ja...
Miltä sellainen tuntuu?
Pahalta sellainen tuntuu.
Kaurismäki tekee hienoja elokuvia tällaisista aiheista, mutta tällaisten aiheiden sisällä on todella vittumaista olla ja elää!
Pinkkipaitainen Sosiaalikeskuksen pullea nainen leimaa minut virallisesti pykälillä Laiminlyöjäksi -jota minä en muuten jumalauta ole -ja jota tuomiota haukkoo lapsen äitikin, joka kokee nöyryytystä ja vielä enemmän kuin minä. Mutta kyllä minäkin buddhalaisuutta itseeni imeyttänyt sain mielikuvia joissa iskin nyrkillä sitä soskunakkaa nautinnollisesti päin lärviä niin että veri ja hampaat vain lensi...ei ole ihme että siellä ovat ne vartijat ja muut turvajutut. Pelkästäänkö oma vika kun ei ole työtä ja rahaa?
Syyllistetään nyt vielä se työtön köyhimys!
pakon edessä
istuin tuolissa katsellen vastapäätä istuvaa sosiaalityöntekijää kesälomittaja pyyhki hikeä otsaltaan
katsellen papereitani totesi: kokous on viikon päästä pyysi tulla silloin uudestaan
ei antanut ruokalappua ei rahaa
vatsa nälästä kuristen kysyin: mitä syön siihen asti? "pihalla kasvaa nokkosia" hän sanoi”
Taulukossa 1 esitetään ihmisarvoon viittaavien sitaattien määrä. Aineistossa asiakkaat eivät kirjoittaneet spontaanisti ihmisarvon mukaisesta työskentelystä tai ihmisarvon alentamisesta.
Analysointi on siten perustunut tulkintaan niistä sitaateista, joissa on tuotu esille ihmisarvon keskeisiä teemoja. Pääosin aineistossa olevat sitaatit ovat viestineet ihmisarvon väheksymisestä, joka on tullut esille itsensä kokeminen alempiarvoisena ihmisenä, halventavan kohtelun saamisena, nöyryyttämisenä joko ihmisenä itsenään tai tekojen seurauksena. Koko aineistosta yhteensä 54 sitaatissa tuli esille ihmisarvoon liittyvä ajatus. Ihmisarvoon liittyvä ilmaisu koski toimeentuloa yhteensä 33 kertaa, psyykkistä tai toiminnallista tukea yhteensä 17 kertaa ja vuorovaikutusta yhteensä 27 kertaa. Sitaateista oli tulkittavissa negatiivinen ilmaisu 43 kertaa, positiivinen kahdeksan kertaa ja neutraali ilmaisu 4 kertaa. Ihmisarvoon yhdistettävät sitaatit on poimittu aineistosta sillä perusteella, että niissä on tuotu esille tasavertaista olemista ihmisenä ihmiselle ja ihmisen omaa arvoa ilmaisevia sanoja.
Ihmisarvon kunnioittamista painotetaan sosiaalialan eettisissä ohjeistuksissa ja lainsäädännössä.
Käytännössä ihmisarvon tunnustaminen tulisi näkyä sosiaalityössä siinä, miten asiakas tulee kohdaksi kunnioittavasti, yksilölliset erot huomioidaan, edistetään vastuullista itsemääräämisoikeutta ja autetaan parantamaan mahdollisuuksia muutokseen (NASW, 2021). Ihmisarvoisen kohtelun ansiosta asiakas kykenee kokemaan itsensä arvokkaaksi vaikeasta tilanteestaan huolimatta. Tässä tulkinnassa on otettu huomioon myös toimeentulon ja erilaisten tukien riittävyys ihmisen ihmisarvon kokemukseen sillä perusteella, että perustarpeiden tyydyttäminen antaa tulkintani mukaan tunteen siitä, onko riittävän arvokas huolehdittavaksi. Nöyryyttäväksi koetun vuorovaikutuksen lisäksi voi analyysin perusteella itsensä kokeminen alempiarvoiseksi syntyä tilanteessa, jossa lainsäädäntö ei takaa perusedellytyksiä ihmisarvoiseen elämään.
Ihmisarvo sanana ei usein esiinny normaalissa keskustelussa, kuten ei tässä aineistossakaan.
Positiivisessa mielessä se tuleekin esille monenlaisina hyvänolon tunteina, itsensä hyväksymisenä ja välitettynä olemisen tunteena. Siinä, että kelpaa johonkin ja jollekin ja että joku on huomannut esimerkiksi avun tarpeen. Ihmisarvoa loukatessa ilmaisut ovat aineiston mukaan huomattavasti helpommin tulkittavia. Hyvin monissa sitaateissa tuotiin esille asiakkuudesta syntynyt häpeä, tietoinen kiusaaminen ja nöyryyttäminen, asiakkaan arvon ja tekojen väheksyminen tai pahimmillaan halveksivaksi koettu nauru. Näiden kokemusten seurauksena tuotiin esille ihmisarvon alentuminen kuvaamalla itseä suoraan esimerkiksi luuseriksi, eriarvoiseksi, kerjäläiseksi tai mätäpaiseeksi.
Positiivisia kokemuksia ihmisarvosta välittyi 54 kirjoituksesta vain kahdeksassa. Nämä liittyivät asiakkaan asialliseen ja empaattiseen tukemiseen vaikeassa tilanteessa, auttamisessa hakemusasioissa esimerkiksi toisen sosiaalityöntekijän luona ja yleisesti välittämisestä. Kertaakaan ei tullut esille, että rahallinen päätös olisi ollut ratkaiseva asia, vaan vuorovaikutus tilanteessa oli merkitsevämpi seikka.
”Ja silloin tällöin kohtaa välittäviä ja ammattitaitoisia auttajia ja tukijoita, joista olen suuresti kiitollinen.”
4.1.1 Ihmisarvo ja toimeentulo
Analyysin tekovaiheessa jaottelin sitaatit toimeentuloon, psyykkiseen tai toiminnalliseen tukeen, vuorovaikutukseen tai lainsäädäntöön/byrokratiaan liittyviksi. Positiiviset ilmaisut käsittelin erikseen ja negatiiviset sekä neutraalit ilmaisut jaottelin tulkinnan helpottumiseksi. Jaottelun perusteella toimeentuloon ja rahalliseen tai materiaaliseen tukeen liittyvistä sitaateista löytyivät seuraavat teemat:
häpeän tunteminen asiakkuuden johdosta, yleisesti asiakkuuteen ja byrokratiaan liittyviin hankaluudet ja selkeästi nöyryyttävät tilanteet.
Häpeän tuntemiseen ei liittynyt aina suora kontakti tai yksittäinen käynti sosiaalityöntekijän kanssa, vaan suurempi merkitys oli sosiaalihuollon asiakkuudesta syntyneellä leimalla. Yleisesti sosiaalitoimisto koettiin viimesijaisena köyhäinapuna, josta ei mielellään oteta apua vastaan. Se saattoi olla vanhemmilta peritty käsitys kerjäämisestä, pienen paikkakunnan vuoksi leimaantumisen pelko tai yleisesti tunne, ettei sieltä saa apua. Yhteensä 12 sitaatissa kerrottiin häpeästä ja nöyryytyksestä toimeentulotukea tai muuta avustusta hakiessa liittämättä tilannetta suoraan sosiaalityöntekijään. Seuraava esimerkki kuvaa sitä, miten ihmisarvoa alentavaksi sosiaalityön asiakkuus saatettiin kokea. Esimerkki on tulkittavissa kertomukseksi menneiltä vuosikymmeniltä, mutta vastaavaa sisältöä löytyy aineistosta liitettävänä nykypäiväänkin.
”Silloin sitä oli lähdettävä kerjuulle ja ensin kun naapureilta jotain saatiin, piti mennä kunnalta lappua saamaan. Se oli ihan kauhea kokemus. Toiset lapset huutelivat meille, että olemme kunnan elättejä. Kyllä hävetti. Meillä pojilla oli jatkuva nälkä, mutta ymmärsimme kyllä, kun äiti paistoi seuraavan kerran leipää, ettei se ollut tavallista leipää. Se oli kerjättyä kunnan leipää.”
Toimeentuloon liittyvät kokemukset olivat pääosin negatiivisia kokemuksia sosiaalitoimistossa asioimisesta. Nämä eivät kuitenkaan liittyneet pelkästään rahaan tai materiaaliseen auttamiseen.
Hyvin monessa kirjoituksessa tuotiin esille nöyryyttävä kohtelu negatiivisen päätöksen lisäksi.
Nöyryyttävää kohtelua koettiin esimerkiksi sen vuoksi, että sosiaalityöntekijä ei ymmärtänyt taloudellisen tilanteen merkitystä asiakkaan kannalta. Kirjoittajat olivat saaneet esimerkiksi seuraavanlaisia kommentteja tilanteidensa hoitamiseen: ehdotuksia koirien lopettamisesta, korujen myymisestä, asunnon myymisestä tai siitä, mitä pitäisi syödä ja miten elää. Lähes kaikissa oli kuitenkin mainittu jollain tavalla tyyli, joka koettiin ahdistavaksi vaikeassa elämäntilanteessa.
Yhteensä 10 sitaatissa tuotiin suoraan esille sosiaalityöntekijän halventavat kommentit toimeentulotuen tai muun tuen hakemisesta, muuten asiattomia tai ivallisia asiakkaaseen tai tilanteeseen liittyviä kommentteja sekä syyllistämistä työttömyydestä ja rahattomuudesta. Näissä tulivat selkeästi esille tilanteet, joissa sosiaalityöntekijän oli koettu loukanneen asiakkaiden ihmisarvoa.
”SAIN KUIN SAINKIN SELITETTYÄ KAIKEN EN ITKENYT MUISTAN KUINKA PÄÄNI TYHJENI KAIKESTA HÄN ANTOI SOITTOAJAN SEURAAVALLE PÄIVÄLLE. KÄVIN KUN EI OLLUT PUHE AIKAA MINUA EI ELÄMÄSSÄNI OLE KOSKAA NÖYRYYTETTY NIIN KUIN SE NAINEN NÖYRYYTTI. SAIN LÄÄKE LAPUN APTEEKKIIN”
Yhteensä seitsemässä sitaatissa tuotiin esille suhteellisen neutraalisti negatiivisia kokemuksia byrokraattisista käytännöistä toimeentuloa haettaessa, tukien riittämättömyydestä ja sen vuoksi toisten ”elättinä” elämisestä sekä helpotuksesta, kun ei tarvinnut enää hakea tukia. Näissä sitaateissa oli kuitenkin viitteitä siihen, että kirjoittajat tunsivat itsensä alempiarvoisiksi ihmisiksi systeemissä, josta lain mukaan heillä olisi kuitenkin oikeus saada riittävä toimeentulo. Seuraavassa sitaatissa kirjoittaja tuo esille minkälaisilla perusteilla on päättänyt olla hakematta toimeentulotukea, vaikka olisi siihen lain mukaan oikeus. Työntekijä on suoraan arvioinut kirjoittajan ihmisenä vaaralliseksi, minkä kirjoittaja on kokenut nöyryyttäväksi ja henkisesti itselleen liian raskaaksi voidakseen asioida jatkossa sosiaalitoimistossa. Kirjoittaja kokee myös sosiaalityöntekijöiden osaamisen olevan puutteellista liittyen asiakkaiden erilaisiin elämäntilanteisiin ja niihin liittyviin kriiseihin.
”Lopetin sosiaalitoimistossa käynnit, koin nöyryyttävänä viranhaltijan sanat vaatiessani puhelimessa asianmukaista toimeentulotukea, niin sosiaalisihteeri sanoo että täällä pelätään että tulet ja lyöt turpaan. Se oli viimeinen pisara päätin että on henkisesti helpompi elää ilman virkamielivallan tylynpätevää instanssia Miksi käydä sellaisessa paikassa joka ei osaa neuvoa ihmistä elämänkriisitilanteissa vaan ovat samankaltaista sakkia toimimattoman sairaanhoidon kanssa yhdessä he tekevät säästöpäätöksiä vähempiosaisen joutuessa olemaan tämän jatkuvan henkisen kiusaamisen uhrina.”
Useammassa kirjoituksessa tuli esille sosiaalityöntekijöiden taholta koettu pelko, joka tuntui lannistavan vielä enemmän heikossa taloudellisessa tilanteessa eläviä ihmisiä. Aineiston mukaan sosiaalitoimi on todellakin se viimeinen paikka, josta halutaan apua hakea, toisin kuin yleisessä julkisessa puheessa päätellään. Mikäli turvautuessaan viimesijaiseen tukimuotoon kokee pettymyksen vuorovaikutuksessa ja tuntee itsensä entistä huonommaksi, ovat kirjoitusten mukaan asiakkailla tulleet sietokyvyn rajat vastaan eikä sosiaalityöntekijöille tai muulla sosiaalitoimiston henkilökunnalla ole ollut osaamista ottaa tilannetta vastaan.
Vain muutama kirjoitus sisälsi kokemuksia siitä, miten sosiaalityöntekijä on onnistunut luomaan asiakkaalle selkeän kokemuksen ihmisarvoisesta kohtelusta. Toimeentuloon liittyviä positiivisia kokemuksia oli yhteensä kolme ja kaksi kokemusta, jotka liittyivät avustusten maksamisen lisäksi empaattiseen kohtaamiseen.
”Minusta tuntui että olen epäonnistunut ja hyväksikäyttäjä. Keskustelin asiasta moneen otteeseen sosiaalityöntekijän kanssa, ja hän sai minut lopulta vakuutettua, ettei se ollut mitenkään tavatonta tai epänormaalia, jos joutui turvautumaan sosiaaliapuun. Kaiken kaikkiaan kävin kaksi kertaa
"luukulla". Yllätyin kun minulle tehtiin laskelma, jonka mukaan sain avustusta.”
4.1.2 Ihmisarvo ja tuet
Aineistosta nousi esille yhteensä 18 sitaattia, jotka olivat liitettävissä ihmisarvon kokemukseen ja sosiaalityöstä saatuun joko psyykkiseen tai toiminnalliseen tukeen. Nämä tilanteet liittyivät pääosin vaikeisiin elämäntilanteisiin, joissa asiakas olisi kokenut tarvitsevansa psyykkistä tukea tai elämäntilanteeseen liittyvää tukipalvelua tai esimerkiksi opintoihin liittyvää rahallista tukea.
Kahdeksan sitaattia liittyi tilanteisiin, joissa byrokratia tukien hakemisessa koettiin vaikeaksi, vaikka lain mukaan pitäisi olla niihin oikeus. Moniammatillisia työryhmiä ja niissä asiakkaana olemista ei pidetty hyvänä, vaan toiminta koettiin enemmän aiheettomaksi ”juoksuttamiseksi”. Myös psyykkisen tuen antaminen koettiin kyseenalaiseksi ja sen katsottiin vain heikentävän jaksamista entisestään.
Pääosin kirjoituskilpailuun osallistuneet olivat kirjoittaneet köyhyydestä vain omien kokemusten pohjalta, mutta osassa tuli esille myös huoli läheisistä tai niistä huono-osaisista, joiden katsottiin olevan vielä itseäänkin heikommassa asemassa. Olennaista ei ollut vain huono taloudellinen tilanne vaan, se miten ihmiset selviäisivät tästä kaikesta yksinään ilman apua.
”Taloudellinen tilanteeni on painajaismainen. Tällä hetkellä elän sosiaalitoimiston toimeentulotuella, jota on leikattu 20 prosenttia. Kelan opintotukikuukaudet käytin loppuun jo muutama vuosi sitten. En ole opiskellut sen "hitaammin" kuin suositellaan, vaan olen vaihtanut
”Taloudellinen tilanteeni on painajaismainen. Tällä hetkellä elän sosiaalitoimiston toimeentulotuella, jota on leikattu 20 prosenttia. Kelan opintotukikuukaudet käytin loppuun jo muutama vuosi sitten. En ole opiskellut sen "hitaammin" kuin suositellaan, vaan olen vaihtanut