Sisäinen valvonta tarkoittaa organisaation sisäisiä ohjaus- ja toimintaprosesseihin sisältyviä menet-telyitä ja toimintatapoja, joiden avulla varmistetaan (1) toiminnan tuloksellisuutta, tehokkuutta ja jatkuvuutta, (2) raportoinnin ja tiedon riittävyyttä, ajantasaisuutta ja luotettavuutta, (3) resurssien ja omaisuuden turvaamista sekä (4) lainsäädännön, päätösten, sääntöjen ja ohjeiden noudattamista.
Riskienhallinta on osa sisäistä valvontaa. Riskienhallinnalla tunnistetaan organisaation toimintaan mahdollisesti vaikuttavat tapahtumat ja saatetaan tapahtumien riskit organisaation hyväksymälle tasolle. Riskienhallinnan päämääränä on varmistaa toimintojen jatkuvuus ja palvelujen häiriötön tuottaminen. Riskienhallinta tukee asetettujen tavoitteiden saavuttamista ja talousarvion toteutu-mista. Se edistää kaupunkikonsernin tuloksellisuutta puuttumalla toimintaa ja tavoitteita uhkaaviin tekijöihin ennakoivasti. Riskienhallinta edellyttää toimintaympäristön ja uhkatekijöiden riittävää ja aktiivista kartoitusta ja arviointia.
Kaupungin ja kaupunkikonsernin riskianalyysi ja riskienhallintasuunnitelma
Talousarvion valmistelun yhteydessä toimialat, liikelaitokset ja tytäryhteisöt ovat analysoineet toi-mintaympäristön muutoksia, tunnistaneet tavoitteita uhkaavia riskejä, arvioineet niiden vaikutuksia ja toteutumisen todennäköisyyttä sekä laatineet ja päivittäneet tarvittavat suunnitelmat ja toimenpi-teet riskien hallitsemiseksi. Riskienhallintasuunnitelmiin on määritelty riskienhallinnan tavoittoimenpi-teet, vastuut ja toteutustavat.
Toimialojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen riskienhallintasuunnitelmien pohjalta sisäisen valvon-nan ja riskienhallinvalvon-nan ohjausryhmä on koonnut talousarvioon kaupunkikonsernin riskianalyysin ja menettelytavat keskeisten riskien hallitsemiseksi.
Sisäisestä valvonnasta ja riskienhallinnasta raportointi
Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa ja tuloksellisuutta seurataan talousarviovuoden aikana kolmannesvuosikatsauksissa. Tilinpäätökseen sisältyvässä toimintakertomuksessa kaupunginhalli-tus antaa arvion merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä, selonteon sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä sekä selonteon konsernivalvonnan järjestämisestä.
Kaupunginhallituksen riskiarviot ja selonteot perustuvat toimielinten ja tytäryhteisöjen hallitusten toimintakertomuksissaan antamiin selontekoihin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämi-sestä, niissä havaittuihin puutteisiin ja toimenpiteisiin niiden korjaamiseksi. Selontekojen tulee pe-rustua dokumentoituun arviointiaineistoon.
Kaupungin toimielinten ja johtavien viranhaltijoiden sekä tytäryhteisöjen hallitusten ja toimitusjohta-jien tulee raportoida välittömästi konsernijohdolle, mikäli merkittävä riski on todennäköisesti reali-soitumassa tai sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuus ja riittävyys on vaarantumassa.
Merkittävät riskit ja riskienhallinta Strategiset ja taloudelliset riskit
Vuoden 2016 merkittävimpiä strategisia riskejä koko konsernin tasolla ovat maan yleiseen yhteis-kunnalliseen ja taloustilanteeseen liittyvä epävarmuus, yleinen turvallisuus, paikallisen elinkei-noelämän kehitys, työttömyys, verorahoituksen kehitys, palvelutuotannon ja toiminnan jatkuvuuden varmistaminen kaikissa tilanteissa sekä kaupungin toimintamenojen kasvu ja investointitarpeet.
Suunnitteilla olevat lainsäädännölliset ja rakenteelliset muutokset yhteiskunnassa, sekä koko maa-ta kosketmaa-tava heikko maa-taloustilanne korosmaa-tavat hyvän johmaa-tamisen merkitystä. Prosessit ja käytännöt päätöksenteossa, sekä niiden toimeenpanossa ovat avainasemassa laadukkaiden kuntapalvelui-den tuottamisessa ja tuloksellisuukuntapalvelui-den varmistamisessa.
Kaupungin tilinpäätökset ovat olleet 2010-luvulla alijäämäisiä, minkä seurauksena aiempina vuosi-na kertyneet ylijäämät ovat pienentyneet. Alijäämäisten tilinpäätösten lisäksi mm. merkittävät ra-kennusinvestoinnit ovat johtaneet velanoton kasvuun. Jyväskylän kaupunki on myöntänyt takauk-sia tytäryhtiöidensä lainoille ja rahoitusjärjestelyille yhteensä noin 642,2 miljoonalla eurolla. Myös takauksiin sisältyy merkittävää taloudellista riskiä.
Kaupungin talouden suunnan muuttamiseksi toteutetaan vuosien 2014–2017 aikana sopeutusoh-jelma, jonka tavoitteena on talouden tasapainottaminen kestävälle pohjalle. Tervehdyttämisohjel-maan on sisältynyt tiukan talousohjauksen lisäksi muita toimenpiteitä, kuten yhteistoimintaneuvot-teluissa päätettyjä henkilöstösäästöjä.
Toiminnalliset ja vahinkoriskit
Kaupungin palvelutoimintaa uhkaavia riskejä vuodelle 2016 arvioidaan olevan henkilöstöön, tieto-järjestelmiin, palveluprosesseihin sekä toimitiloihin liittyvät uhkatekijät.
Henkilöstön osaamisen, työkyvyn ja riittävän saatavuuden varmistaminen ovat työvoimavaltaisen kunta-alan suurimmat riskitekijät palveluiden tuottamisen näkökulmasta. Vuoden 2016 aikana pa-nostetaan henkilöstön työkyvyn ylläpitämiseen, sekä sairauspoissaolojen vähentämiseen. Vähene-viin hallinnon tehtävien resursseihin pyritään varautumaan työnjakoa ja prosesseja uudistamalla.
Palvelujen sujuva tuottaminen on monin paikoin riippuvainen toimivista tietojärjestelmistä, jotka siten on tunnistettu yhdeksi avainriskeistä. ICT-järjestelmien toimintavarmuutta varmistetaan kiin-nittämällä huomiota käyttäjien koulutukseen järjestelmien ja -päivitysten käyttöönottojen yhteydes-sä, sekä sopimushallintaan tietojärjestelmätoimittajien kanssa. Lisäksi tietoturvan ja kyberturvalli-suuden tasoa arvioidaan erillisillä selvityksillä.
Toiminnan kannalta merkittäväksi riskiksi erityisesti Perusturvan toimialalla on tunnistettu palvelu-ketjujen sujuvuus, sekä asiakkaan tarpeisiin nähden oikean tasoisen palvelun kohdentaminen.
Palveluketjun saumaton toiminta yli organisaatiorajojen, sekä palvelujen optimaalinen porrastami-nen varmistetaan eri palvelujen välistä vuoropuhelua sekä prosessien asiakaslähtöisyyttä lisäämäl-lä.
Konsernitason toiminnallisista riskeistä merkittävimmät liittyvät tytäryhtiöiden tuotantolaitosten fyy-sisiin vahinkoihin tai muihin toiminnallisiin häiriöihin, jotka voisivat johtaa esimerkiksi kaukolämmön jakelun keskeytymiseen, juomaveden tai ympäristön saastumiseen.
Vahinkoriskeihin on varauduttu laajalla vahinkoriskien kartoituksella ja vakuutusturvan uudelleen-mitoituksella konsernin riskinkantokykyä vastaavaksi. Uudistettu vakuutusturva- sekä vakuuttami-sen toimintamalli astuu voimaan 1.1.2016. Vahinkoriskeihin varaudutaan henkilöstön ja esimiesten vahinkoriskien hallintaan ja vakuutuskäytäntöihin liittyvillä koulutuksilla.
Riskienhallinnan kehittämisen painopisteet 2016
Vuoden 2016 sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan kehittämisen painopisteitä ovat henkilöstöris-kien hallinta, talousarviossa asetettujen palvelutavoitteiden seuranta, sekä konserniyhtiöiden sisäi-sen valvonnan ja riskienhallinnan kehittäminen ja yhdenmukaistaminen.
3.3 Rahoitussuunnitelma
Kaupungin virallisessa tilinpäätöksessä esitettävässä rahoitussuunnitelmassa liikelaitokset laske-taan yhteen muun kaupungin kanssa rivi riviltä ja keskinäiset liiketapahtumat eliminoidaan. Talous-arvion yhteydessä esitetään kaksi erilaista rahoitussuunnitelmaa, joista toisessa liikelaitokset on yhdistetty tilinpäätöksen tapaan rivi riviltä. Toisessa rahoitussuunnitelmassa liikelaitoksista on huomioitu vain niiden maksama sijoitetun pääoman korko.
Talousarvion ja tilinpäätöksen vertailtavuuden mahdollistamiseksi ja tunnuslukujen laskentaa var-ten tulee käyttää kokonaistaloudellista rahoitussuunnitelmaa.
Rahoitussuunnitelma jakautuu kahteen osaan. Toiminnan ja investointien rahavirta pitää sisällään käyttötalouden ja investoinnit osoittaen rahavirran, joka on katettava rahoitustoiminnalla tai joka jää rahoituksen katteeksi. Rahoitussuunnitelman toiminnan rahavirta muodostuu tulossuunnitelmasta siirtyvästä vuosikatteesta ja satunnaisista eristä sekä tulorahoituksen korjauseristä.
3.3.1 Investointimenot
Investointimenot ovat yhteensä 50,7 milj. euroa, mikä on 71,1 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015, mutta 10,4 milj. euroa enemmän kuin vuonna 2014. Investoinneista 20,5 milj. euroa kohdis-tuu talonrakennukseen, joka on 2,8 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015.
Kaupungin investointibudjetin ulkopuoliset hankkeet mukaan lukien vuoden 2016 investointien yh-teismäärä on 74,3 miljoonaa euroa. Vuokra- ja muissa talonrakennushankkeissa kasvua on vuo-den 2015 tasosta noin 5,4 milj. euroa.
TP TA+M TA
2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020
Maa- ja vesialueet 5 350 6 100 4 500 4 500 4 500 4 500 4 500
Urheilu- ja retkeilyalueet 1 069 1 000 1 000 1 500 1 000 1 000 1 000
Katupalvelut 10 465 15 435
Viherpalvelut 1 105 2 795
Satamapalvelut 685 250
Yhdyskuntarakentaminen 12 255 18 480 12 500 13 850 13 000 13 000 13 000
Kankaan alueen investoinnit 2 500 6 200 6 100
Maankäyttösopimusten investoinnit 1 908 550 1 500 2 085 600 0 0
Yhdyskuntarakentaminen yhteensä 14 162 19 030 16 500 22 135 19 700 13 000 13 000 Talonrakennus / Tilapalvelu 14 771 23 339 20 538 23 555 23 230 31 900 37 086
Irtain omaisuus 3 529 7 764 6 000 5 000 5 000 5 000 5 000
Osakkeet ja osuudet 0 62 474 200 200 200 200 200
YHTEENSÄ 38 881 119 707 48 738 56 890 53 630 55 600 60 786
Altek 99 200 175 175 175 175 175
Kylän Kattaus 70
Talouskeskus
K-S pelastuslaitos 1 378 1 868 1 725 1 725 2 445 2 445 2 445
YHTEENSÄ, KAUPUNKI 40 358 121 775 50 708 58 790 56 250 58 220 63 406 Vuokra- ja muut tal. rak.hankkeet 11 308 18 240 23 600 6 100 8 000 8 000 8 000
YHTEENSÄ 51 666 140 015 74 308 64 890 64 250 66 220 71 406
Investoinnit 2014 - 2020
Maa- ja vesialueiden hankintaan on varattu 4,5 miljoonaa euroa, joka käytetään maanhankintaan tulevaisuuden tonttitarjonnan turvaamiseksi maankäytön toteuttamisohjelman mukaisesti. Maan ostomäärärahalla rahoitetaan raakamaan hankinnan lisäksi rakennettujen kiinteistöjen hankinta, tonttien esirakentaminen, rakennusten purkukulut sekä kaupungin kiinteistöjen liittymämaksut.
Irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan varataan 6,0 miljoonaa euroa, josta suurimpina yksittäisinä erinä ovat Huhtasuon 101-paikkaisen toimintayksikön kalustaminen 0,5 miljoonaa ja suun tervey-denhuollon Palokan välinehuollon laitehankinnat 0,4 miljoonaa euroa. Osakkeiden ja osuuksien hankintaan varataan 0,2 miljoonaa euroa.
Yhdyskuntarakentamisen investointeihin varataan yhteensä 16,5 miljoonaa euroa josta 2,5 miljoo-naa kohdistuu Kankaan alueelle. Maankäyttösopimustulot kattavat menoista 1,5 miljoomiljoo-naa euroa.
Alustava kunnallistekniikan investointien erittely on esitetty investointiosan lopussa. Tämän lisäksi urheilu- ja retkeilyalueisiin investoidaan miljoona euroa.
Talonrakennus
Suurimpia investointeja ovat Vaajakosken terveysasema (3,7 milj. euroa), Kuokkalan yhtenäiskou-lu (3,1 milj. euroa vuodelle 2016) sekä Honkaharjun päiväkoti (1,9 milj. euroa vuodelle 2016). Kos-teusvaurio- ja sisäilmaongelmakorjauksiin on varattu 3 miljoonaa, mikä kohdennetaan vuoden ai-kana korjausta vaativiin rakennuksiin.
Kaupungin investointibudjetin ja taseen ulkopuolisia talonrakennushankkeita toteutetaan vuonna 2016 yhteensä arviolta 23,6 miljoonalla eurolla. Hankkeet kasvattavat kaupungin käyttömenoja vuokrasopimusten mukaisilla summilla. Toimitilojen vuokrahankkeet on eritelty talousarvion inves-tointiosassa.
Katupalvelut 14 290
Irtain omaisuus 6 000
Maa- ja vesialueet 4 500
Vaajakosken terveysasema (varattu 7,0/2015 UB 2016/2017) 3 708
Kuokkalan yhtenäiskoulu 3 100
Sisäilmasto-ongelmakorjaukset 3 000
Viherpalvelut 2 110
Honkaharjun päiväkoti, uudisrakennus 1 900
K-S pelastuslaitos 1 725
Vaajakosken kirjaston muutostyöt 1-vaihe, nuorisotilat 1 200
Palokan terveysaseman välinehuolto 1 100
Urheilu- ja retkeilyalueet 1 000
Tietotalon keittiön ja ravintolasalin korjaus 1 000
Palokan ja Kyllön TA:n toiminnalliset muutokset 1 000
Tekniset ja toiminnalliset korjaus- ja muutostyöt 1 000
Kilpisen koulun julkisivujen korjaus 900
Tikkakosken ja Luonetjärven koulujen lähiliikuntapihat 800
Vaajakosken urheilukentän 2. vaihe, huoltorakennus 650
Keski-Suomen museon peruskorjaus ja laajennus 400
Kangasvuoren päiväkoti-koulu, uudisrakennus 400
Sparvinin talon korjaus 380