Selvitys tehtiin kolmivaiheisena asiantuntijatyönä vuonna 2016. Selvityksessä käytetty aineisto muodostuu kesällä 2016 toteutetusta, ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnatusta kar-toituskyselystä (liite 1). Tätä tiedonkeruuta täydennettiin siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvällä kirjallisella aineistolla. Kokonaiskuvaa täydennettiin myös opiskelijajärjestön edustajan haastat-telulla, työnantajahaastatteluilla ja asiantuntijoiden haastattelulla.
Ammatillisen koulutuksen järjestäjille suunnattu sähköinen kartoituskysely toteutettiin 24.5.–
15.6.2016. Kartoituskysely tehtiin otantana, jossa oli mukana alueellisesti kattava koulutuksen järjestäjien edustus. Kartoituksen tavoitteena oli tunnistaa ammatillisen koulutuksen järjestä-jien tämänhetkiset, toimivat ja joustavat siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvät toiminta- ja palve-lumallit, joita voitaisiin kehittää ja levittää valtakunnallisesti. Samalla tunnistettiin siirtymävai-heisiin liittyviä esteitä, joihin valtakunnallista ESR-rahoituksella ja valtionavustuksilla tuettavaa kehittämistyötä olisi syytä kohdentaa.
Kartoituskysely toimitettiin sähköisesti 76:lle ammatillisen koulutuksen järjestäjälle 24.5.2016.
Ennakkotieto tulevasta kyselystä toimitettiin 10.5.2016, ja vastausaikaa annettiin 15.6.2016 asti.
Vastausaikaa jatkettiin joustavasti koulutuksen järjestäjiltä tulleiden toiveiden mukaisesti, joten viimeiset vastaukset saapuivat vielä elokuun loppupuolella, viikolla 34.
Kartoituskyselyn otantaan pyrittiin saamaan mukaan erityyppisiä toimijoita mahdollisimman kattavasti: ammatilliset oppilaitokset ja ammatilliset aikuiskoulutuskeskukset, ammatilliset erityisoppilaitokset, ammatilliset erikoisoppilaitokset, kansanopistot sekä yksityisiä toimijoita, joiden koulutustarjonta on erikoistuneempaa ja siten myös kapea-alaisempaa. Koulutuksen jär-jestäjiä haarukoidessa huomioitiin muun muassa organisaation opiskelijavolyymi, koulutuksen monimuotoisuus tai kapea-alaisuus, edustavuus maakunnittain, VALMA- ja TELMA-koulutuksen järjestämisluvan2 saaneet toimijat, organisaation omistuspohja sekä kieli (suomi, ruotsi, saame).
Lisäksi huolehdittiin, että otantaan saatiin mukaan eri koulutuksen järjestämismuodot mahdol-lisimman laajasti ja kattavasti.
Kartoituskysely toteutettiin Webropol-kyselynä, ja se sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Kyselyn rakenne jakautui viiteen (5) osioon:
A. koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutuk-seen kiinnittyminen
B. henkilökohtaistaminen
C. yksilöllisyyden toteutuminen ja koulutuksen/tutkinnon suorittamisen aikana tapahtuvat siirtymät
D. valmistumisvaihe ja jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen E. nivelvaiheisiin liittyvien siirtymien arviointia.
2 VALMA – ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
Kyselyyn saatiin vastaus 68:lta toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäjältä (liite 2), joten vastausprosentti oli 89,5. Kartoituskyselyn mukana lähetettiin saate (liite 3), jossa kyselyn vastaamiseen toivottiin osallistuvan johtajien ja rehtorien sekä hanketoimijoiden lisäksi myös opetus- tai ohjaushenkilöstöön kuuluvia henkilöitä, jotka tekevät siirtymävaiheisiin liittyviä käytännön työtehtäviä. Näin toimimalla vastauksista haluttiin saada mahdollisimman moni-ulotteisia ja eri toimijoiden näkökulmat kattavasti esille. Samasta organisaatiosta vastaamiseen osallistui keskimäärin kolme eri tehtävissä ja vastuualueilla toimivaa henkilöä, joten näkökulmat olivat varsin monipuolisia.
Vastaajien toivottiin keskittyvän koulutuksen järjestäjän näkökulmaan mahdollisimman laaja-alaisesti, ja siten tarkastelu tuli kohdentaa yksittäisten hyvien käytäntöjen sijaan suurempiin kokonaisuuksiin sekä kokonaisvaltaisiin prosesseihin. Lisäksi kartoituskysely rakennettiin siten, että kysymyksiin pystyi vastaamaan koulutuksen järjestämismuodosta riippumatta.
Oheisesta kaaviosta nähdään vastaajien toiminta-alueiden valtakunnallinen kattavuus. Vas-taajista suurimmalla osalla on toimintaa Uudenmaan alueella, valtakunnallisesti tarkasteltuna edustus kyselyyn vastanneissa oli kattava:
0 % 5 % 10 % 15 % 20 % 25 % 30 % 35 % 40 %
Ahvenanmaa Pirkanmaa Etelä-Karjala Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Etelä-Savo Pohjois-Pohjanmaa Kainuu Pohjois-Savo Kanta-Häme Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Satakunta Keski-Suomi Uusimaa Kymenlaakso Varsinais-Suomi Lappi
Kaavio 1. Vastaajien toiminta-alueet (N=68).
Koulutuksen järjestämismuoto Prosenttiosuus (%)
Ammatillinen peruskoulutus 95,59 %
Ammatillinen aikuiskoulutus (näyttötutkinto) 91,18 %
Ammatillinen lisäkoulutus 94,12 %
Oppisopimuskoulutus 79,41 %
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus (VALMA) 66,18 % Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (TELMA) 16,18 %
Vapaa sivistystyö 16,18 %
Työvoimakoulutus 64,71 %
Täydennyskoulutus (henkilöstökoulutus) 73,53 %
Kaavio 2. Otoksen edustavuus: koulutuksen järjestämismuodot, joita kyselyyn vastanneet kou-lutuksen järjestäjät tällä hetkellä toteuttavat (%-osuus, N=68).
Koulutusala Prosenttiosuus (%)
Humanistinen ja kasvatusala 44,12 %
Kulttuuriala 66,18 %
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala 79,41 %
Luonnontieteiden ala 64,71 %
Tekniikan ja liikenteen ala 77,94 %
Luonnonvara- ja ympäristöala 58,82 %
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala 77,94 %
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala 80,88 %
Kaavio 3. Vastaajien toteuttamat koulutusalat (N=68).
Selvityksessä on analysoitu kartoituskyselyn vastausten pohjalta siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvien prosessien ja toimintojen sujuvuutta eri näkökulmista käsin. Erikseen on tarkastel-tu erityisoppilaitosten prosesseja ja toimintamalleja sekä luotarkastel-tu silmäys nuorten ammatillisen peruskoulutuksen ja aikuiskoulutuksen välisiin eroihin yksilöllisten opintopolkujen mahdollis-tumisessa. Koulutuksen järjestäjien vastauksissa esiin nostettuja, erityisen hyvin toimivia toi-mintamalleja arvioitiin soveltuvuuden, tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden, valtakunnallisen
le-reformin tavoitteiden näkökulmasta. Tätä arviointityötä varten muodostettiin teemakohtaiset asiantuntijapoolit, joissa oli mukana koordinaatiohankkeen henkilöstön lisäksi Opetushallituk-sen ammatilliOpetushallituk-sen perus- ja aikuiskoulutusyksikön asiantuntijoita sekä myös ulkopuolisia asian-tuntijoita. Arvioituja toimintamalleja on tuotu teemakohtaisina nostoina esiin tekstissä. Lisäksi kartoituskyselyn vastausten perusteella on kirjoitettu erillinen koonti (selvityksen luku 10) niistä koulutuksen järjestäjien ilmoittamista hankkeista, joissa on kehitetty siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyviä palveluita tai toimintamalleja.
Kartoituskyselyn vastauksien pohjalta saatua tietoa täydennettiin kirjallisella kartoituksella, jossa käytiin läpi muun muassa siirtymävaiheista tehtyjä raportteja ja selvityksiä sekä teemaan liittyneitä Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamien valtionavustushank-keiden loppuselvityksiä. Kokonaiskuvaa on tarkennettu myös haastattelemalla asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet aiemmin ammatillisen koulutuksen siirtymä- ja nivelvaiheita kehittä-neiden hankekokonaisuuksien (esimerkiksi Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin kehittämisohjelma, rakennerahastokausi 2007–2013 ja Läpäisyn tehostamisohjelma 2011–2014 valtionavustuskokonaisuus) arviointiin ja hyvien käytäntöjen keräämiseen. Koulutuksen järjes-täjien näkemysten lisäksi mukaan haluttiin saada myös opiskelija- sekä työnantajanäkökulmaa, mistä syystä selvitystä varten haastateltiin Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n puheenjohtajaa sekä työnantajien edustajia. Selvitystä varten haastatellut tahot löytyvät liit-teestä 4.
Selvitys muodostuu viidestä keskeisestä siirtymä- ja nivelvaiheisiin liittyvästä kokonaisuudesta:
1) koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja koulutukseen kiinnittyminen, 2) henkilökohtaistaminen, 3) yksilöllisyyden toteutuminen ja 4) ohjausproses-sien toteutuminen koulutuksen keskeytyessä tai opiskelijan erotessa sekä 5) valmistumisvai-he, jatko-opinnot sekä työelämään siirtyminen. Näiden pääteemojen alla selvityksen luvuissa 3–9 analysoidaan ja vedetään yhteen teemakohtaisesti kartoituskyselyn vastauksia siirtymä- ja nivelvaiheiden sujuvuuteen liittyen ja nostetaan esiin koulutuksen järjestäjien hyvin toimivia toimintamalleja. Mukana on myös työelämän edustajien, asiantuntijoiden ja opiskelijajärjestön edustajan haastatteluissa esittämiä näkemyksiä. Hanketoiminnasta kirjoitettu erillinen koonti löytyy selvityksen lopusta luvusta 10.