3 Koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja
3.1 Koulutukseen hakeutuminen ja valintaprosessit
Koulutuksen järjestäjien sisäiset prosessit ja vastuut opiskelijavalintaan ja tutkintoon hakeutumi-seen liittyen nähtiin selkeinä: toimintaprosesseista on päätetty yhteisesti organisaatioiden sisällä ja toimintatavat koettiin joustaviksi. Myös verkostoyhteistyötä tehdään paljon, ja sillä koettiinkin olevan hyvin keskeinen merkitys opiskelijoiden koulutukseen hakeutumisen ja siirtymisen onnistu-misessa. Verkostoyhteistyö on välttämätöntä opiskelijoiden tavoittamiseksi, koulutukseen hakeu-tumisen sujuvoittamiseksi ja oppilaitoksen henkilöstön tietoisuuden lisäämiseksi ja päivittämisek-si. Perusopetuksen ja toisen asteen ohjaushenkilöstön alueellinen yhteistyö mahdollistaa yhteisen suunnittelun ja kehittämisen opiskelijan opintopolun valintojen tueksi jo opintojen alkuvaiheessa.
SAKKI ry:n puheenjohtajan haastattelussa nousi esiin, että opiskelijan näkökulmasta paras ti-lanne on silloin, kun hänellä on käytettävissään henkilökohtainen kontakti, johon voi olla yhte-ydessä ammatinvalintakysymyksissä ja hakeutumiseen liittyen. Henkilökohtainen opinto-ohjaus on kaikista merkittävin apu. Jos sekä perusopetuksen että ammatillisen koulutuksen opinto-ohjaajat hoitavat työnsä hyvin ja tekevät tiivistä yhteistyötä ja opiskelija ohjautuu sitä kautta oikealle alalle, se vähentää pudokkuutta selvästi. Myös asiantuntijahaastattelussa ohjauksen merkitys korostui. Tietoa on paljonkin saatavilla eri vaihtoehdoista, mutta hakeutuminen oike-alle aloike-alle vaatii hyvää tiedonhankinta- ja analysointikykyä, jolloin riittävä ohjaus on keskeistä.
Yhteistyötahot muodostavat opiskelijalle tärkeän tukiverkoston – opiskelijoiden liikkuvuus mo-niammatillisten toimijoiden välillä tulee tehdä mahdollisimman sujuvaksi.
”Hakeutumisvaihe ei ole yhdenmukainen kaikilla osaamisaloilla aikuiskoulutuksessa. Yh-teistyö esim. ohjauksen asiantuntijoiden kanssa ei toimi riittävän sujuvasti, joten opintojen ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Vastuukouluttajan/ryhmänohjaajan ja ohjauksen ammattilaisen tulisi olla yhteistyössä opiskelijan asioissa alusta asti. Tällä varmistetaan ohja-uksellisen ja opetohja-uksellisen prosessin yhtäaikaisuus, ennakoidaan keskeyttämisiä ja voidaan ennakoida tuen tarvetta ja jakaa ohjauksellista vastuuta opiskelijan tarpeiden mukaan.”
”Olemme paneutuneet viimeisien vuosien aikana verkostoyhteistyöhön. Opojen aktiivinen osallistuminen eri verkostoihin on tuonut lisäarvoa ja helpottanut opiskelijoiden hankin-taa sekä opiskelijoiden liikkuvuutta eri moniammatillisten toimijoiden välillä. Lisäksi tämän avulla olemme voineet tarjota laajempaa tukiverkostoa opiskelijalle opintojen aikana.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Verkostoyhteistyön syventäminen ja laajentaminen, sekä perusopetuksen opinto-ohjaajille ajantasaista lisätietoa ammateista, koulutuksesta ja työelämän vaatimuksista.”
(Koulutuksen järjestäjä, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu)
30,9 % Opiskelijalla/tutkinnon suorittajalla on mahdollisuus
jatkuvaan ympärivuotiseen hakeutumiseen ja koulutukseen pääsyyn.
Koulutukseen hakeutumisen väylät toimivat joustavasti.
Koulutukseen hakeutumisen prosessiin liittyvät sisäiset vastuut ovat selkeät.
Koulutukseen hakeutumisen prosessiin liittyvät sisäiset toimintatavat ovat joustavia.
Koulutuksen alkuvaiheeseen ja koulutukseen hakeutumiseen on olemassa yhdessä päätetyt toimintamallit ja menettely-tavat, joita koko organisaatiossa toteutetaan.
Koulutuksen aloitusvaiheessa/hakeutumisvaiheessa tehdään verkostoyhteistyötä.
Opiskelijavalintaan/tutkintoon hakeutumiseen liittyvät sisäiset vastuut ovat selkeät.
Opiskelijavalinnoista tiedotetaan hyvin.
Nykyinen opiskelijavalintajärjestelmä tukee opiskelijan/
tutkinnon suorittajan yksilöllisten polkujen toteutumista.
Koulutuksen järjestäjän omaan harkintaan perustuva opiskelijavalintaprosessi toteutuu oikeudenmukaisesti ja esteettömyyden periaatteita noudattaen.
Koulutuksen järjestäjän koulutustarjonta on viety Opetus-hallituksen ylläpitämään Opintopolku.fi -palveluun.
Verkossa toteutettavat hakeutumispalvelut toimivat hyvin ja käyttäjäystävällisesti.
ei toteudu toteutuu osittain toteutuu toteutuu erittäin hyvin
Kaavio 4. Koulutukseen hakeutumisen ja koulutukseen kiinnittymisen nivelvaiheen arviointia (N=68).
Verkossa toimivien hakeutumispalveluiden koettiin toimivan suhteellisen hyvin ja käyttäjäys-tävällisesti. Opiskelijavalinnoista tiedottamiseen oltiin erittäin tyytyväisiä. Koulutuksen järjes-täjien koulutustarjonta on pääsääntöisesti viety Opintopolku.fi-palveluun, mutta sen ei koettu tukevan joustavaa sisäänottoa kovin hyvin. Opiskelijavalintajärjestelmän ei myöskään koettu tukevan kovin hyvin opiskelijan tai tutkinnon suorittajan yksilöllisten polkujen toteutumista, joten yhteistyötä tässä nivelvaiheessa olisi hyvä entisestään tiivistää ja laajentaa. Haasteena nähtiin myös ympärivuotinen haku. Vastaajista kolmannes (33,8 %) koki, ettei opiskelijalla tai tutkinnon suorittajalla ole mahdollisuutta jatkuvaan ympärivuotiseen hakeutumiseen ja
kou-”Opintopolku ei tue jatkuvaa sisäänottoa, perusopetuksen ohjauksessa tarvitaan edelleen lisää uraohjausta, omassa organisaatiossa ei ole vielä täysin ”yhden luukun periaatetta”, jossa opiskelija voi tulla sekä opetussuunnitelmaperusteiseen että näyttötutkintoperusteiseen kou-lutukseen non-stoppina. Olemme kehittäneet merkittävästi maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutukseen hakeutumisen prosessia ja valintakriteereitä.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Opintopolku.fi -järjestelmän myötä valintakoe ei ole enää pakollinen ja siitä seuraa vääriä valintoja, jotka aiheuttavat turhia keskeytyksiä ja käyttämättömiä opiskelupaikkoja. Kehit-tämistyön voisi keskittää hakuprosessin yksilöllistämiseen ja soveltuvuuden varmistamiseen.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Haasteena erityisesti erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden nivelvaiheen yhteistyö: opin-topolussa peruskoulun mukautetut opiskelijat eivät näy yhteishaun järjestelmässä, riittävien ja oikeiden lähtötietojen saaminen sekä kaikki opetuksen järjestämiseen vaikuttavat tekijät olisi oleellista olla tiedossa heti opintojen alkaessa. Näin voidaan huomioida lähtötilanteen oppimisvalmiudet ja osaaminen ja heti alussa ohjata opiskelija oikeaan aloitusryhmään ja suorittamistapaan.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
Läpäisyn tehostamisohjelman aikana havaittiin, että nykyisin nuorten hakeutumisen pääväylänä toimiva yhteishaku vaikeuttaa heikommin koulussa menestyneiden pärjäämistä jatkossa3. Tällä hetkellä haasteena olevien joustavien hakumenettelyjen ja ympärivuotisen sisäänoton suju-voittaminen voisikin asiantuntijahaastattelun perusteella parantaa erityisesti perusopetuksessa heikommin pärjänneiden asemaa sekä nostaa myös koulutuksen läpäisyastetta.
Useat oppilaitokset ovat kehittäneet erilaisia sähköisiä menetelmiä ja verkkoympäristöjä jatku-van hakeutumisen mahdollistamiseksi ja varmistamiseksi. Opintopolku.fi-palvelun lisäksi monen oppilaitoksen omilta verkkosivuilta löytyy lisätietoja alkavista koulutuksista, jolloin opiskelijat voivat hakea tai ilmoittautua koulutuksiin verkkosivuilta löytyvän hakulomakkeen kautta. Usein tiedot myös tallentuvat suoraan oppilaitoksen opintohallintojärjestelmään, josta henkilökunta pääsee välittömästi käsittelemään hakemuksia ja viemään hakuprosessia sujuvasti eteenpäin.
Näin opiskelemaan hakeutuvilta on jo hakeutumisvaiheessa mahdollista saada tarkoituksenmu-kaiset tiedot henkilökohtaistamisen pohjaksi. Tässä selvityksessä henkilökohtaistamisella viita-taan henkilökohtaistamisprosessiin kokonaisuutena koskien kaikkia ammatillisen koulutuksen koulutusmuotoja, ja se pitää siis sisällään opiskelijan henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa (HOPS), henkilökohtaista opetuksen järjestämistä koskevaa suunnitelmaa (HOJKS), henkilökoh-taistamista koskevaa asiakirjaa tai henkilökohtaista opiskeluohjelmaa (oppisopimuskoulutus) koskevat toimet ja prosessit. Jatkossa selvityksessä tullaan käyttämään termiä henkilökohtaista-minen koskien kaikkea opiskelijan tai tutkinnon suorittajan ohjauksen, neuvonnan, mahdollisten tukitoimien sekä yksilöllisen opintopolun asiakaslähtöistä suunnittelua ja toteutusta.
Erilaisia malleja ja järjestelmiä, joiden avulla oppilaitokset voivat mahdollisimman joustavasti avata hakuja vapaille opiskelupaikoille on kehitetty suhteellisen paljon. Myös erilaisia hakeutu-misvaiheeseen liittyviä haasteita tuotiin esiin.
”Koulutushausta löytyy oppilaitostemme aikuiskoulutustarjonta ja opiskelijat voivat hakea tai ilmoittautua koulutuksiin sivuilta löytyvän hakulomakkeen kautta (tutkintoon valmista-vissa koulutuksissa on hieman erityyppinen hakulomake kuin lyhytkoulutuksissa) – kerääm-me jo hakuvaiheessa oppijoilta tarkoituksenmukaiset tiedot henkilökohtaistamisen pohjaksi.”
(Koulutuksen järjestäjä, Keski-Suomi)
”Olemme luoneet toimivan Hakuhallinta-työkalun, jolla voi joustavasti avata hakuja koulu-tukseen. Jatkuva haku vapaille opiskelupaikoille avataan, mikäli jo meneillään olevissa opis-keluryhmissä on vapaita opiskelupaikkoja.”
(Koulutuksen järjestäjä, Satakunta)
”Joustava ja monipuolinen koulutukseen hakeutuminen on pystytty mahdollistamaan Opin-topolkuun siirtymisen yhteydessä ja tässä opiskelijavalintajärjestelmien muutosvaiheessa ylioppilaspohjaisten opiskelijoiden hakijamäärät ovat tippuneet huomattavasti entisestä.
Ennakoimme tämän ja olemme täyttäneet opetusryhmiä joustavasti erillis-/suorahausta ja näin olemme saaneet opiskelijapaikat täytettyä.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Aikuiset eivät aina ymmärrä, että yhteishaun lisäksi oppilaitoksiin voi hakeutua muutoinkin.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Erillishaun sekavuus kohderyhmän ja aikataulujen suhteen, kun samaan aikaan on menos-sa myös aikuiskoulutuksen hakuja. Hakijat eivät aina tiedä, mihin ovat hakeneet. Nuorten koulutus vs. aikuisten koulutus.”
(Koulutuksen järjestäjä, Savo)
”Hakeutumisvaihe ei ole yhdenmukainen kaikilla osaamisaloilla aikuiskoulutuksessa. Yh-teistyö esim. ohjauksen asiantuntijoiden kanssa ei toimi riittävän sujuvasti, joten opintojen ongelmiin ei päästä puuttumaan ajoissa. Vastuukouluttajan/ryhmänohjaajan ja ohjauksen ammattilaisen tulisi olla yhteistyössä opiskelijan asioissa alusta asti.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Keskitetty systemaattinen hakijoiden sisäänotto puuttuu ns. yhtenäiset haku- ja ohjaus-palvelut.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)