3 Koulutukseen pääsy, perusopetuksen ja ammatillisen koulutuksen nivelvaihe ja
4.1 Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen
Päävastuu osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa koettiin olevan ryhmänohjaajalla (tutoropettaja, vastuukouluttaja). Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen välillä ei ollut juurikaan eroa siinä, millä tavalla hankitusta osaamisesta on kyse; nämä näyttivät kulkevan aika lailla käsi kädessä. Sen sijaan avoimista vastauksista nousi esiin, ettei tunnistettua osaamista ole välttämättä pystytty aina tunnustamaan. Erityisenä haasteena koettiin, ettei ryhmänohjaajalla (tutoropettaja, vastuukouluttaja) ole riittävästi aikaa tai rohkeutta osaamisen tunnustamiseen.
Keskeisenä kehittämisen kohteena nähtiin juuri osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yhtenäistäminen, johon kaivattiin konkreettisia työkaluja ja selkeämpää ohjeistusta. Työpajatoi-minnassa hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen oli vähäisintä, samoin heikosti toteutui harrastustoiminnassa hankitun osaamisen sekä eri maassa suoritetun tutkinnon tai muun hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Opiskelijajärjestön haastattelussa nousi esiin, että osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyen henkilöstöllä ei välttä-mättä ole tarpeeksi informaatiota ja varsinkin nuorten osaamisen tunnustamiseen tarvittaisiin lisäkoulutusta. Valtakunnallisten määritteiden puuttuminen koetaan ongelmalliseksi.
Kokonaisuudessaan näyttää siltä, että opiskelijan aikaisempi tutkintoon liittyvä osaaminen lyhentää koulutuksen kestoa tai aikaistaa tutkinnon suorittamista, vaikkakin reilu viidennes (22,1 %) vastaajista koki tämän toteutuvan vain osittain. Kaikki vastaajat kertoivat, että tutkin-non osa tai osia tunnustetaan suoraan opiskelijan aikaisempien todistusten perusteella. Henki-lökohtaistamisprosessiin liittyvät vastuut näyttäytyivät varsin selkeinä silloinkin, kun opiskelija tai tutkinnon suorittaja ei osallistu valmistavaan koulutukseen ja hänet ohjataan suoraan tutkin-totilaisuuteen tai näyttöön (83,8 % vastaajista). Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä haasteita nousi myös esiin:
”Mikäli ohjaajalla ei ole joko riittävästi osaamista tai kiinnostusta seurata opiskelijan opin-toja, henkilökohtaistaminen ei toteudu. Osaamisen tunnustaminen ei vielä toistaiseksi mer-kittävästi lyhennä opintoaikoja.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Opetushenkilöstön osaaminen: eri koulutusmuotojen, joustavien opintopolkumahdollisuuk-sien sekä tutkintorakenteen ja sen muodostumisen sääntöjen tuntemus henkilökohtaistami-sessa sekä osaamisen tunnistamihenkilökohtaistami-sessa ja tunnustamihenkilökohtaistami-sessa. Opiskelijoiden tasavertainen ja tasalaatuinen kohtelu sekä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa että osaamisen arvioinnissa (luotettavat menetelmät). Kehittämistyötä tulisi erityisesti kohdentaa opettajien kouluttamiseen, perehdyttämiseen ja muutoksiin sitouttamiseen.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen. Haasteena opettajien asenteet ja opetuksen toteuttamisen rakenteet (ryhmäkohtainen suunnittelu)”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Maahanmuuttajataustaisten opiskelijoiden ulkomailla suoritetut opinnot tai työkokemukset ovat haasteena. Aina ei saa selvää esim. työtehtävistä ja siitä, millaista osaamista opiskelijalla on. Viralliset käännökset maksavat opiskelijalle kohtuuttomasti ja meillä ei ole resursseja käännättää dokumentteja. Näin saattaa olemassa olevaa osaamista jäädä tunnistamatta.”
(Koulutuksen järjestäjä, Varsinais-Suomi)
”Vanhentuneet tutkinnot, osaamisen tasosta ja tutkintojen vaatimusten yhteensovittamisesta ei kirjallista dokumenttia. Kehittämistä olemassa olevan osaamisen tunnistaminen.”
(Koulutuksen järjestäjä, Etelä-Karjala)
”Tässäkin keskeisin kehittämisen kohde on osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen yh-tenäistäminen.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät asiat ovat osittain epäselvästi ohjeis-tettuja. Kirjaamiseen (todistukset) liittyvät ohjeet eivät ole kattavia kaikilta osin.”
(Koulutuksen järjestäjä, Pohjois-Pohjanmaa)
”Opetushenkilöstön valmennus, ammatillisen koulutuksen reformin mukaisesti henkilökoh-taistamisprosessissa tulevien muutosten omaksuminen ja toimintatapojen muutos arjessa.”
(Koulutuksen järjestäjä, Savo)
Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyviä prosesseja nostettiin kyselyssä esille myös erityisen hyvin toimivina kokonaisuuksina:
”Yhteisten tutkinnonosien osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Prosessi on selkeä ja dokumentteihin perustuva. Tutkinnon osat kokonaisuutena ovat selkeät ja tehtävä on opinto-ohjaajan vastuulla.”
(Koulutuksen järjestäjä, Häme)
”Esim. sähköalan opintojen tunnistaminen, jossa huomioidaan koko tutkinto (myös yhteiset aineet). Tarvittaessa käytetään apuna laajennettua työssäoppimista.”
(Koulutuksen järjestäjä, Pirkanmaa)
”Osaamisalan vaihtaminen toimii. Yksilöllisen opintopolun rakentamisessa on kokeiltu työ-kokeilun hyödyntämistä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Käytäntö ei ole vielä vakiintunut, mutta kokeilun tulokset ovat kannustavia.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Koulutus järjestetään lukuvuoden aikana kahdeksassa viiden viikon mittaisessa periodissa.
Periodeilla on eri sisällöt ja osaamisen tunnustamisen kautta ko. periodin opinnot jo aiem-min suorittanut opiskelija siirtyy suorittamaan samaan aikaan ylemmällä luokalla olevan periodin opintoja.”
(Koulutuksen järjestäjä, Varsinais-Suomi)
”Osaamisen tunnustamisen prosessit on kuvattu tarkkaan ja eri toimijoiden rooleja on pyritty selkiyttämään…”
(Koulutuksen järjestäjä, Satakunta)
42,6 % vapaaehtoistyössä / järjestötoiminnassa hankittu
osaaminen eri koulutusmuodossa hankittu osaaminen eri oppilaitoksessa hankittu osaaminen eri toisen asteen ammatillisessa tutkinnossa hankittu osaaminen (PT, AT, EAT) korkea-asteen opinnoissa hankittu osaaminen avoimissa opinnoissa hankittu osaaminen työpajatoiminnassa hankittu osaaminen harrastuksissa hankittu osaaminen täydennyskoulutuksessa hankittu osaaminen työelämässä hankittu osaaminen eri maassa suoritettu tutkinto tai muu hankittu osaaminen
ei toteudu toteutuu osittain toteutuu toteutuu erittäin hyvin
Kaavio 13a. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnistaminen, tarkastelussa kaikki koulutuksen järjestäjät (N=68). vapaaehtoistyössä / järjestötoiminnassa hankittu
osaaminen eri koulutusmuodossa hankittu osaaminen eri oppilaitoksessa hankittu osaaminen eri toisen asteen ammatillisessa tutkinnossa hankittu osaaminen (PT, AT, EAT) korkea-asteen opinnoissa hankittu osaaminen avoimissa opinnoissa hankittu osaaminen työpajatoiminnassa hankittu osaaminen harrastuksissa hankittu osaaminen täydennyskoulutuksessa hankittu osaaminen työelämässä hankittu osaaminen eri maassa suoritettu tutkinto tai muu hankittu osaaminen jotakin muuta, mitä? 15,4 %
11,8 %
0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % ei toteudu toteutuu osittain toteutuu toteutuu erittäin hyvin
Kaavio 13b. Eri tavoin hankitun osaamisen tunnustaminen, tarkastelussa kaikki koulutuksen järjestäjät (N=68).
Eniten on tunnistettu ja tunnustettu seuraavaa osaamista:
1. eri toisen asteen ammatillisessa tutkinnossa hankittu osaaminen (pt, at, eat) 2. eri oppilaitoksessa hankittu osaaminen
3. eri koulutusmuodossa hankittu osaaminen 4. työelämässä hankittu osaaminen
5. korkea-asteen opinnoissa hankittu osaaminen.
Muuta tunnistettua ja tunnustettua osaamista ovat varusmiespalvelus, ajo-osaaminen ja kort-tikoulutukset.
Seuraavasta kaaviosta (kaavio 14) käy hyvin ilmi, kuinka osaamisen tunnistaminen ja tunnus-taminen näyttäytyvät hyvin pitkälti samansuuntaisina osaamisen erilaisista hankkimistavoista riippumatta. Joiltakin osin osaamista tunnistettiin hieman rohkeammin kuin sitä tunnustettiin.
1,00 1,50 2,00 2,50 3,00
vapaaehtoistyö/ järjestötoiminta eri koulutusmuoto eri oppilaitos eri toisen asteen amm.tutk. (PT, AT, EAT) korkea-asteen opinnot avoimet opinnot työpajatoiminta harrastukset täydennyskoulutus työelämä eri maassa suoritettu tutkinto tai muu osaaminen jotakin muuta, mitä?
Osaamisen tunnistaminen Osaamisen tunnustaminen
Kaavio 14. Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen kulkevat pitkälti ”käsi kädessä” (N=68).
”Aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisen välineitä pitää kehittää, jotta osaamista saa-daan paremmin esille ja opiskeluajat lyhenevät.”
(Koulutuksen järjestäjä, Uusimaa)
”Opettajien ammattitaito ja uskallus laatia henkilökohtaisia opiskelupolkuja ei ole kattavaa.
Sama koskee osaamisen tunnistamista ja tunnustamista. Perustyökalut, jolla osaamista tun-nistetaan (haastattelu, taitojen näyttäminen) ovat puutteelliset.”
(Koulutuksen järjestäjä, Savo)
”Opettajien asenteet, jolloin ajatellaan, että oppimista tapahtuu oppilaitoksessa, ei osata käyttää osaamisen tunnistamisen keinoja riittävästi ja se koetaan lisätyönä. Koulutusalojen välillä on vaihtelua.”
(Koulutuksen järjestäjä, Häme)
Kehittämistyössä tulee panostaa henkilöstön osaamisen riittävän tason varmistamiseen osana laadunvarmistusta, jaetun opettajuuden tai ohjaajuuden kehittämiseen sekä henkilökohtaista-misprosessiin liittyvään yhteistyöhön. Tukea tarvitaan paitsi henkilöstön kouluttamiseen, myös osaamisen esille tuomiseen; olemassa olevien toimintamallien ja kokemusten perusteella opet-tajat, ohjaajat ja työssäoppimisen ohjaajat tarvitsevat välineitä osaamisperusteisuuden toteut-tamiseen ja osaamisen näkyväksi tekemiseen, koulutuksen järjestäjät puolestaan opettajien koulutukseen, ehkä myös motivoimiseenkin.
Jyväskylän koulutuskuntayhtymän aikuiskoulutuksessa henkilökohtaistamista koskeva asiakirja tehdään kokonaan sähköisesti Wilmassa. Tässä sähköisessä ympäristössä myös opiskelija näkee ajantasaisena kaikki tiedot: tutkintoonsa liittyvät kokonaisuudet sekä valinnaisena tarjottavan valmistavan koulutuksen sisällöt. Vaikka opiskelija pystyy osan tiedoista myös kirjaamaan itse (mm. työkokemus ja aikaisempi koulutus) ja helposti valitsemaan haluamansa ja tarvitseman-sa opinnot, valinnat tehdään kuitenkin ohjauskeskustelustarvitseman-sa vastuukouluttajan kanstarvitseman-sa. Valitut opintojaksot päivittyvät reaaliaikaisesti opiskelijan henkilökohtaistamista koskevaan asiakirjaan, opiskelijan työjärjestykseen sekä opettajan arviointikirjaan ja päiväkirjapohjaan. Kaikki opiske-lijan taustaan ja opintoihin olennaisesti liittyvät tiedot löytyvät vaivattomasti samasta järjes-telmästä, ja ne saadaan helposti näkyviin yhdelle tulosteelle, mikä helpottaa sekä opintojen edistymistä että tarvittaessa myös siirtymiä koulutuksesta toiseen. Työelämän edustaja ei ole vielä tässä vaiheessa henkilökohtaistamisessa mukana, mutta olisi koulutuksen järjestäjän oman arvion mukaan kytkettävissä osaksi prosessia. Vastaava toimintamalli on otettu syksystä 2016 alkaen käyttöön myös nuorten ammatillisessa peruskoulutuksessa.