Lehtisen mielestä ihminen tarvitsee oman ulkopuolisen normin, joka kertoo objektiivisen universaalin totuuden, ja tämä on ilmaistu Raamatussa, Jumalan ilmoituksessa.110 Mutta pelkän tiedon lisäksi Raamatun sanomassa vaikuttaa läsnä oleva Jumala, joka Pyhän Hengen kautta synnyttää ihmisessä uskon. Ihmisessä syntyy usko Kristusta kohtaan, mikä vaikuttaa uskovassa monella tasolla. Vaikka Lehtinen korostaa erityisesti pelastuksen merkitystä ihmiselle, niin myös inhimillisen elämän tasolla sanan vaikutus on mahdollista. Lehtisen mukaan Kristuksen sana voi parantaa myös fyysisesti. Tosin ketään ei paranneta ikuisesti vaan kaikki lopulta kuolevat. Näin kristityn lopullinen toivo on vasta edessäpäin, Jumalan lopullisessa valtakunnassa.111
Lehtisen näkemyksessä usko on Jumalan teko. Sanansa kautta Jumala vaikuttaa ihmisessä sellaisen uskon, että hän luottaa ja uskoo Kristukseen.112 Lehtisen mukaan Kristuksen lunastus ja sovitus oli kertaluontoinen täydellinen tapahtuma. Myös ihmisen uudestisyntymä uskon myötä on kertaluontoinen tapahtuma. Mutta kristittynä elämiseen kuuluu päivittäinen uusi elämä. Jumalan lapsena elämiseen kuuluu ihmisen keskeneräisyys ”syntisyys”, sillä kristitty ei tule täydelliseksi. Tästä syystä kristitty ja yhteisö tarvitsevat Lehtisen mukaan Raamattua hengellisen elämän oppaana ja
109 Lehtinen 2011, jakso 21.
110 Lehtinen 1987, 76.
111 Lehtinen 2011, jakso 20.
112 Lehtinen 2007, jakso 3.
45
ohjaajana, toivon ankkurina. Lehtisen raamattuteologiassa ihmisen näkökulmasta elämä on ankkuroitava Raamattuun, luottaen kokonaan Jumalan sanaan. Kuitenkin pelastusnäkökulmasta katsottuna Jumala herättää ihmisessä uskon ja luottamuksen Kristukseen.
Jumalan lapsena elämisestä puhuessaan Lehtinen vetoaa Matteuksen evankeliumin lähetyskäskyyn, jossa kehotetaan noudattamaan kaikkia Jeesuksen opetuksia. Lehtinen muodostaa kahtalaisen kuvan kristittynä olemisesta, jota kuvaavat asema ja tila.
Kristityn asema on pysyvä, koska kristitty, jonka Kristus on pelastanut, kuuluu Kristukselle. Tila on sen sijaan vaihteleva. Tilalla Lehtinen tarkoittaa opetuslapseutta, jossa kristitty on prosessissa, kasvaen kohti elämää, jossa Kristus olisi elämän Herra.
Tilassa Jumalan lapsen tunteet ja mielialat vaihtelevat, mutta asema pysyy. 113 Lehtisen käsitystä Jumalan lapsen asemasta ja tilasta voisi kuvata muodostamallani kuvalla 2. Kuvaan on heijastettavissa myös Lehtisen tapa tulkita Raamatun sanomaa.
Jumala
Vanhurskauttaminen Uudestisyntyminen
Pyhä Henki
Elämä
Ihminen (asema)
Kuva 2. Jumalan lapsen asema ja tila. Lehtisen Raamatun sisällön kaksi tasoa:
pelastusoppi (vertikaalinen) ja kristityn elämä (horisontaalinen) ovat myös
sijoittavissa kuvaan.
113 Lehtinen 2007, jakso 17.
Kristus (tila)
46
Lehtisen näkemyksessä ihmisestä tulee Jumalan lapsi, kun hän ottaa uskossa vastaan Kristuksen, joten leikkauspiste ja kaiken keskus on Jeesus Kristus ja hänen pelastustyönsä. Vertikaalinen suhde kuvaa Jumalan ja ihmisen suhdetta, pelastusnäkökulmaa, vanhurskauttamista Jeesuksessa Kristuksessa. Uskomalla Kristukseen ihminen uudestisyntyy ja hänestä tulee lunastettu Jumalan lapsi.
Uudestisyntymä vaikuttaa kristittynä elämiseen päivittäin. Horisontaalinen viiva kuvastaa taas elämää kristittynä anteeksiantamuksessa ja rukouksessa Jumalan puoleen. Ihminen vaeltaa Jumalan tahdon ja oman syntisyyden välillä luottaen olevansa Jumalan lapsi. Vertikaalinen viiva kuvaa ihmisen pelastusta Kristuksessa, joka on Jumalan armosta täydellinen, kun taas horisontaalinen näkökulma kuvaa ihmisen elämää ja hänen valintojaan. Lisäksi Lehtinen haluaa vahvistaa kristittyjä olemaan varmoja pelastuksessa, elämään ilossa Kristuksen rakkaudessa vapaana lain ja tuomion pelosta sekä tekemään hyviä tekoja ihmisille ja Jumalalle.
Lehtisen tulkinnassa Raamatun sisältö jakautuu yhtäältä pelastuksen eli vanhurskauttamisen kysymykseen ja toisaalta elämänohjeisiin. Kuva 2 auttaa selventämään Lehtisen tulkintaa Raamatun sisällöstä. Vertikaalinen linja sisältää kysymyksen vanhurskauttamisesta Kristuksen tähden ja horisontaalinen linja taas kysymyksen kristittynä elämisestä Kristuksessa. Vertikaalinen linja kuvastaa pelastusoppia tarkoittaen Jeesusta Kristusta ja hänen pelastustyötään.
Horisontaalisessa elämäntasossa painopiste on Raamatun sanomassa ihmisen elämän vastuullisuudessa ja kristityn elämisen toteuttamisessa. Oppi ja elämä nivoutuvat kokonaisuudeksi. Kaiken kattava lähestymiskulma on kuitenkin Kristus- ja pelastuskeskeisyys, sillä Kristukseen kulminoituvat sekä pelastus että elämä.
Lehtisen mukaan Kristuksen sovitustyön merkitys koskettaa kolmella tasolla. Se lepyttää Jumalan vihan ihmiskuntaa kohtaan, korjaa ihmisen suhteen Jumalaan ja poistaa syyllisyyden ihmisen elämästä. Jokainen ihminen on luonnostaan Jumalan vihollinen, mutta kun ihminen ottaa vastaan Kristuksen, niin silloin hän myös uudestisyntyy Jumalan lapseksi. Tällöin ihminen vanhurskautetaan ja julistetaan syyttömäksi Jumalan edessä. Lehtinen lainaa 1. Piet. 1:23 kohtaa, jossa kerrotaan kristityn uudestisyntyneen Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta. Uudestisyntynyt ihminen elää uutta elämää Jumalan lapsena, mutta ei vielä täydellisenä vaan
47
vajavaisena. Kristityn lopullinen toivo on vasta edessä. Lehtisen mielestä ainoa oikea tapa löytää kiinnekohta ja perustus ihmisen jumalasuhteeseen on heittää uskonankkuri omien tunteiden ja koko elämän ulkopuolelle, Jumalan muuttumattomiin ja universaaleihin tekoihin, jotka on kerrottu Raamatussa.114
Kuten edellä kuvasin Lehtinen käyttää kristityn kohdalla käsitteitä asema ja tila.
Jumalan lapsen asema säilyy, vaikka tila vaihtelee. Asemaa voi kuvata sanoilla
”oleminen Kristuksessa”, sen sijaan tila heijastaa kristityn elämää ja tunteita.115 Kristityn näkökulmasta asema merkitsee pelastusoppia eli vanhurskauttamista. Tila tarkoittaa opetuslapseutta, kasvua ja elämistä kristittynä. Lehtinen näkee, että Jeesuksen tärkeimmät käskyt kristityille ovat rakastaa jokaista ja julistaa evankeliumi kaikille kansoille. Lehtisen toiveena on, että Jumalan lapsena ihmisen läpi voisi virrata Pyhän Hengen kautta Jumalan rakkaus toisiin ihmisiin. Jumalan lapsena on myös oikeus kertoa Kristuksesta ja hänen pelastustyöstä.116 Lehtinen tukee niin kutsuttua yleisen pappeuden linjaa, jossa jokaisella kristityllä on oikeus julistaa Jeesusta Kristusta.
Lehtisen kristologis-soterilogisessa tulkinnassa Raamatun keskiössä on Jeesus Kristus.
Lehtisen mielestä Raamattu ei kuitenkaan itsessään anna kenellekään pelastusta eikä kukaan pelastu tekemällä Raamatun vaatimia tekoja. Raamatun sanoma kertoo Jumalan lahjoittavasta ja pelastavasta rakkaudesta Kristuksessa. Raamatun sanassa läsnä oleva Jumala synnyttää uskon Pyhän Hengen kautta. Raamattu ilmoittaa ihmiselle kolmiyhteisen Jumalan. Jumalan ilmoitus, Raamattu kertoo, millainen Jumala on, mitä Jumala on tehnyt ja tekee, miten Jumala vaikuttaa ja mikä on Hänen tahtonsa. Raamattu kertoo Jumalan rakkaudesta, joka on vuodatettu Kristuksessa.
Raamatun lupaukset ja ohjeet antavat toivon ja ohjaavat uskovaa ihmistä, jonka sydämessä Kristus vaikuttaa.
Lehtiselle raamatuntulkinnassa ei ole kyse filosofisesti tai loogisesti oikeiden lauseiden summasta. Raamatun sisällön ydin on evankeliumi, ilosanoma Jeesuksesta
114 Lehtinen 1983, 123 & 130; Lehtinen 1983, 29.
115 Lehtinen 2011, jakso 2.
116 Lehtinen 2011, jakso 2.
48
Kristuksesta ja sanassa läsnä oleva Jumala. Lehtinen korostaa Raamatun auktoriteettia uskon ja elämän kysymyksissä, vaikka kaikkea sisältöä hän ei tulkitse samalla tasolla.
Näin Lehtinen liittyy suurelta osin luterilaiseen tulkintaperinteeseen. Martti Luther edusti näkemystä, jossa keskeistä Raamatun sisällössä ovat Kristus-keskeinen tulkinta sekä lain ja evankeliumin erottaminen uskon ja rakkauden välillä.117