Monet pitivät koko kylätoimintaa viihteellisenä ajankuluna, mutta kylätoimikunnan valitsema vesitoimikunta oli erään kyläläisen mielestä peräti huulenheittoa. Tämä kyläläinen oli kuitenkin muutoin aktiivinen kylätoiminnan kannattaja.
Toinen aktivisti naapurissa kertoi: “Ois tarkotus haastatel—
la asukkaita, että kuinka innokkaita ne on, että kuinka moni tarviis vesihuollon parannusta.”
<0009’03-399Cl00<-1-Cl0300<003010.)00330.9 0)09,09:(19:09:0090)1-00)—99)00.)099:00.)9:0 cl000)09)H9:0<9)00CX)9)Cli030)03<099.09 309’099009)‘—=13099)0900)-0900.)Cl9 9)00):9)0fr<0)9)0)1))00300900.3 0)9)..cl03))909(11Uicl0.)-99039)000 0.CX)9)(193))9)09)(1)03)ct009-‘09093)) 9)3))99(3)Ct)009031)109J09091)091ct3))0). 0Cl03)95c9319)9l,Cl3))959)31)9)9’3))03131)9. 0119).-..3))003))olI090.9:090900)090003<0.CX)09) Ui3))9)00)9090309)-009)031)00900%0CD3))31)(319)3)13)) %09—0995—00395-0995—0910)9)9)0.)0931)CX)0909)31)cl0 3))09-cl9)0(3)(313)030901)00309)09090995 9)9)Cl‘1Cl9)10,099)009CX)(0090.Cl01950‘03) 9)1))cl1c010))9)(310<,9)9)0.-Ui0903<09Cl0095 09c1319<311031(310031(09)(00311 10099)CXCX)19)009(0ct9.(0Cl0909(03)(0.030.1 099.9)090‘0.o.9)9.95-9)959:«090900)039.031-00Cl)‘9) 0909%0-0—9)9,09.000009009099)00990900.9 9:<090090953))9)9.9%9.9)09:0CX):9)9)9)CX)3)-’9:959) —oo09:Cl3109%.0:0-09—9)0931))019’L-.(0009’ CX)Cl91-909310)13)3))3))0<0910095 3-1)0’0)033)9c<1(00)000300Cl(CX Cl(00100‘-(993))3))103))3).1)lc3’35 clCl9)-‘099•1-9)3))9’1”73(0‘-“(1CX)ccl 309’9)‘-19’9)09090,.)-9)»09(03)ct-c1001:090391’)CX) 3109:00<03)9)0.95031Cl)9500)09)093))9)(3lo. 0309‘9)90.)1)31)310—(30909(0Cl0909’9’9)3-’00 9)09):—0”95c’31g:ci-099)‘3)00939)9)09:0C9’ -‘00909.093-03‘--9’03)1(31099)9)09950903)) 300.9)1<3.9)9)3)3)0-cl09099)0901009 <9.0cl19.31’1)Cl)ccli’9)0“31(CXl-’9’3)) )0).0349)Cl31-09)013))09,319)31-’00CD0’ »00331)CX)Clc’19t00031)3))0.cl00903091)0995 0903311.950919)-‘0959)9)31-99)0)(231109 0)9:009)00:0900090:3))9)cl.9)9)0 9.95090901)9)(303-:9)(99)0000009959’95 9)953)3))0.)90.03.9)3)09)00003.90CL959’‘H’ct95) 0319531)9)9519.9--09013))09)9)H’(l)3))H’3)) 09CDCl00031)Cl)1-9)0931)9)1)9)009531)9)CD 73-0.0cl1)31)09’03)CD000‘09)071, 319)9)(00(X)(“Cl(00(03))9)Ui099)0cl0)11)0909 o.9)cl9)0909.o-9:cl0)1-’Hct9:3))1—’(CX9)9) 0-0909•(10009.0‘»03)0)009)09)9)0)0<03))cl oo-o-CD99-00903.09)9:9)03))391.(1)(00’(3)00 910-91090-9)(30)030.9)09959)0900300)9Ui0)0)3))9) 000)CX)3-)033)CX)10.(0.9:0clClcl3))3.09ccl%%H09 CD009090)0009cl))-’0)0935Cl09)0009)09<(CX »00.0-t0.310.31(CX9)(0090030930.)9)CD099590909 o0clccl9)31-093cl0)09350(.,9)(1)0.00900.59) 03)95‘13)03)1<10090)0.0—9’0(CX0.0.9)(09’0’0.) cl0.)0)9)CX-.9093)0Cl099’9’Cl0:00909‘0.0. ccl009)9)0ccl:9)lo.00000.009093)-)9)9)0<0 9:0900991.009099)(3009)09:0039’9)090’3)))3(090-) 9-31—09319)3)1(09’•0.0009%’.9)0.)0H’0)3))9.039.91099’ 9)9)9:99)099)XI)9:‘31)031):clH.loCX)cl9)090)0) 0(031’099000935395359)c-)-31)3))95cl909091-’03 131(1)09311).(030)3))Cl)3))3))0035<0 9)(0(CX3.(01cl11-9’3—’3).09 9)c31)31)9)09: 1•031
-/2< /3) /31/3c-’-/2)<0/3/2/3•/3)(/3/2/25/3/3(/3/2/3<0/3-/3-/2/3/3(/2/3/2)/2,052)0(/3/2)(/2/3/3:52)0(/2/3/2)/3-(5)/3’/3-0(/20/3”/30 (/2/3:/3’/3’/3/35—’/2/)/3/3’/3/3(/2/3/3/3/3/3/3/3-0’/3/3/2/3 /3’/3:/2)0/3/3’/3c./3/3(/2/3:0/3-/31052):</2/3/3/3Q(/2/2/)/3/2) 0’/3/3’/3(/2/352)0/3/3/3-(/2/3(/3/3-/3/3-<0/3:/3’/3/3/3/2)5-” /3/3/2/2)/3’/3/35--/2)/3/3/3/3’/3/3:c./30/25 0/3/2)/3(/3/3/2’./3H-c52)/3(/2/3/2/3/3/3:/3:/3/3(/2/2/2(5) /3’(0/2)P)(/2/30/3(0/3/3/3’/3/3(/2/3/3/2)/352)/30 /3/3•(0/3/3/3c./3(/2’/3/3/205))-“/2)rt/3/3/2)0’—0/3:5--’ 0/3/20/3005-/3/2)/35--”/353)/3/3/3:(0/2)[/3/3:/3- /3/3(000(0/3£0(/3<0‘/3/3/2)0’/3Cl/35—”00’/3’0(/2/2)5-—’f-’/3/2/3/3/3(/2c-/2/2)5/3/3(0/2)/3(0/3-‘-/3(/35--’52)‘/3<0ct/3- /3/3:<5c-r(/3/2)/2/2:52)/3/3/3/3/3/3/3/3(0/35--’/3’0 /3’/2/2’/3/2)<-./3(0/3/2)Cl0’c-[-/3:/3-5)0/3:/3/3/3- 0/25/3(/2:53)/3(/2<5/2)/22/3/2)/3/3/3/2)(/2/3(0/35—’[—5<5(0 /3/3/3/3’/3/2,2/3/2)/3/3[jo/3</3/2)/3/3/30L.c-t/2)(/2:—(5)/2/2’/2)1/3/3/2)(5)/3/2)/3/3/3’/3/3/23/3(5)/3/2)/2)/3/3(1/2/3/3<5(/2(05--”/25/3/2)/2)/3’/35/3/23/3.(/3/2)/3)(/2(1)/3: /3/2)/3<5«5/25/3’51)/3)/20(/2/3(1)/3/3/3/3’C,/2)/3’(5)‘-/2c•.</2 /3/3/3’/3’/3<0/3’/3/3/3/3/3’/3/3/2)/2)/3:/3/3—30/3: (0/3-/25/3([1(/2)/3/3(5)/2)/3/2)5-’(/3/2)<0<500/3-5(/3 (5)Q/3/3’/3/2)/3/2)((5)£5)/2)/3(1)/30(/2/3/3’/2)/3/3-/33 c/2/3/3,,/3:/3(0/3/3--/2/3L.H’’--</30’/3(0(00/2)/2) 0)/2)‘<(/1--‘Q510/3/3:£00:/3L./3</2/3/3(/2 /3-/3(0/2)/3/3’/3-/2/)/3-0):/3/3/3’5—’2)/2)/3/23:52)/2/3/3(/2o •/3-/35--’/3-0)/3L,,/30</3/3£3/32:/35—’/3/3:/3/3:(/2(/2/3 /3/2)/3:/3<5/3/2)/3/31(5)/3/3/3/3/3../3/3/3 /2/2(52/3/3:/3-53)/3’c-t/3/35-—’/2)/3’52)(fl(053)/3ct‘--/3/3(/2(/2 (0(5)/2)£35—’/3/30(/2/2/](000(/30Cl05-.(5) /3-)-5))/3/30’/3’0<5(0/3/2/]/3/3Cl5--’/30’cl-/3’/3.5—’ 5--’/3/3/2)/2)/3/3/35--’/3;/3/3:0(/2/3/3/3/3(5)/3cl-5-—’ 53)/3’(53<—/2/3<525<-5-/35-”/3/3,</3/3/3)/3/3/2’/3:(0 /3-52)/30/30/3<0(0()5-’(0/3’/3/3/3/3/3/2)5)]cl- /2)]/3/3/3:/35-’-/3’/2/)]/3-(05))]/3£0/3/3’/3(fl/3)5-—’- /3-/3/35/3/2/2-/2</2/3/3/210/3cl-(/3/3/3/3/3’(5)ct/3/3cl-0 /2)(/2/3cl-/3:(0(0(5):</3/3/3/3(/2:/3-cl-/3/3(‘20/3(/2/2)/3 £0/3-(5):/35-—’(5))cl-/3/3-0/3-53)<50(0(/)cl-(1(0(/3 </2cl-cl-/3/3/3-0/30/3’Cl/3L00(/2(0 /3(5)cl-(5):/352)(1)(/3/3/3’(/3/3/3/3/3cl-5—”5))/3’52)/35—’ /3(3)0(-5/35—’0/3’0<3/2)0:5—’-(1)/3(/3/2)/3-/3:/30</35-—’/30ct5—’-5—’(/2/3cl-‘-/3/3/3):/3.•/3(/3‘/2/3/3/3:/2) /3’/3/3’/3/2))/3Cl0’/3’cl-0/3(Dc.(0/3(10/3/3 cl-/2)/3/30</2/3’/3’ct0/300«.5))/3/2/)/352/2/3•0 (5)5)2/3Clc•,.(5):5-’/3/3/3/3/3L./2)/3/3’/3/3/3:/3/2)0•Clcl-/31—’/3’/3/3:52)0Cl0/3Clcl-/3(0cl- /3cl-0)/3/3cl-/3-5—’/3/3/3/3cl-/2)/3-0/3-5-’0 -.cl-/2)/3cl--.0/3’/3/3/3/3/3/3/3/3-cl-/3(/2 /3/305-’-/3:,.<0cl-/30/2)/300/30/3:/3(/2 (/3/33/2«(/2/30(5)/3/3/3/3/3/3./3’./3. 0/2)0/3/30/3/3’0/3/30/30/3/3/3cl- /3(5)/3‘/3/3/2,2/2)/3cl-/3/23:</2/3(0/3/3</3/2)(5)/3 /3/3/35-,,/3-/3(/3/3,/3.(/2(5):(5)/3(0(1/35-—’/3-53)/3 /35--’./3/2/]/3:(5)/3(/2/3/3/3(/25-”-(/2/3/3:cl-/3’/3/3/2 cl-/3cl-/2)/3(1)/3-0):/3‘--/3/2):/2))/3’/3:/3‘0/3/3/22/2/)/3<0/3/3/3-/310,./3/3:/30:/3(/30(/3 /3/3,/3/3,/3/35)2/3-52)/3/3/3‘.Ccl-/3/3cl- /2)/3(5)/3/3cl-/2))(./3Q(5)/3/2)/3(5)(5) /3(0/3/3:/3
/352)52)0/3’
/3/2])/3/3.../3</2/3 /3/35])/3/2/2:/3cl-0(10/2))/2) ‘/3cl-/3/2) 1/3
<[/2-C-. </2) <0/3 /2)/3: 0’/3’ 0/3 cl-/3’ /3/3. /3—/30:/3 /3C-/3:/3/3<0 /3]’./3QCl /31/3/220 /3</3/3 /3-/3H’ct-(l/3’ 0H’000< 0/3/3cI’51) /3/3-(0/3/2) (/3/3/3/3/3<5 /3’(/3/3-cl-/3/3’ (0/3/3 (/2/3(0/2/)/3’ (/3/3/3</3’/3 /3
(/2/3/35--”--[/3/3/3(0/3 ‘/3/3/3(5): /3/3-0):--- /3/3/30<0 C.’/30’/3‘/3 0(0H’ctH’ /3/31005)2 [-‘-/3/3’‘/3 cl-«./3/3’— /3(10/3-00 /3—/22/310 /35-/3’/21) /3-Z’/2/3/2< cl-(0/3 /3,(/3/3/3 0[--“/3-0 /3/3/30< /2)/3<00 /300/21 /3./3/3/3- /2j2c—t-/2) cl-00- /3./3— 0(/30 /3<0 /3/3(1:-’— 52)/3<5 /3c•,,/3’ 525-/3’lH’/3-0) /3./3/23/3’ /3H’ct/3 0/30/3’ /3-5---’ :i/3:
0(51010-51)0510<10ci0(-to<5cl-ci-0—10<5051)10< 0(0(0(Dc0c51051),(0051)(051)51)(510<cl-(0:(5)(0(051) (551cl-(0(0:51)<(0-1F-(0-(0-ci-1051(0(051)1105(00 51--(051(50<0<ci-L<51(50500<51)0<101‘<5<51511)50(II Su51i-—-’--0<u(0:tl(0(51ci5)i-‘tici51)cl-‘1)(1) 51))(051-cii)ci051)10-(051)ci-51)i--”0i-—c1-050 •(510<(0(510<-51)0<0<ci051)0<0<ci-10510<0<51(5 (0(0‘1-10(05))EI0c.(05151,51—(051)10(5(0)(510<<-151(0 (50<50105)-5051(5Qci-10-0<51(051-15))(0-ci-5))51--10- 0010050101001-H’10--ci-(5)(0(0‘i(050(0100o10<0<51)ct51)—-(010 (5)5)511010-0:100’F-05)00(0-(0ci-0<51)(55)1<’(051),5))cl-(00<10110EI(ci-cl- 10101100:10(0:0<51—-10(0:<.—51))‘-t---<—(00<10(0:ci-(5)510:51501—-0—-cl-(510 D10fr—5)-5)(0500—-(051)511:(0cl-(0(010(00<ci-1010:ci-0<10<Cl10(n(00 (D5)):C0—-l---’-<—‘H’l--—--(00<(0(0(210(-11010(00<51)cl-51)10(/2(0:ci-(0(0(0(010- (0:(05)o(050(0:5)1(1-10’10-—10-5))0<(0(/2(0:ci-10-10:0<10-(0ci-5115)) 5)0010-0<0<-.0<(0010-(0-rI—-(010:0<Cl(1-50:0<ci-(0Ci)0<0<(51 1010100(00<5))--‘-1010:0:1010(010110-51)10(5)(0(0-(0-(00c.10-51)ci- (2/(0(0(flQ.(0:9ct0<10(5:(051,20<(0-155))(00<(1)10(0(0(05)110EI51)(515)) 10-0(05)251)10-<--0101000<ci-c.:(‘15)2(0(051)5151(0(0c1-10100<cl--. 5050.—(0(0CJJ(01011010-(0-0<1010••••—(005120<51)(0-110:ci-5)51ci-ci-(5) 10(0c—0<((5(00(55)0(010,0<0<0<(5110-(0:0<(0 05)25100<10-llci(510<0(0.-‘(00<5110-100<ci-0<ci-10-’2(57(5(0(010 51)5))-0(lii---’0<51)-<51051010-0ci-Pci51)(5)(1)5))1)(00-c.10-ci- (00<H-”S0(0005)5115155))0)105))(5110EI(0(001010-0 ci-10(0)5)):105))-5515)51)(51105151501051010<5ci-EIci-(0ci-0<511 ci-01--’(0ci-51-1051(0:(51ci(0EI5))(5)(0005)51ccici-0<5)) (D10051L,lct0(5110511(05))ci(5)(0ci(0<5112)500<0-0—5(05))0(0(0 (05010(5151)(51-5)15(05))51(0(051)(0-51)(05)-(010(05))(5151/)EI0(50-51- -()(0---10(50-1—-<0<0-(0ci-5))(51((5(5)(110-(0-2)-(5) ctSYl—H-10--51)(0<5))0(0-7-51ci-010-ci-10-1050(010-100< (5)10501--(0(5(J100<(0ci515)5))((J51cl0<115)51(0ci--.ci-(0(0(0010-0< (0(0(ci(0(0-100<(0-52)(0(0((505)51--0<1—’10<553)(01010c,50(00<0< (0(07515))1010-0-(010(0-0<51)0510(010-500(0100500<51)5))cl-50 0<0ci-5))5)1•<55)051100<0<crni-1(0(0(0100<0<50:5)110ci(00<10ci-CD 10-10010-0(50<100(5)100<(010(0-1010-5))(0(00<100<51)0<50 000<00(00(00(0‘--0--(5)0<10-EI10-0<0(05)30<0(0EI 00(00»1013000<05151--‘-10(03(0--105))(5)(0-0<ci-cl-0-310- (0H-H-c,Cc--lcc(010<,(0(00ci•--51)0<51)cl-100<EI(0Cl10-51)ci-(0(010 (0:-.’(0(010-10-(010--0109105)-0<10((5(00)5151(0EI(052)--‘-5))(05)) (05150--c,—-(000(05)2(00110-0<100c-<-:510101052) EICDo(01050105)25))10-5))-(0100:5<55))5)-)0<51)0< 10-10-50(0(0:10(DCoH-0<0<(0EI0<(0:c,10CD100011(0EI ll9ci-010.000)051000<51-0(00<51)(01000EIo0100<5)2 (0:10:0(51(0c<,(0ci-50(0-10(0‘—(1)51(51(0:00<11(00(1)5))10(1-10-0:0 5)253)0122):105151(00<(0EI<10(0cl-ci-10-0EI10-(0(5151)(0:ci- (00<51)(00(0:0<1051)-(00-.(0(/2(0(00<(0Cl10-10-0<0<0 0<0(0-101050(00<0<0<0<10-0051)0<0(0((51010 505)51500<(010(0<0<(0-.(5)(0(1ci‘(050(0(515))0(000051/) 010(00<10(5150(051)5))(5)(0(1)((5,5115(0(00905)2:00<0<10051/)0-010 5)20(0-5))ci---(00<1050-50(1)0<0<-51(5(010-5))5))5))5010-0<5))(050(0(00< :50(51-.(0(0<(0(0(0(0(5155010(0-500500<0<51ci-5))(0 00<5)2(00<51-0-00ci-51ci5))5)5c(00(0(050500<(0(05))(000(0000< (0-010-50(0-(0(05)5)5050(0(0(0-’(051(0(1-51)5))(0(050(0<(0105(00< (5)(0(0(5)(0<510-(0(51515)5(0100<(0(053)(0(001050(/2(0(00<0<(0 1(0(0(0(003<10Cl0<51)(0(0<0<(0(0Cl(0(05)-)cid-5)):ci-0< (0L-(010-(51(0(051,)ci-05100<0(0o.51):(00<cci(0-(0:0<ci-cl ct5))1(0’(0c-i-l0<(0(05050:(/21052)(11150: (0-f(0(0ci-(0(050: -1(0:
— (DlCD’— CDctDj) CDCD’3‘<
0CD30
Ct’<‘<. CDIDi <‘CD’CD’ CD-CDCDCD CDCD9CD’ Ct<CD’ CDCDCD CD-ctct CDCDCD’CD <‘F‘DCD: CD’CD’CD’ :CD0Ct CDCDCD’ei (DCDCD’CD: DiCtCDDi: CDCD-’ CDCD<‘ CDCDciCD CD:CDCDct CD’0Dlei CD:CD’
CD: CDCDD iCDCD ‘0
ctCD’CD CD’CD’CDCD
CD’CD’
CD’ F-CDCD cD”CDl CD<‘CD :3 CD’DCDCD DiD’DCD CD’CDCD’H CD’<‘CD’CD CDCD’’0 CDei-‘:iCD CDCDCD’- CDi-’CD: CD’CD< CD
CDCDCD
tctcD CDCD3 :‘<CD’0 CDCDCD: CDCDCD: Z,“, 3CD’(, <‘CDCD CDF ci-CD’CD CD:.pi CD’
CD’ 0 CD <‘ CD CD’ CD 3 3 CD CD- CD’ CD CD CD CD CD CD CD’ 0 3 CD CD’ CD CD CD CD Di CD CD CD CD “l CD CD CD ‘CD CD CD: CD CD CD CD’ CD CD 0
CD’ (-1’ CD: CD ci ci- CD: CD CD CD CD’ CD’ CD CD’ CD CD CD CD CD’ CD ‘0 CD’ CD’ CD 3 CD CD CD CD CD CD CD’ CD 0 CD’ CD ‘0 CD’ Cl’ CD: CD:
CD’CD ‘<CDO ci-H H0ci- CD:CD’CD’
CD<CD CDCD OCDCD’ O<CD OCD’0 CDCD’cl CD:CD’ CD’ci. CDCD’CD’ CD0 CDcia.CD CD:CD CDCD CDCDCD
<‘CD CD:ci-CD CDci Cl’CD’CD’ ‘CD0 CDCD’ CD’ci- CD’CD’ CDCD 3 CD’CD CD’CD CDCD <CD CD’ CD: CDHi ctCD CD CD’ CD 30: CD0: ci-CD ci-CD’ CD
CD(CD0ci-CD9CD’ci-CD’CD’02ei-CDb<3CD‘0CDCD’H’CD’CD’Ct0CDHCDei-CDCDCD:CDCDCDCDICDCD:CDCDCDCDCDCD00CD:CDCD:CD’F-ci-CDCD’CDCDCDCD’CD’CDCDCD’CD’0HCDetCDCiCDCDCDCDCDCD:ci-CD‘CDc—CDCDCDCDCD0:CD<-CD:‘CDCDCDCDCDc.CDCD0ci-CDCDCD’‘0CD<‘CD’CDCD<-CD0ci-CDCDCDCDCD’CDCDCD‘CDCD’CDci-CDCDCD<-CD’c-•.CDCDCD‘CDCDCD0CDCD’‘0CD’CD’<-CDCD’CD:CDci-ctCD:CDCD0CDCDCDCDCD<-CD’<-CD0CDCDCD:CD’CD’0CDci-CDci-CD’cl’<-CD’CD’CDCDCD<-CD’CD’<‘CDCDCDCD’0<-et<‘CD’‘CD’CDCDctCDCDci-30CDCD’0CDCDCDCD
<-<‘<‘CD i)00CDci-CDCD’‘0ctC-,
<CD’c,DCD
CDci-CDCDCDCD0CD’CDCDCD<‘CDCICDCDCDci-3CD<“<CD CDCDOCD
ei-CDCD:CDei-CDCDCDCDCDCD.‘.3900-<-CDCDCD:3CD’<
CDCD’CD’CD’
CDCDCDCDCD.CD’CDI’<.‘<<-CDCDci-CDCD’
CDCDO CD:<’CD’<
3CD’00,CDCDCDc.CD<-0:<,3CD’CD‘CDCD’CD’CDCDCDCD:CD0<‘CDF—9‘0CDCCDci-CD’CD0CDetci-CDCDCDCDCDCD’0CDCDCD<’lCDCDCDCD<CD<‘CD0<-CDCDCDci-CDCDCD’CDCD‘CDCD-CDCDLci-’<-‘Z9CD’CDCDci-ci-‘.<-0<‘CDCDCD’CD:<‘0CDCDCDCDCD’CD:<-<-CDCD0
<‘CDCD
CDCDCDCD:CD’CDc—.CDCDei-CDCD-CD’CDei-ci-‘CDCD:CD<,.<CDCD’CDeic-t1
<‘<‘CD:
CDei-CD0CD-CDCDc.<‘CD<-CDCDCD’CD’CD0CDCD’
CD:CDCD
CD<‘CD<‘CD:CDCD<‘3CD0CD<-ci-CDCDCD’cl’CD—ei-<‘0..CDcl-CDcl-CD3CDCDCDCDCDCD’CDCDCDci-cl’<‘00CD CDctCD CD’CDL.
CD’ei-<‘CD0CD:<‘CD’CDCD<‘CDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCDCD’•
CD:CD:
QDC’CD
CD:ei-CD’CDCDCDCDCDCDct-<‘CDcl-CD’<-cd.CD’<-CDctCD’0)CD’
CDCD’<
ei-CDCDCi‘0CD’CDCDCiei-CDCDCDci-CDCDCDCD’CDcl-CDCD0’0ci-CDCD’<-0‘CDCDCD:CDCDCD<-CDCDCDCDCD’CDCDCDci-3ci-CDc,.C.lCDci-ODiCDci-3<‘CD<-CDCDCDCDci-‘CD<-<-CDCD’CDCDCD’0CCCD’CDCD<‘•CD:CDCD’<-CDCDCDcl-<-<-<-:0CDCD‘CD‘CD0CD’—3CDCDCDCD’CDCDCDCDCD<-30CDetCDCD:CDCDCDcl-CDCD<-CDCD’CDci-“—CD’CDCD’<‘CD<CD<-CDCD’<-CDci-<‘ei-CD0‘-CD<-CDCDCD CCD’CD
(CD‘-CDei-<CDCD<-33CD:CD’DCcl’CDCD<‘CDCD:CDcl’CDci-<-0<-CD3CDc,CDCDCDCD‘CD3<-CDCDCD’ci-CDCD’CD:CDc-l-
ci-<‘CDCD
CD’3CDCDCDCDCDCD0:0CDCDCD’CDCDCDCD<‘0CDCDCDc-,CD:..CD<’CDCD3‘0CD3CDcl-CDCDCDCDCDCD0<-CDCD:ci-CD’0CDCD’CDCD:DCCDcl’CDCDCD<‘cl-ci-0CDCD’00CD<‘CDCDCDCD CDCDO
‘CDcl-CDCD3cl’CDCDDCCDCDci-CDCDCDci-ci.CD’cl-CD0CD’CD
CD’CD<
<-CD:CDCD’CD:CDCDCD’CD’<-CD’CD-ci-CD’ci-CDCDCDCDCD’CD’ei-CD<-CD:3ci-CDCDCD:CDCDCD:CDCD‘1-CDCDCDCDCDCDCDCDICD:’.CD<-CDCD0CDCDCDCD’CD’CDCD<-•CD0<’ci-CDCDCDCDcl’CDCD’CDCDCD’CDcl-CDCD’CD’CD’CDDi0CDcl-c.,,CD9CD’CD’CDCD:CDCDCD0ei-CDCDCDCD:CDCDCDCDCD’’0CDCD-CD’.CD:CDCDCDI’CD:CDei-CD’ci-<-CD<‘CDcl’CD3CD:CDCDCD’CDci-3CD:ci-ci-CD CDCDCD
1CD’CD:CD’CDCD’CD:0CD’CDCD-CDCD’CD0CD’CD-CD’(CDCDCDCDCD’<-CD’CD’CDCDcl-<‘CD:CDCDCDCDCDCDCDCDCDCD CD<-CDCD’O
CD’CD:CDCD’CD’CDCD:CD”CDCD’<-0CDCD<‘CDCDCDCDCDCDCDCD CD’CD:CD’
CD‘-CDCDCDCDCD’0CDCD:CDCD•ci-<-<‘CDci-CDICDCD)CDCD’c’l-CDcl’CDCDDCCD’CD’»cl’0—CDCDCD0‘ICDCD‘0CD’CDCD:CD:CDCDCDei-ei-CD’0CD3CDei-CD’-—-CD<‘‘CDCDCD’CD:CD CDCD’CD
0CD’0CDetCDcl’CDCD’CD’CD’ei-LCD’CDCDc,,‘CDCD’ci-CD:ci-CDCDCD0CDLCDCDCD’ei-<‘CD:0cl’CD’CDCD0CDei-CD)3CDCDCDCDCDCDOCD’’0CDCDCDCDCDCD:CDCDCD<-0CD’CDCDCDCDCDCD CDCDCD
0<-CDci-CD‘0CDCD’CD3CD3CDc,CD’CD’CDCDCDCD:CD’CD0<-3ci-CDCD’00CDCDCDCDCDCDCD’CD0DC<-CDCDCD’CD ci-’CD<
CD<‘ci-CD’CDCD<-<‘CD:CD--’CDCDCDci-CD’CD’CDDCCD’-’ei-3<’CDICDci-CDCDCDCD’CD’CD:CDCDCD:CD’002<‘CD’CDCD’c’l’CDCD’
CD’CD’
CD:»CDCDCDCD0CDCDCD:CD0,0CD
<‘<‘CD:
ei-CDCDCD’
CDDCC,.
CD’—3CD<-CD’CD’c-.CD-CDCDCD<CDCDCDCD:CDCDCD’
CDCD’CD
CD0<CDcia.0:<-CD’<‘CDCD’.ci-CDCDCD03‘CD.CDCDCD’ei-CD1CD‘CDCDCDCDci-CD01CD0CD0ci-<-CD1Cl’•1CD’<-1CD‘-CDCDci CD:
‘.3 3,. 3
3)3333 (2) 2/[3/33 (2 (3 ‘.332 (3 3)- t-: 3.) ‘0, 0— 6)— ••2 3.)2) .3,6.1’ 3- 3-’t’ (2) o (362 ‘32(1) 33)
‘-333 3533) (3(2)3):(23)3)6< 133)35(3: <-‘-.r, 3)32:3)03)35: 032(3 —‘(32)33-). 6.-(2)35—3-- 333)- 233 353 33.3. 6)31 1.35 61 3- 3/.1. -3)1‘.3)) 2-.3)(/-‘ 23.L-%J/ 333)% 333.(31’:’.) (3(3 j—’o 3--•3.(•(3(333 313:3231:330 3)3332 3)(33— 0:(033 0.3333 3’; 0
3).3)336)3))-2C’..3)33033£033330 3-3313:3)03332)03-’(3CD3-)[13:3) (3/3)3533/“3232)3i)‘333) 3)(3’3)3:2-(.[0c-t-‘33(t [1)—31)33(333))31’ 3.3)5(3.3-)3-)•3- 33302-1(3/”)p)o.31)333-)33(3(33. (33(/)(331)‘1(3 -D(3’3331)35(031)3-’.—2- 033.(3-3-’•‘..(0:(3’..2- 61-’<33)1:33/—032—‘‘<33-) (3(3(332)2(33-’33‘33 2331—,—“.33(3336<(33 ‘.3-(3332‘—2-3(33c-+-3):3333 3.3)-“(23’.3’:(33(3(333)33(3 (33)(3)(3333)cl3.3-:— 33(2(2[33))‘.“'336’,.-....33 3-1(33)-0[5)—“3-)33(3/61’. 33—c/--‘3-’3)3)(33/3. [3:(6.3-,3)(0(3— ‘3-”3333 3)3—-’3”321) ,(3/(1)(3 33/33)[/[3 ‘2”3-’-1•1-(1 333’.3-c.-.113t33 -<(3(33)‘3)2?)03.335 3--(2(31•’-(3—61’.- 3)33(33333(3:—.(1:333- 3333‘2(33)3:35’(3(3’ (3.613(3333)’32’(33333 (3:‘...,—(3(33)<6.333)(3(3 33333)33(33—(0(33)(035‘-‘(3:33’ •O333)33)(33-,[2ts33 6)2.3-’.-‘..3.)<3‘.-2(233(33.) 3)[00)3)033[1)33 •,/33)3-,(361’6)33 36)613.)6<(33-’(33-23333333-- 333-’3.)3(333.3)33’3.)(1(3 3201)3‘13361 32)3):3)[3613-3)3-)31(j) 3.)<3)31)•33)3)3-)3)33-33<53 (3(3<3)33(3033(3/0(30)3.) 03.)/—‘625(33.)0)333)3-) 1333-)3-333)(3:(33333 -2(3(33)33(3•<336’•’(3/(33) 3.)33.31333(3(3(33(333(333.3’ 353623)(0(333(33331) 3--(3)C.’.(333(33-’(33.33/0(2)35 06203(30)0)62(1)33323333(3 35[0t‘..33(31—’33(3/013):33 3-)3)(33335330333113/—’333-3) 333-’3-)333-’335(23-’353- 33-033.3-)31)(033’(3(3,.33(3335 3333-35.(3/33’353.13330CD (3(262(03353)6<3) 33(3‘33
‘.1 (3 3-- ‘3 ‘.0
Hyvin monet haastateltavat olivat huolissaan naapureistaan, joiden kaivot olivat heidän mielestään liian lähellä navet—
taa tai likakaivot puutteelliset. Eräs vanha nainen ihmetteli kirkonkylän vedenottamon sijoituspaikkaa: “Hautuumaa on
ihan keskelä kyllää ja kaivot on ihan lähelä niin mitenkähän se on...”
Edellä on väitetty, että uuden luonnontieteellisen ja tekni sen valistumisen leviämistä hidastaisi meidän ihmisten vas tustus, halu olla välittämättä. Toinen yhteys on tietysti täysin vastakkainen: valistunutta tietämystä ei ole tarpeek si tai sitä ei osata levittää — vaikka ihmiset olisivatkin uteliaita.
Eräässä maalaistalossa vesihuoltotukimuksen haastattelijalta kysyttiin mm. seuraavat kysymykset:
— Mistä ihmeestä se johtuu, että se (vesi, ej) kesälä johon—
kii aikaa muuttuu ihan toisenlaiseks, semmoseks saviseks?
— Mutta onkos teijjän mielestä hyvvee vettä semmonen, mikä on kirkasta vettä?
— Onkos sitä ylleensä olemassa sitä maasätteilyy?
Ja samassa talossa vastattiin kysymykseen: “Mistä asioista kaipaisi enemmän tietoa?”
Isäntä: “Esmerkiks tästä mitä siinä veessä ylleesä voipi olla. Ja missä ne hyvät veet ja missä ne huonot veet on. Ennehä ne sano että ne on tuola muan si—
sässä ne hyvät veet ja kyllähän ja miksei ookkii — että sielä on semmoset vessuonet — nyt tullii se ky symys tässä jossa äsken oltiin: Ainakkii vanhat
sano, että missä sammakko ilmestyy kaivoon, se ei 00 mistään muualta piässy kun se on sitä vessuonta pitkin tullu sinne. (Naurua). Ja niin minäki nuo rempana aattelin sitä, että minkälainen se on se ves—
suoni. Että onko se että sen käsitti vanhemmilta että se ol sellainen reikä, josta yksistään tul—
loo se ves...”
Tytär “Tuttu vale, tuttu vale.”
6 v.
Isäntä: “En minä nyt ennee usko sitä.”
a a a a a a a • a a a a a aaa— ———--
-Kaikkein tavallisin vastaus kysymykseen, saako vesiasioista tarpeeksi tietoa, oli: Saa kyllä jos hakee ja jaksaa hakea.
Vastaajat siis epäilivät, että valistamisen katkokset ai heutuvat joko siitä, että tietoa tarvitseva ei sitä hae tai sitten siitä, että tieto on liian vaikeasti löydettävissä ja omaksuttavissa. Tältä kannalta on mielenkiintoista etsiä erilaisia tapoja suhtautua valistamiseen. On ensinnäkin uuden tietämyksen sisäistäneet. Heidän tapansa ajatella on vesihuoltorationaliteetin mukaista, Seuraava ryhmä on so—
peutujat, jotka valintatilanteessa, sopivaa informaatiota saatuaan hyväksyvät vesihuoltorationaliteetin mukaisen
ajattelun. Kolmas pieni, mutta sitäkin mieJenkiintoisempi — ryhmä on väistäjät, He tekevät nerokkaita väistöliikkeitä kohdatessaan vesihuoltorationaliteettia, Tällaisia väistöjä on esitelty jo tässä raportissa: ongelman kieltäminen, ongel man vähättely, köyhyyteen vetoaminen, ulkopuolisen kontrol loinnin torjunta, halu säilyttää paikallisväri kylässä ja niin edelleen. Seuraavaan olen koonnut väitteitä, jotka ai heuttavat tällaisia väistöliikkeitä. Mainittakoon, että to taalivä istäjiä on harvassa, mutta sattui heitä minunkin tielleni. Sen sijaan osaväistäjiä on paljon.
— jätekasa ulkorakennuksen takana saattaa pilata kaivoveden on mahdollista, ettei ktiyttäjä huonaa, milloin oma vesi ao arveluttavaa
— kannattaa ryhtyä toimiin paineveden saamiseksi
— kannattaa ryhtyä toimiin rautaisen veden parantamiseksi kannattaa sitoutua kollektiiviseen vesijohtohankkeeseen, jotta saataisiin laadullisesti hyvää/raudatonta vettä
— kannattaa sitoutua vesijohtohankkeeseen ympänistösyistä Sahakylällä vallitsee ratkaisematon ristiriita mitä tulee yhteisiin vesihankkeisiin tässä historiallisessa ajankoh—
dassa, On yhtä aikaa onnellisemaa elää eväät levällään ja järkevämpää rakentaa kunnon vesihuolto. Edelleen ne, jotka ovat järkeviä, eivät tarvitse kohennusta kaikki, ja ne,
jotka ovat kohennusta vailla ovat onnellisia tai onnettomia ja voimat tornia niiden edessä, joiden kanta on rykytilan säilyttäminen.
5, PUTKIKYLAAN TULI VaSIJOHTO
Aikaisemmin tässä raportissa on esitcity Uännilä, joka oli tyypillinen itä—suomalainen, yksitsursainen, elämänuskonsa kohtalaisen hyvin säilyttänyt kylä, jossa ulkopuolisesta näyttäisi olevan vesiongelmia, mutta :cssa kyläläiset eivät pidä tarpeellisena ryhtyä ainakaan mihinkään yhteisiin toi miin vesihuollon kohentamiseksi — niinpä hanke toistaiseksi uinuu. Varauksellisuutta tuikittiin peilaten sitä suomalais ten maaseutukylier asemaan teoliistuneessa ja kaupungistu—
neessa hyvinvointivaltiossa.
Raportissa on kerrottu iyos Sahakylasta, joka taas oli tyy pillinen vastakkaiten etujen ja erilaIsten asukkaiden kylä.
Sahakylän vesihuoltohank tta vaiotetiin kuvaamalla erilai sia ihmisten tapoja asenroitua vesipulmiin, erilaisia ajatte lun ja rationalisuuden lajeja ja eriiaiia tapoja suhtau tua uuteen tietämykseen ja valistukseen.
Yhteistä Hännilälle ja Sahakylälle on, että kun vesiongelmia on ainakin joku ryhtynyt tonkimaan ja puuhaamaan parannusta,
Kuva 8: Kaivovesikilpailu
on esiintynyt epäilyjä ja vastustamista. Kollektiivisesti toteutettuja vesihuoltohankkeita onkin Itä—Suomen maaseu dulla harvassa, eikä keskitetyistä vesihuoltoratkaisuista ole paljon kokemuksia. Yksi moisen kokemuksen läpikäynyt kylä on kuitenkin seuraavaksi esiteltävä Putkikylä.
5.1 “KUN OL ONGELMIA VEISTX”
Putkikylä on kasvanut pienen järven ympärille. Vanhimmat taloudet ovat olleet kylällä yli kaksisataa vuotta. Kylä on läpikäynyt monta murrosta; viimeisimmäksi suuren muuton
1960—luvulla. Silloin kuolivat pois pienet tilat, mutta jäljelle jääneet ovatvaurastuneet: uusia päärakennuksia nä kee monta. Uutta kylällä on myös järven rantaan noussut kesämökkien rivi.
Kylän vesiongelma on aina ollut veden rautaisuus ja pai koitellen veden vähyys. Ikänsä kylällä asunut, viisikym—
menvuotias isäntä kertoo kylän vesihistoriaa:
“Ne yritti rakentoo niitä omia kaivoja ja tärvä—
sivät varmasti paljon rahhoo. Tänne niitä pora—
kaivoja tehtiin mutta kun niihin huonolaatunen tuli se vesi. 01 ruosteista ja kaikin puolin sopimatonta. Kyllä se on aina ollut ongelmana.
Esmerkiks:sota—aikaan, eihän tiälä ollut yhtään siihen aikaan joka ei ajanut järvestä vettä.
Ite kukkii on koittana omilla varoillaan niitä asioita korjata eikä oo pystynykkää kaikki sii hen.”
Mutta sitten alkoi tapahtua. Kylään rakennettiin vedenotta—
mo ja toistakymmentä kilometriä vesijohtoa. Rakentamisen aikataulu, ensimmäisestä kokouksesta valmistumiseen puoli toista vuotta lyö korville ajatusta, jonka mukaan uudistus on ajettava sisään hitaasti, annettava ihmisten sulatella ja kypsyä päätökseen. Ei silti, korville tulee myös taval laan vastakkaiselle tavalle ajatella, jonka mukaan uudis tuksen on noustava ruohonjuuritason tarpeista, siellä artikuloiduista aloitteista. Tässä tapauksessa tarve il—
maistiin kylältä, mutta vasta ulkopuolinen asiantuntija muunsi sen artikuloiduksi tarpeeksi:
J.?.t .y.w.sn;flw.0 St.V.tttV.wtit.v:n.-:t;;t nv:sin..ia -.-;.-, .-.-:r.-::ny.s-.. :y.-.00-n-v: :—r-. 0r;00v.
“Tämä lähti liikkeelle ( . . . ) tuolta yhden talon
vesihankkeesta, Ne pyyti vesipiiniltä suunnitel—
moo kaivon tekkoon ja sinne tuli vesipiirin mies ja se oli tutustunut siihen paikkaan ja tähän kyl—
lään. Se sieltä cl tehnyt esityksen että kun näin yhtenäinen kylä tässä on järven ympärilä niin ru—
vetkoohan puuhoomaan yhteistä vesihanketta. Siitä tämä homma lähti liikkeelle. Kutsuttiin kyläläiset kassaan ja...”
Näin kertoi hankkeen puuhamies, vanhaksi isännäksi jättäytynyt maanviljelijä. Mutta kerrottuhan on tapahtunut lukuisissa ky lissä. Vesipiirin miehet ovat käyneet kylillä kokouksissa
(esimerkiksi Hännilässä), mutta puuhaaminen on tyrehtynyt siihen. Yksi syy putkikyläläisten jämäkkyyteen on yksinker tainen:
“Kun cl ongelmia veistä niin ne rupes siihen ja saivat nyt hyvän vein” (45—vuotias emäntä).
Kyläläisten mitta oli täynnä. Muita keinoja, porakaivoja esimerkiksi, oli kokeiltu mutta ne oli tehottomiksi ha-vaittu.
Kuva 9: Akvedukti (siltamainen vedenjohtokouru).
5.2 “JOKU JOKA USKOO ASIAANSA JA SAA MUUTKIN USKOMAAN”
Voimakas motiivikaan ei automaattisesti laukaise kollek—
tiivista organisoitumista. Matti Pulkkinen kertop kirjas saan “Ja pesäpuu itki” pohjoiskarjalaisen kylän kollek—
tiivisesta organisoitumisesta — tai antaa kylän juhlassa luetun kronikan kertoa:
Kulki ennen Kuittis Toivo Toki ei Toivo siihen jäänyt hiihti matkat hirveätkin luki, tuumi, suunsa aukoi tulipalopakkasessa ampui ulos ajatuksen
luisutteli Luhtapohjaan. osuustoiminnan opetti.
Reppu täytenä tärisi Kommunistin koukkujako kirjoja kuin kivikuorma. pelko jääti monen järjen.
Tuota moni tuijottamaan Kaksi vuotta katsasteltiin mikä miehessä vikana mainiosti maamiesseuran kun ei kelpaa korttipeli puksutteli puimakone.
kirjoihin vain kiinnos— (5. 35) tautuu.
Putkikylällä oli “Toivo” — hän joka edellisellä sivulla to kaisi kevyesti, että “kutsuttiin kyläläiset kassaan ja siinä tuli jo niitä liittyjiä kakskymmentä”. Monet haastateltavat muuallakin kuin Putkikylällä pitivät Toivoa tärkeänä — hänen puuttumistaan syynä hankkeiden lepäämiseen tai olemassaolo—
aan edellytyksenä hankkeiden hyvälle edistymiselle. Monet organisoitumiset nähnyt kunnallinen luottamushenkilö, amma—
tiltaan maanviljelijä pohtii:
“Tarvittais kylällä joku joka todella ottas sen tehtäväkseen viedä eteenpäin. Vois käyttää nimi tystä vastuuhenkilö, niiku joka hommassa tarvi taan joku, joka kokee sen riittävän omakseen.”
Monen haastateltavan näkemys suunnittelusta ja rakentamisesta
— ainakin vesihuollossa — oli siis Toivo—keskeistä: hanke organisoituu jonkun aktiivisen ympärille ja hänen kauttaan.
(Tämä lienee myös monien suunnittelijoiden malli.) Edelli nen pohtija ehkä huomatessaan olevansa pikkuisen vanhanaikai nen ja patriarkaalinen jatkoi edelliseen mielipiteeseensä heti: “Meillähän on nyt nämä kylätoimikunnat ja tämä (vesi huolto, ej) on just niitä asioita, joita pitäs kylän läh tee yhdessä tämmösten elinten kautta tuomaan esille.”
(Kylätoiminnasta vesihuollossa tulee myöhemmin lisää pu hetta.)
Innokaskaan puuhamies ei riitä hankkeen etenemiselle, ellei ole yleisesti tunnustettua ongelmaa. Puuhamies saa helpos ti syntipukin leiman: ulkopuolisille kerrotaan, että hän on turhan hohhaaja ja ongelman isottelija. Eräällä kyläl lä minulle esimerkiksi kerrottiin:
“No minusta sitä on pikkasen ehkä liioteltu (vesiongelmaa, ej). Et minä oletan, että
JA
tulis sellainen tilanne, että pitäs ruveta mak samaan siitä jotakin, niin ei olis lähtijöitä.
Minä olen ainakin sitä mieltä
-
että se on lä hinnä tämä Salonen, joka sitä ajoi. Hän tykkäs että kun kirkollakin on” (40—vuotias emäntä).Puuhaaja saattaa epäonnistua myös vain siksi, että on muut tanut kylälle liian äskettäin. Muistettakoon vain Sahakylää ja epäluuloa, jota kohdistettiin kylään muuttaneisiin kau—
punkilaisiin.