“Ruoste on suurin ongelma — ja kovuus”,1 toteaa keski-ikäi nen emäntä ja kertoo:
“Tässä kylässä nyt ainakin on ruvettu penkaamaan sitä asiaa kovasti. (Vesikokous, ej) oli talvella, niinku vuos sitten. Jo tämä Saarinen rupes sitä.
Hänelä on ihan kauhee se vesi. Se on ollut semmo sena puuhaihmisenä enempi... Se oli semmonen että vesipiiri rupeis niinku etsimään että mistä löytyy
ja siinä kysyttiin sitten talouksilta että ketkä olis niinku” (halukkaita, ej).
Puuhamies itse kertoo:
“Nyt on talousarviossa vireillä että tehtäs runko—
johto nykyseltä vedenottamolta meidän kylälle, ellei uuden vedenottamon luo. (...) Jonkinlaisena osuuskuntana.(...) Voi sanoa, että on hyvin pul—
lat uunissa.”
Muut kyläläiset kertovat luottavansa puuhamies Saariseen, jotta asia hoituu eteenpäin. Kunnan ja valtion toimien hi—
tautta ja vitkastelua tosin pelätään. Saarista lukuunot tamatta kyläläiset eivät ole aivan tarkkaan selvillä, mitä kylän vesihankkeessa juuri nyt on tapahtumassa. Eräässä pirtissä käytiin seur&ava vuoropuhelu:
1) Monien kyläläisten talousvedestä on joko meijeri
ottanut tai itse otatettu vesinäytteitä laboratoriotutki—
muksia varten. Kaikissa testituloksissa, mistä minulle kerrottiin, oli raudan määrän todettu olevan yli normien, paitsi yhdessä, jossa vesi oli sitten kovaa. Taloudessa, jossa vesiongelman arvioitiin olevan pahin, oli testitulos rautaa 10 mg/l.
9C.CDCt9.0c.9Ct(tCDX<99:00999(0H00(0H<900)90.0)0}—HH9(09H(00)(00H-p)H90-0-90-9(09:9-(0:(10-0-0(09-000-0:0-0-0(0:9-ClCl9-0-00-0-(090)0)0c0)0)<09-“Cl(0Cl0-9(00-cl-0-00-0-0)9-0)cl-0(09:0-0cl-0-0-0-0)9-0-0(09-<0-(0(000-90:cl-(0()90)<(0-<0-009-9-(00:(09-0)0)<9(00-0-0090)0)(0CD9-1—0(00-c.0)00-(0cl-9:0-CD:9:0(09-c.:0-0(1(00-:CD0):90-00(0fl)90-00•00501 0cl-000)Z
ct(0(00-00099:<9-000-9-0-0-0)CD0-0’0’90)cl-0000)0)0-0‘00-<-<NJ0-00900-0cl-9-cl-050-(0-o:ocl-0-00CD(0:00—CDcl-CD000(0cl-000)00-cl-(D:0900-000<cl-00(00-0()cl-0:0cl-cl-(0:050-00-90-0-000-09-cl-9-0:0-0-(0()(09cl-0- 90500(00cl-cl-(i)0(00-99-CD
0-009-9-0-(190-0-0-0-0009-00(19c1-0-:0)0CD0-0(0:09-0-00(00-9-(0(00)cl-(00:0-0)CD0)(00)cl-0-(090)039-0)0-9.9-9lo-ol:05(0(0CD-9-0-0(09-0-(00-0cl-(00-00-00000-0059-05090)90-CD0-0-0-0-(00CD0-0.900‘00)0:‘009-cl-0-050-(00)000-0cl-90-0-0)0-(00)9.:9-F-(0:(000-0cl-90-0cl-9-00-000):—0-00<(•9-05059-0(00-00-0-9-0)90003‘0 09-050-0-0-0(1)0CD(0-.00909-9(00-9<00-050-0c.CD000cl-00o-9cl-(/3CD00-CD009-0-0090-90-00(0(Dl-‘005cl-—0)(300(00-99-H-00-0(Dl‘009-905CD0-0:0-0)0cl-cl-0)0‘0(3cl-00)0-0cl-9-0-L•0‘00-0)(0CD909
00-0-9 0:ct0-(39.cl- 0-0-09-9:00
0)0‘000)0-109(00-)0:00QDCD1CD0-0-)0-CD0)0005020-100•9-0(0(3c.0(0CD0:0-0)]0-(00)000-00-0-0cl-9CD9.00-9cl-050-0-(000-9-cl-0)0-)00-Cl99-0
09-H-CD 0CD00-0-0-00(0090-00-39cl-00(09-(399-(000005(00-CDI-.0-9-0-)9-05(3:0-]9-000-clcl-(0CD9-9-0-9)CD9-0-CD0-0L0-0-90):(09-(00500-)9050-0-00(0
Q0-0 0Co09.0)(005CD(09-0-09-00000-)00(10000-0:000-cl-(00-0-00-0-0000-9-05099-000-cl-—0):. 0)90-)9000:00-)0-0(00-9-0)ct0-9-0-
9-0- (0(U:CD0-(3:00-(09Cl-(/30(000050:09-0-09.0)00-
0)00-
D)009-cl-900.0‘0cl-19Cl‘000-00-Cl0-00soc-t-o0-09-0)90cl9-0H0-0000999-0-9-(lct(1H-CDCD0-)9(00-000)0-9-0-00)5CD9.09-CD(0:0-0-0)CD0-090-50030-09-90-000cl-9-000:90-0-):00-cl-00(00- 050-cl-0)00cl-0-:0)0CDC90)09
cl-c-t-L99
0000)000)00-90500-)CD:0-00)
cl- 0-0)09-9-9-9-9-0-0-0]:0505cl-050-0-(0‘00-0-)0-CD0-]:0-)090-0-0-)(00-0-0-1-.00)
00000-09.9
00WCD0-0-0-05<0990-0-99-00.CD(00-109-0-)0-(00090cl-(0CD0-0-0-(090]:9-9-(0CD0900-0)90-050cl-1(1(09-0-)ct-0-000-009-00-(Dcl-Cl99-0)(00-900(0(35-CD0-90-0-90-]0-cl-ClCl0-90-9-.0-(0(90-f•-•9-cl-cl00co
9-9:0-9-9
0-)0-053)0-9999(090-99:00-CDcl0-)0-00-]53)0-0’cl-9-00-)9-9-009(191<500-CD:99(09Lcl-‘0‘00-(0cl0-)9-0-9-cl53)cl53)9-cl-0)00-53)0)00009-0)09-cl-CD90-000-90-0)0cl-Clcl009(00cl0-90-009-90-000-0053)00-0-0000-053)(00(0(00-0(0CD0-0-)053)0-9cl-fl):(0(053)0(19-.(00(t(cl-(i)0-)9900)9(0CDcl0-)CD0000900-0-00Cl(00)(19915090)90-)00-10-0-0-9(00-)CD9-0100)1Cl0-91••(1cl-cl-0901(10-1CD0-)Cl(01053)53)9cl 0-)1110)0-1cl 0-)
Rautakylällä ei ole syytä toistaa virttä maaseutukylän kuo levuudesta, nuorten poismuutosta, eläkeläisten paljoudesta
— ainakaan kyläläiset eivät sitä tee.
Emäntä: “Tässä on kuitennii semmosia elinkelepossii tiloja, kaikki melekein. No osassa on vanhempoo väkkee mut ta osassa on nuorempaakin tulossa. Nuoria isäntiä.”
Isäntä: “Kyllä varmasti asuttuna pyssyy tämä kylä.”
Emäntä: tIEi tässä oo kuin yks tyhjä mökki.”
Ja toisen talon emäntä laajojen peltojen toiselta puolelta .todistaa:
“Meilä on elävä kylä vielä toistaseks että lapsen itkuakin kuuluu ja on koulua käyviä.”
Rautakylässä on sopeuduttu, pysytty kehityksessä mukana, ja siellä kannattaa sijoittaa tulevaisuuteen. Siksi Rautakylään kaikista savolaisista rautakylistä tulee todennäköisesti ve—
sijohto. Sitä paitsi nykyaikainen menestyvä maatalous tar vitsee tarpeeksi hyvää — myös ruosteetonta — vettä, Maanvil
jelys ja karjatalous vaativat kitkattomaan toimimiseen hyvää vettä riittävästi. Tehokas ja koneellinen maatalous ei salli paljoa katkoksia vedenpuutteen takia. Työtahti on kiristynyt maataloudessakin: isännillä ja emännillä ei ole aikaa päivä—
tolkulla veden ajamiseen järvestä tai joesta.
“Se on ilmeisesti; vettä on kyllä kaikilla, mutta tuo laatukysymys on noussu vasta viimesen kymmenen vuoden aikana. Just nää karjatilat ja tämmöset on aika tiukan kontrollin kohteena ja mie luulen, että tämä on jonkun verran herättäny veden laatu —kes kustelun tarvetta.11
Edellisen huomion teki Rautakylän asioita seurannut kunnal linen luottamusmies. Maanviljelyksen ja karjanhoidon vaati musten lisäksi asettaa nykyaikainen perhe—elämä ja perheen ta lous vaatimuksia veden määrälle ja laadulle.1 Rautakylällä joltakin oli lämminvesivaraajan kierukka melkein ruostunut umpeen — toisessa talossa ei oltu uskallettu hankkia lämmin vesivaraajaa lainkaan, koska sähkömies oli epäillyt, ettei se kestäisi niin ruosteista vettä.
1) Maatalouden ja perheen vaatimukset eivät tietenkään ole erillisiä. Perhe uusintaa maatalouden työvoimaa. Tähän liit tyy esimerkiksi se parissa haastattelussa epäilty yhteys vesiongelmien ja emännättömyyden välillä: modernit naiset eivät ryhdy emänniksi mihin tahansa oloihin.
Kysymys: “Miksi vesijohdon rakentaminen on ajankohtaista juuri nyt?”
Vastaus: “Onhan se vaivannu kylää melkein koko asutuksen ajan vissiin... Sitä ei näitä koneita ollu että vettä käyttee, nii ei niin kärsinyt siitä. Mutta nyt alkaa olla astianpesukoneet ja pyykkikoneet.
Ruppee sitten koneitten käytössä näkymään että
vesi ei oo kovin hyvää” (40—vuotias osa—aikaisäntä).
Rautakylän vesi on saatava nykyaikaisia vaatimuksia vastaa vammaksi, kelvollisemmaksi käyttää. Miksi juuri yhteinen vesi—
johto, vaikka:
“Meillä tosiaan. Jos pystyis jollain kumman kons—
tila puhistammaan, niin meilä ei ois mitään syytä lähteä tämmöseen. Mutta kun ei tiedä miten valtava homma se olis” (45—vuotias emäntä).
“Onhan se kyllä sitä, että oma vesi vaikka se onkii ruosteista, niin tietää, ettei siihen oo mitään sekotettu” (30—vuotias lomittaja).
“Kyllä minä oon sitä mieltä, että jos kohtpukus—
tannuksin sais itele sellasen kaivon että sielä vesi riittäs ja ois hyvää niin kyllä minä sellasen ennen tekisin kun liittysin mihinkään kuntaan”
(35—vuotias isäntä).
Vastoin toiveitaan nämä kyläläiset sitoutuvat vesijohtohank—
keeseen ensinnäkin kylän fyysisestä rakenteesta johtuvista syistä: kylä on tiheä ja runkojohto ei tule hirveän kalliik si rakentaa. Toisessa syykimpussa on sekä teknis—taloudellisia että tiedollisia aineksia: pienpuhdistimiin ei luoteta.
Pienpuhdistimiin ei luoteta ainakin kahdesta syystä: niitä ei tunneta ja jos tunnetaan, tunnetaan vain hanaan kiinnitettä—
vät suodattimet. Hanaan kiinnitettävistä suodattimista taas oli vain kielteisiä kokemuksia; yhdessäkään talossa niitä ei kiitetty, jos ne mainittiin — niistä ei systemaattisesti kaikilta tiedusteltu.
“Ja nyt on näin, että joku naapuri on käyttänyt.
Se tulloo tuohon hanaan, mutta ne ol kuulemma tu—
kossa suht koht lyhyessä ajassa.”
Erästä nuorta emäntää oli harmittanut hanasuodattimessa seik ka, että niitä piti aina olla vaihtamassa.
“kun on muutenkin niin paljon sellaisia töitä, jotka on tehtävä joka päivä lopun elämäänsä.”
90-Z00-0<0-0-0-0-0.0-00-0-0- H)0-00000-00-00-0-0-00-0000 0-0000’000-3000000 0900000P.0-0-0:c-t0-00-0-0- «0“P100<<-1(11CD0-0P1:0-P1P1:0’DlDl .Dl0-0-0000-opI:30-0-tV 00-CD0DI0:00<1H’0-00.UiCD 000-00-000-0-0P100- 0-0-0’QJ)0--JCD0Dl:0-cl00 30::(Dci-:00030’<0-:0-0000’0-00-0-:0ci-00 o-c-90-H’0-0-0-LPl:0-P)0J<1DJPJt0-CD00-0-0-00-000-3CDDi:Dl 0Di00DlDIDl(100-0-Di0’Dl0DI:00CV00-000-0-0-Di0-00- Di:10-0-0CD0-00-0-DiDl0-0-0-0-CD00-0-CD0-0-09CD 0-0-30:9CD00-0<100-<10-Cl0ct0-0-IH’Dl0-030-0-0-0 0-0-00-0.0-0-pi:0-0-H-DIc-<DlO10-3Di:i-<0-H-0WD):00-0P000- 0-0Di000(110000-000033Dl000-0-CDDlH’H 0-0-90-0:0-00-(0(100-0p.Dl00-0-(D0-DlDl cpo-o-000-0Dl0-ooo-opio-00-3Dlo00:000-0P1CV0-0-0- 00-0o-DlDl00-000-00010-Dl0-3000-(DlCDDl0.DlDl 0-0:DlP10-Dl0-0-0-0-Di:000-0Di:0-000-0-00-tV 0)0-Di:3CDct0P-CD<CD(10-01Dl0-00-0-P010000-0-Ui<10-0-0- 000Dl0-00-0-<00-0DiCV0-000-Cl00-Di0- 0-0-00-ci-ci-01((i-<0-000ci-P1:3Dl0-0-DlDl0CD03
- Cl’Dl0-0-0-0-00-0-0-Dl<10:0-Dl:*00030-0-00:0’0:0 ‘Di:00-DlLDiP-000—-0-0-Di:VD:00-0-000-00-Dl0-0-0-0’ c.DiDl0c.CD0DlCDi0-Dl0-Dl:Dl0-Dl:Dl0CD0-CDDlDl00-0-Dl: 0CDDi:DlDiDlDlCD:o01:0-DlDl0--0-0-DiCD0-Clp1Pi0- 0(00DiPl:0-0-00’0-010-0-00-0*DlCDDIL<.0CDCl0-Ui ci-0Dl:00:000-000Di:CV0-p0-p-0-oDl00-0-00 C)ct0<10-0p1000CDc020-•0-00-0Cl0-030-DlDi0-0-0- 0-0:0-CV0-CDDlCl<1Di0-—i-<•0-Dl0-3Dl0-00-0- (0Dl0-Dl0-CDH-i--Dl1Di:CC)00-Di*0-2000-CDDl01Dl<1 ‘000Dl0-0:000-00-Dl:00—(—130-0-0-0000Dl’0—P100’ Di0-0-0-0-00-Dl0-0CD’Dl0-Dl:0Dl:ClCD0ClDl0-0’:0- Dl<10-0-0Di:Di:0:CD0-ciDl00---Dl3CDDl00-0Dl0’L’-0’ 00-0Dl0-00-<1Dl0p.p0o0-20Dl(DlDl’0-0-0l--00-0 9000-0-Di000-0-00-0:00-00-0:00-P10-0Dl0-0CD 0-0-0-Dl0-0Dl0200-0Di0-’—-DD0-00-010-000CD0Dl200- 0-Di0-0-0-0-<100-DiDl0-00-0-0-0-0-00-0-ClDlCD DIIDl0-UiCD0-<DlDl(190-0-0-0-0:Dl:00Dl0CD0Dl0-0 <Dl<1000-:0-00-0-0-00-Dl0-00-0-00-’0-DlCD0-0-<1 0c.00-00-0-0-Cl0010’0-0-0-0-0ClDl0100CDDlDl 00-000(1Dl00-IDI00-0-90-0-0-300000cclCD0’0-0- 0-000-0-00’0-0-20Dl0-0H-CDDl:Dl0-0-Dl0-0-0-’ 0-0-02P10-Di0-0C.DIc,,0-Dl0DlDl0-—-0-HL.0-P10 000-<1c-Dl0-0-0-Di:000-Di:0DlDi:00-0:0DlDi0-00(00-0- 00-DlCD0-000-DlP-000-00-0Dl0-Dl0-00-0-UiDi 0<c.DlDl(0DlDlDl0-’0-0-0CDDL0-Di0-0-Cl0-0-Cl0-0-’0-Dl ctDiC-cDlDl0-0-00-Di:0-DIo,0-0-00DlICDDi0Di0301Dl0 0CD:01<0-00-DIPl:00-0DlCD0--ci00H’Dl0-0-0’ci-0- (IDI:(1000-0-ci--((-DlDl0-0-:00-CDDl0.DiDlCDDlDl 0-00-0-’0-0-00:0-0-opi:Di:0-0-<000-Dl0-C-Dl 0Dl00-0-00-Di:00-0CV0-0000-Ui<0-DlDl0-0 0-0Dl0<0-00-Di:(IiCD:9DlCD0ClDi:CD0-0-0-0-0--ClDl CVDi:CDDl0-0-<10-CVClCl0-0-(1)0000-FIl -00-Dl00-3-‘000-Dl0<10c—<--P10DlDl•CD0-3 :0-0‘<1Di00-00DlDl-00-DlDlCVo-00-CD0-:Dl0Dl 0-20-((-00C00(10-(1-:00-0Dl0-0DlD)0—000-0 Dl:0:0-CV0-0-0-0-Clc0Dl‘CD0-0- 00Di—CD0
0-(1255-(1/)5-<[05-3t<ct5-.5F-’ciZ.5 5(13(1)653(1)0(130H(1)(1)0(13(1)((1(1)60(1) ciH655-0:(1)0H3(/2.5.5.555-50((1.5 ((1(0.55(1)5653.5.505-.55-.55-.5(13(/)3 <(0(1).55-.50/-‘5((005(1)H(0.55-.55...0 CD.55-.55:‘5.55•5’ciCD5.5(1)(13(0 .5.5(065’.5.5[/3(005(00:CD33 .50.5.55..5CD5(135-.5(1).5<5(03563 [(1:<(1:.5•.605’5-(1)5:(1).5(1)[0(1)5.5(1)5 (135‘5[0[09.55’5-ci.505-5-5’55’CD35’ci5’5--t-5’95(05- (05’(1255.555’(0().55.5’05-5:5’(03((1((1:5-55:055-.55’351((1.5 (1)5’5’.5.5.5.5(1)’((1H’5C12(1).55(1)5[05c-t55’(D:CD3<05:(03Sc-1-(05’ 6.5(05’5-5:(1)5’5:5’55.1<I—55<1555’3(1)05-[0(1)5-5’•((1 505-5’(0555’.5(1)5-5:5-(05-3(/35’(1)53((100:[D(1Z15C1):5’[05: (1)CD5’0(13(1.)05’OctSCD50‘2.55-’(1)005oSCDctP3’.65-55-510 5’(05’.-5ci.00CD(1)5’5’CD0(5055-5’.5(05’5055-5-6 s-’0c-t-35-05505’5’((1:CC-CD(5(12ct0(i)5’5-5•CC-CC-ct3(1)35’(1)0CC-5- 0(0.50‘<(1)5-5-5<(0Cl(1)5-’CDc—?-c.(1)5’555(1)55’9(1)1—’(13:5’ 5’35’0:503<5’50(1/3:CD505-5-0<5025(D(55-ct5-055(1)5’ .55’5-5’((1(1)555(05’.59((1Q5535((1.5.5ct(1)55’ 05-[00(0095(1)<5-5’55,0(1)5’5-(0(0ci.5’(1)[/355’..5’(1)5’5-((15-(1) Cl.5(05’55’0655-(1)ci.5:5-5ci5’5-5-5’CD55’5’5-0:<0(1)5’90 5.55’•5.50H’O[/305-5-65’(1)005’5-5’[0950(1)5.55. <5-1—-’505-5-35-5-5-(1(15’55’0655-35’5’(1)55-535.5-CC-3(05’ 05-((1[05’.5cC-c-i-c-C-0CC-0:5-5ClCC-5’(1)<CD<5’5-51<::(1)600: ci.5.5(125-0:5’505(1)CD325(1’.[/3CD(1)(53505-cC-55[0(1125-5 0(1/3:5’CC-55’55-5ci.0CD0[/3ClCC-5’CD05’(1)5-5’(15’.55’5- 5-0:[05-5(0(05.(1)(13:CD(1)ci.5-06((15’5.(1)5.5’CC-F—’000 CDCD.55’<3((1(/3[/35-5(1)[/3:555’0CD5’5-5(/35’CC-5’(0[0:CD0 5’[055-5-CD35-(1YC--5..5.55-.5CD5:5’05055:5’5(1) ‘.CD.50CC-5:5’Cl5(1)5ci5-CC-5-5-CC-35’3(0Q.55-5.5(/25’5’(1) CDCD552<55’5’5505’.5[/3(1)CC-.5(35.55’.500(1)(55<00 5-[0((15:(0(05:CC-CC-05-5’5’(50:Cl5’5’5-5’5’CDCD05•(/2(1)5’5’ CD5’0<5055:5’0(112.5Cl[/3CD<CC-[05.5CD’.50[/3:005’5’.5(1) 5’5’0[03[05-5:ci5’5’[/3(1/3:5’(1)(05’[0:5535’05-CD ci.(1)(1)CDF-’5-055’—SutCD(1)52(1)CDCD5-(1)5:CC30‘<c-C-05’5’5- 0CD5’5-505c-C-,(5.5:5-5•[0(1)3.(1)(05-’(1)5-CD5’(1)55 CC-L..5-[/2CD(1)5:510:CDCDCDCDCDCD5:5’5’(/2CD•5’•(1) CC-5:505:50535-05:CC-CD5-5-CD5’55’00(1)((1(/3 (1)CDCD5-’5:0CDCD5-CC05’5--C---[0.5((1CC-(1)5CD’035’[5•[5(/25’5’3 CDCC00[/2(1)0CD005:5’55’QCC-555-5’5’5.CD’(05’CD 05’CD<56(0CD’0(055-5CD(1)ci,5-5’.0ct0505.5.555.55- ((1<5’0(1)(1)CDCC-5’CC-5’5:5’5:[0(1)5:CDCDCD5’CC-5’CDCD(13:CD‘CC[0:CC 5’0(1)5’5’•55’Ct5’t5’t[0:5:CD(1)CD05’(1)(1)00(1)(1) ci5’5-[1):.5[/)ct55’[1)‘CCCD0’.Cci.0.5.5•(/33(1)5-5- 5-0(1)CDCD50‘CC5’CD5-0CCCl(1)5-.5250506CCCD(/30 (1)CD5’CC-505-19CC-66-95:0.5.5(1)[/25’5’5(1)CD5’CDCD(1)CD<5’ 5-0000:5’5:0(/35.‘5(1)05’CD05-5:•((15’CD0) CC(55CC-CDctcil350D0ci.CD.5(1)0CC3.50(125-05’CD .5..CD1‘CC55-ICD0[0:CDCD05-CD[0.5.5.5.55CC05-.5.55-3CDCD55’ <(/35-5-5-5-5:5’5005((15-CDCD0(1)5’CD’((1(55(5(11225(1)5•5’ ((15’5’05.CC-.5CC-CD05:CD’5’CCs’5((1rD((15’CC-5-(1125’CDCC 5’((1[[35’[/35’5:5’0:CD5’[0CD’CDCDCD0s’H’.5.55:5-5’0 .55((1CD(0[0:5’(1)5’ClCC-Cl0CD(1).55ci5’.55’(55355’5’5’ (/1202(0(1)(1)3CD[0<05’[0ciCD(3)CD0CD(5025(112(1)5’CC-[02 .5(1).5.5(00CC-5-5:0CD.5((1’..5(05’CD0•5’SCDCD’.55’5:CD CDCD[/)CD’<H’l()[055’CD335’.5(1)CD5’zci5’H”CCCD3 (0(0«5’CDCC-[1(1)CD5’0(1)5..53(1)‘/35-5’(05-CDCD5’((1 5’(0(05’(112(0CDci.5:0(1)30:CD300CD5’5’5:5 ci.5’(0(1):(/3:(3)CD3CC-555’5’5’ [0:(3)3CDCD3 CD—‘CD
CD’CD’CD1CD’CD’CD’‘CDCD (DDiCD’(CDCD’CDCD:CD’ CDCDCD)CDDCD’CD (CDCD’C<CD’CDCDCD(CD CD’(1)CDCDCDCD CDClCD0<(D CDCD(DCDCD’CD’CDL 0CDCD(CDCDCDCD CD’DC’CDCDCD’CDCi’ CDCD(CDCD’CDCDCD’CD CDrt(1)Cr2Cr2(CDCDCD CD[CD:CDCDCDCi rCDCDF—CD(CD0CD ClCDCD’ClCDCD’CD Cl(CDc’(0“CDCD’0CD’ CDc•<CDCD:CD’0CDCr2 DC’ClCDCDCD CDCDCD’CDCD CiCD(CDCD’c,,,CDCD CDCDCDCDCD’CDCDCDCD CDCDCDCD’“-CCD’CD CDCDCD“CD‘,CD CD“CDCDCDCDCDCl CD’CDCD’CDCD’CD CD)CDCDCDCD’CDCD CDCDCDCDCDCD’CD CDCDF’CDCD0,CD CDCDCD’CD0CD 1CDCD:0CDCDCD CDCDCDCD’CD CDCi(1CDCDCDCDCD ClCDCDcl’CDCDCDCD CD’CD’cl’CDCD‘CDCDCD Cl‘CDCD’CD0CD’CD CDCDCDCDClCDCD CDCDCDCDCD CDCDCDCD’”CDc, CDCDCDCDCDCDCD ‘CDCD’CD’CDCD’ CDCrClCD’CD’CDCDCD cl’0CDCDCDCDCD’0 1)CDCDCDCD’CD CD’’CDCDCDCDCD OCDCDCDCDCD CD’CDCD’CDCDCD:CD CCD’3c,,,0CDCD CD”F0CD’CD“CDCD CDCDCDCDCD’CDCD’CD 0CDCDCDCD’CD CD’CD’CDCD’CDCDCD CDCD’CDCDCDCD CDCCCD0,cl’ CDCD’c’CDCDCDCD CD(I’0CD’CDCDCD CD’CD’CDCD’CDFCDCD’ CDCD:“CDCD”CDCDCD:L CDCDCD0 CD:CD,C’CD’’CDCDCD CDCDCD’CD’CD“'CD’ CD’CD’CD:CDCDCD’ CD’(CD“DC’ CD•
CD’ u CD ‘CD 0 CD (t CD CD CD CD CD 0 CD CD CD CD CD’ (1 CD CD’ CD’ “CD CD CD CD CD CD CD CD CD” CD’ CD’ CD’ CD 5’
CDDC’‘CDLCD (CDCDCD’0CD CDICD’CD”CD ‘CDCD,,CD’CD’ CDCDCD‘CD “<CD’CD’CD CD’(CDCD’0CD’ CD’CD’CDCD’CD CD’CD’CDCD’CD CD’CD’CD<<CD CD’CDCD-CD c,,0:cl’CD’CD CDCDCDCDCD’ CD0CD: CDCD“CDCD’ CD’CD CD0CDCD CD’CD’CD:CDCD CDCD’CD:CDCD CDCD CDCD’‘CDCDCD CD’CDCDCDCD CD0CD’CD’CD’ ctCD,,CD” CD’’CDCDCD:CD CD:CDCDCD CDCD’CDCD CDCDCDCD CD’”CD’<CD CD’LCDCD ctCD,CDCD’ CD0CDCD CDCD‘CD“CD CD“<CD“CD CDCD“CDCDCD CDCDCDCD’ CD’0CD’CDCD: cl’CDcl’CD CD:CD’CDCD CD’0CD’ CD’0CD’cl’ CDCD’CD’CD CD’CDCDCD ‘CDCDCDCD “CDCDCDCc) 0”CDcl’ CD CDCD’CD CiCDCD CD’CD cl’CDCD “CDCDCDCD CDCD:’CD CD0CD CDCDCD”cl’ CD:CDCDCD: CD‘CDCD: CD’CDCD CDCDCD ‘CDCD’cl’
2) Ihmisten, subjektien antamat merkitykset vedelle. Vesi on paitsi jotain absoluuttista myös vesi sellaisena kuin se koetaan tai havaitaan. Tässä kutsutaan näitä merkityksenan—
toja intentioiksi erotuksena veden objetiivisista merkityk—
sistä. Intentio on subjektilähtöinen suhde — tässä tapauk sessa ihmisen ja veden välillä - niitä on siis mahtava kir—
jo. Vesi voi olla H20 (kemistille); vesi voi olla vaara (ka—
lastajalle, mutta myös elinkeino); vesi voi olla nautinnon lähde (kylpevälle vauvalle), parantaja (sairaille, sokeille, rammoille ja näivetystautisille, jotka odottivat Betesdan
lammikon veden liikuttamista Johanneksen evankeliumin mukaan).
Mutta vedellä on myös yhdelle ainoalle subjetille useita mer—
k i ty ks i ä.
Kuva 15: ... nautinnon lähde
9.1 “VESI ON PITANY OLLA ENSIMMÄISENI IHMISELÄ JA VIIMESENÄ”
- VEDEN LUONTO
Fitzsimmonds ja Salama toteavat raportissaan “Man and Water”
1977, 109) : “On määriteltävä veden perustavat ominaisuudet, jotta voisi tarkastella ihmisen vesitarpeita ja ihminen—vesi
—suhteen seurauksia.” Veden merkitykset ja vesi—intentiot eivät siis ole toisistaan riippumattomia. fitzsimmonds ja Salama ryhtyvät toteuttamaan omaa tehtäväänsä piirtämällä kuvion, jossa esitetään “vesisysteemin” ja “inhimillisen sys teemin” vuorovaikutusten tasot (emt, 11 1 )
/
0 CD CD (1 CD CD CD CD CD CD 0” 0” 0 CD CD CD 0
0”CD0) CD 0” CDC0” CDCD0” 0” CDCD CD0 CD0” 0”0 0” CDCD CD CD CDCD 0” CDCD CD CD (CD 0 0” CDu 0” )c” CD1): CD”31 33 CD CD 33 1C 33CD CD J2 3- 1)CD CDCD oCD 1CD :30 CDCD CD :3< CD <CD CD:CD CD
CDH- 00 CDCD CD CDCD 0”CD)(CD CD0”(CD OCD: CD 0”CD0 0”0”CD CDH CD:0CD CD00” CDCD330 CDCDCD” CDCD0” CDCD CD”0” CD:0” CDCD 0”0” CD0” 00CD CDCDCD “130” 00”0” CD““ 0” CD CDCD0” CD CD”CD0” CD0”CD CD0”CD CD CDCDCD CD<33 CDCD 0” <CD CDCD CDCD CD«33 CDCD CD:CD CDCD” CD:CD “33 CDCD CDCD CDCD CD03 CDCD 0”
CD CD CD 03 0” 33) CD CD CD “3 CD CD CD CD CD CD CD” 0 03 CD 0” CD 0”CD CD CD CD
3-33CDCDCD 330•00” CDDCDCD 0CDCDCD L<<CD ClCDCDCD” CDCDCD0 “1CDCDCD CDCD3-33 CDCD0”CD CDCD»CD” CDCDCD CDCD1CD CDCD-0CD CDCD0CD” CDCD0” 0 CD 0” CD: CD CD: CD CD CD:
CD 0” CD 0 CD 03 CD: CD” CD CD
CD0CD 0”CD0” (1CDCD CDCDCD-” 0”<0” 0”L-CD 0”0 “33CD CD”CD CD CDCD CD»CD CDCD CDCD” 0”CD CD0” CD3” 0”CD” 0” CDCD CDCD» 0< CDCD» CD0” CDCD» CDCD 0 CD» 0” CD
“0” CD “33 CD -:3 “33 CD CD 33(3 CDCD CDCD» CD0” CDCD CD3-” CDCD CDCD CDCD ‘33 CD 331 CD -3 33” CD CD CD 0 CD :3
CD CD CD 0 0” 0 CD CD 0 0 CD CD CD CD CD CD 33 CD CD 1” CD CD CD 33 CD CD 33» CD- CD CD” CD CD “CD -33 3”
CD 0” CD CD 0 CD CD 0 (3 :3 CD CD CD 33» CD :3” CD CD
5. “Elämän vesi” ei ole vain runollinen fraasi. Elämä on syntynyt vedestä ja lähtenyt evoluution matkalle, joka yh distää primitiiviset kasvit ja eläimet ihmiseen, vedessä kaikki tyynni.
6. Vesi on ensisijaisen tärkeä myös ekosysteemissä, orga—
nismien ja kuolleen ympäristön vuorovaikutuksessa.
7. Vesi on perusta myös sosiaaliselle eksistenssille.
8.—9. Sivilisaatioiden kehittyessä ovat vesi ja vettä käyt tävät koneet tehneet edistysaskeleet mahdollisiksi (fitzsim—
monds ja Salama 1977, 110-132).
Fitzsimmonds ja Salama esittävät ihmisen ja veden suhteen naiivisti, ikäänkuin vesi sinänsä tenhoaisi ihmiset teke mään jotakin. He eivät lainkaan analysoi suhteessa ilmene—
vää yhteiskunnallista, esimerkiksi valtaa, lakia, sotia, or ganisaatioita, normeja jne. Heidän hierarkiansa kuvaa kuiten kin yhdellä tavalla systemaattisesti veden objetiivisia, vaik kakin historiassa konstituoituneita merkityksiä, jotka ovat nykyihmiselle olemassa ajattelipa hän niitä tai ei.1
1) Fitzsimmondsin ja Salaman funktionaalinen hierarkia on laadittu samaan muotoon kuin klassiset tarvehierarkiat, jois ta kuuluisin lienee Maslowin hierarkia 1940-luvulta:
5, itsensä toteuttamisen tarve 4. arvoiann0n tarve
3. rakkauden tarve
2. turvallisuuden tarve
1 fysiologiset perustarpeet
Maslow ajattelee, että ihminen pyrkii toteuttamaan hier arkisesti: korkeamman tarpeen vasta pystyttyään tyydyttämään hierarkkisesti matalamman tarpeen.
9.2 MITX MERKIflKSIX IHMISET VEDELLE ANTAVAT ?
Veden edellisessä luvussa kuvattuja objektiivisia merki—
tyksiä inhimilliselle olemassaololle ei ole juuri järkevää lähteä testaamaan tutkimuksen avulla. Voi tietysti tarkkail—
la, kuinka hyvin ihmiset ovat sisäistäneet nämä edellytykset;
kuinka hyvin sosiaalistuneet nykyaikaisen tieteen vesitietä—
mykseen. Mielenkiintoisempaa on etsiä ihmisten vesi—ihminen
—suhteelle antamia merkityksiä, varsinkin kun epäilee, että ne eivät kokonaan selity objektiivisilla merkityksillä. Luon—
nontieteellisrationaalisen ajattelutavan omaksuneesta nämä vesi—intentiot vaikuttavat irrationaalisilta, mutta saatta vat esimerkiksi kulttuurisen ajattelutavan valaistuksessa näyttää aivan järkeviltä. Tässä ei ole tarkoitus kartoittaa ja systematisoida ihmisten vesi—intentioita, saatikka “ratio—
naalista&’, tehdä niitä ymmärrettäväksi kulttuurihistoriasta käsin. Aion vain esittää muutamia hajanaisia huomautuksia intentioista tehtyjen haastattelujen pohjalta.
Kerron seuraavassa kahdenlaisista intentioista: esiluonnon—
tieteellisistä ja haluihin liittyvistä.
9.21 E s i 1 u o n n o n t i e t e e 1 1 i s e t v e s i — intent iot
Ihminen haluaa tietää, miksi luonto - tai toinen ihminen — käyttäytyy juuri niinkuin käyttäytyy. Ennen luonnontieteel—
listä selitysmallia voidaan yleisesti sanoa tietämyksen ol leen kansanuskoa. Kansanuskon mukainen ajattelu on animistis ta: luonnolla on henki; luonnossa on haltijoita, tonttuja, maahisia ja vetehisiä. Kansanusko on ollut rationaalista:
se on selittänyt, opettanut ja todistanut (myrskyn lahdella;
miksi lähde kuivaa). Koska luonnossa asuvat olennot ovat
käyttäytyneet ihmisten lailla - vaikka yliluonnollisia ovatkin olleet — ne ovat voineet suuttua, loukkaantua ja kostaa. Siksi kansanusko on korostanut luonnon haavoittuvuutta ja edistänyt
luonnonsuojelua. 1)
Tietämyksemme nykyisin useimmiten läpäisevä luonnontieteellis—
rationaalinen ajattelu on tietysti paitsi opettanut, kuinka luonnon prosessit todella” tapahtuvat myös poistanut ihmi—
siltä monta turhaa pelkoa, sairautta ja kuolemaa. Luonnontie teellinen rationsahsuus ei kuitenkaan ole levinnyt yhtenä
rintamana, vaan pisteittäin. Niinpä vaikka periaatteessa kaik ki tietävät, että vedellä ei ole yliluonnollisia kykyjä, tun nustavat monet ainakin kuulleensa moisia uskomuksia.
Harrastelijamaisena ajatusleikkinä voi olettaa, että kansan—
usko on ennen ollut luomassa yhteisölle kollektiivista ta—
juntaa ja toimintaympäristöä, jotka nyttemmin ovat yksityis—
tyneet. Tällöin nykyaikaisen maaseutukyläläisen käsitykset vedestä eivät voi enää pohjautua katoavalle tai jo kadonneel—
le kansanuskolle — joka oli yhteistä yksilölle ja yhteisölle —
vaan vesisuhde on yksityistynyt niin, että vesi on “toiminta—
paikka, tausta, maisema, metatora, johon sijoitetaan vain yk sityisiä asioita ja merkityksiä” (vrt. Pesonen 1980, 48).
Esiluonnontieteellisetkin vesi—intentiot ovat yksityisiä, subjektin omia metaforia, eivät kollektiivisia.
Tämän tutkimuksen aineistoa ei ole kerätty sitä varten, jotta voitaisiin tarkastella, mitä vastaavuutta edellisellä ajatus—
leikillä on 1980-luvun maaseudun todellisuuden kanssa. Haas tatteluissa tuli kuitenkin esille kertomuksia ja huomautuk sia, jotka vihjaavat, etteivät vanhat, kansanomaiset käsityk set ole nykyäänkään merkityksettömiä (uskotaanpa niihin tai ei).
1) Vedenhaltijat saattavat esimerkiksi aivan inhimillisesti riidellä hallintavesistä. Eräs tarina kertoo, kuinka vedenhal—
tija tulee rengiksi taloon ja pyytää palkakseen vain viikat—
teen. Kun haltija on hyvin töitä tehtyään palkkansa saanut, käy hän kumauttamassa sillä alueelleen tunkeutunutta vierasta haltijaa. Tunkeilija pakenee, rauha on palannut vesistöön.
Lampien ja järvien kuivattamisesta ei vedenhaltija tietysti—
kään tykkää. Tarinat kertovat, etteä vedenhaltija saa kuiva tuksen pysähtymään hirmuisella pelottelulla tai että se aina kin valittaa ja vaikeroi sydäntä särkevästi samalla kun ve—
denpinta laskee. Vedenhaltija voi kostaa, jos veden äärellä ilvehtii, loukkaa tai vahingoittaa vettä. Jos taas vedenhalti—
jaa tervehtii ystävällisesti, lupaa se, että tervehtijällä ei laarinpohja tule näkymään (KRA, uskomuskortisto).
päättänyt viettää sen kerrankin kotona. Kaverit saivat hä net kuitenkin houkuteltua tansseihin, Siinä sitten ryypis—
keltiin melkoisesti, ja tyttäret jäi tanssipaikalta iske—
mättä. Kotia päin tultaessa keksivät nämä nuoret miehet, että mennään rantaan, siellä on naisia. No eihän siellä tie tysti mitään naisia ollut. Niin päättivät pojat - huurua melkoisesti päässään lähteä uimaan läheiseen saareen, ja sille uintireisulle jäi se, jonka alunperin piti jäädä ko tiin kokonaan.
Kuva 18 “Rannassa on naisia”
Osaa veden asuks.ista kertovaa tietämystä on käytetty lasten kasvattamiseen. Lapsia on peloteltu — näitä kokemuksia on nykynuonillakin kaivontontuilla ja vedessä asustavilla näkeillä. ideana on tietysti se, etteivät lapset menisi ran nalle ja kaivolle kurkkimaan ja hukkumaan, (Nonet tutkijat, esimerkiksi Bruno Bettelkeim ja Jean Piaget väittävät, että lapset joka tapauksessa ajattelevat animistisesti murrosikään saakka, vaikka “toden” tietäisivätkin, Etteikö vesi muka ole elävää, kun se virtaa?1)
1) Kun tätä tutkimusta varten pyydettiin joukkoa noin kymmen—
vuotiaita koululaisia kuvittelemaan, miltä tuntuisi olla ve—
sipisara, asettui suurin osa heistä — kiitos valistuneen ope tuksen? — kiltisti seuraamaan veden kiertokulkua hanasta kat—
tilaan ja viemäniin ja jokeen ja järveen ja ilmaan ja takai sin kaivoon., Sen sijaan muutama koululainen inhimillisti vesipisaran niin, että aineista suorastaan tihkui ahdistus tai niemu. Nuutamia tyypillisiä aineita on kopioitu liittee—
seen 4.
“Mutta kyllä myö lapsia peloteltiin, että on susi joessa ja keväällä yritettiin kastaa niitä että olisivat säikähtäneet” (40—vuotias emäntä).
“Näkkähän se kaikki pahat tekköä. Männöö laiturile niin se vetäsöä. Se on hyvä semmosile kaks—kolme..
vuotiaile, joita ei jaksa koko ajan kantaa” (50—
vuotias emäntä).
Veden parantaviin voimiin luottaminen on yksi yleinen, mutta ehkä katoava vedelle annettava intentio:
“Sillon kun myö sielä Helsingissä oltiin ja miun jalale putos sellanen painava lankku. Tul niin kip peeks että ne talutti miut kottiin ja mie itkin kai ken iltoo ja pantiin taasaan vettä — kylymöö vettä sellasta - niin ei ollu huomenna kippee yhtään.
Varmasti se ves paranti sen. Kun tuota yhen kerran otti tästä polvesta — se 01 kai veritulppa — ja sillonkij. mie olin niin mahottoman kippee. Ja mie sanoin että voijella nyt tämä jalka ensin kanterti...
tipoilla ja sitten veskiärö laittoo ja tyyny sitten jalan alle kun se niin mahottomasti koski siihen ja ei se aamula pakottanu mutta tänne poloven syrjään ol punanen mukla kasvanu. Se 01 vertuluppa, liä—
kär sen totes sitten. Se veskiäre parans senkii.
Jotta kyllä se jos on äkkipakotuksii niin veskiäre on hyvä (74—vuotias nainen).
“Uintiveissä meinas voimat loppuu ja jalat juuttu pohjamuttaan kiini (n. 10—vuotiaana, ej). Siitä tul sellanen säikäys jotta se on paras muisto.
(...)
Nii silloin tul semmone juttu jotta kässiin rupes nousemaan semmosia mätäpiä näppylöitä. Yks kun män niin toinen nous ja niitä ol monen viikon ajan. Äiti sit kysy että ootko sie missä säikähtännä. Mie sit sanoin minkälainen tappaus. Hää sano että nyt kun on vastatuul sielä rannala niin mäne sillä vaahola mitä talloo siihen vein piäle niin pese sillä kätes ja mie tein työtä käflettyy ja se loppu siihen että semmonen parantava voima ol siinä” (76—vuotias mies).Nuoremmat ja valistuneet saattavat tuntea säälinsekaista iyal—
lisuutta toisten uskoa kohtaa. Eräs nuorehko nainen Helmeläs—
sä kertoo, kuinka ohikulkija, vanha setä oli tullut kysymään, mistä kuulua Helmelän vettä saa. “Mie läksin hakemaan sitä hy vää vettä että mummo paranis.” “En usko, että nämä olisivat parantavia lähteitä”, kommentoi nainen.
“Kyllä se nyt vähän uskonasia on, onko vedessä parantavia voimia”, vakuutti nuorehko isäntä. “Miksei se terveellistä ole — jos oikein uskoo ja juo niin voihan se auttaakin.” Aivan kuten isäntä toteaa, kytkeytyvät veden parantavaan kykyyn
liittyvät intentiot uskontoon ja terveyteen.
:
“Kyllähän ne ennen on pitäneet pyhänä (vettä, ej), mutta miust tuntuu, että se pyhhyys on siinä että kastetaan, mutta eihän ves itsessään tee... Kyllä pyhhee melkein — jos loppuisi niin vaikeeta olis”
(61—vuotias nainen).
Useimmat kuitenkin pitivät vettä sangen arkisena (vastakoh..
tana yliluonnollis pyhälle) aineena, eivätkä juuri ol leet ajatelleet veden laatuja.
“En tiijjä niin pyhää, mutta tarpeellinen se on.
Kyllä se tietysti liittyy (uskontoon, ej), vettä on iänkaiken käytetty kasteessa” (50—vuotias mies).
Vesi pyhää? “Ei sitä varmaan kukaan tuu aatelleeks
— tuollakin kun vessan pyttyä vetäsöö” (77-vuotias nainen).
Sekularisoituneessa maailmassa veden pyhyys on muuttunut veden terveellisyydeksi. Vedestä ei päihdy kuten oluesta tai viinistä, eikä siitä saa turhaa energiaa kuten maidos ta (hyvin harvat haastatelluista tosin käyttivät vettä ruo—
kajuomana — olihan kyse maaseudulla monasti maataloudesta leipänsä — ja juomansa - hankkivista). Tai ehkä on niin, että vesi ei ole terveellistä niinkään ominaisuuksiensa vuoksi kuin puuttuvien ominaisuuksiensa vuoksi.
9.22”Vaimo juo herkutellakseen.,
Veteen liittyy myös joitain irrationaalisia haluja, jotka vielä esiluonnontieteeljj vesiuskomuksiakin vähemmän pa—
lautuvat järkevinä pidettäviin tarpeisiin. Vesihalut ovat nauttimista, vedellä leikkimistä, monesti hyvin järjetöntä veden tuhlaamista.
“Vedellä on rentouttava vaikutus...1 vesihieron—
fla on... ja uiminen. Ammeessa ja kylvyssä.,, Kun lapset olivat pieniä, oli amme ja lapsille elämys melskata siinä. Silloin käytiin ammeee—
sa aina kuin saunassakin. Suihkussa jää rauhoit—
tava vaikutus pois” (45—vuotias mies)
“Me saunotaan ihan kun vain tuntuu että nyt — vaikka aamupäivällä” (40—vuotias nainen).
1) Rentoutumisen voi tietysti kääntää myös palkkatyöläis...
rationaliteetin mukaiseksi: se uusintaa työvoimaa.
Saunomisesta erityisen nautittavaa tässä jälkimmäisessä tapauksessa teki, että aiemmin, kun mies vielä eli, piti saunan aina olla samaan aikaan tiettyinä päivinä.
Veden perusnautinnot, uiminen, vedessä oleilu, vedellä lotraaminen, hangessa kieriskely, välittyvät kaikki pää asiassa tuntoaistin kautta, ihon kautta. Toiseksi perusta—
ym vesinautinto, tai ainakin useimmille seuraavaksi mie leen tuleva on veden makunautinto.
“(Hyvä vesi, ej) ei maistu, on kylmää, makueron huomaa vesijohtoveteen, siihen laitetaan baktee—
rinpoistopulveria” (33—vuotias mies).
“Veden pitää olla kylmää, ehdottomasti. Otan suo raan pannuhuoneen hanasta” (45—vuotias mies).
“Kyllä sen erottaa. Onko se tottumus... kyllä sen huomaa. Kyllä vedessäkin on makua” (50—vuotias nainen).
Makuvirheet vedessä — erot totuttuun — huomataan kyllä ja vesilaitoksen vesiä vierastetaan siksi, että niitä usein on käsitelty. (Tästähän esitettiin kyläläisten huomioita Helmelästä.) Toisaalta esimerkiksi Rautakylällä monet ker toivat tottuneensa rautaisen veden makuun ja saattavansa sitä esimerkiksi kahvina juodakin, mutta kylään tulevat al kavat ihmetellä, mikä vedessä on vikana.
Veden nautittavuus on sitä parempi, mitä “tuoreempana” sen juotavakseen saa:
“Jos kaivosta otetaan, on parempaa kuin putkesta, on sellanen raikas. Onhan se paremman makuista.
Onkohan muuten tutkittu kaivoveden ja lähdeveden eroja? Lähteeseen kun tulee suoraan itsekseen — tuolla Varkauden lähelläkin (on muuan lähde, ej).
Onkohan muuten tutkittu kaivoveden ja lähdeveden eroja? Lähteeseen kun tulee suoraan itsekseen — tuolla Varkauden lähelläkin (on muuan lähde, ej).