S ÄHKÖISTEN PALVELUJEN PROJEKTI

Sähköisten palveluiden kehittäminen tukee koko hanketta. Lähtökohtana LAPE-hankkeessa on, että sähköiset palvelut kytkeytyvät tiiviisti lasten ja perheiden palveluiden uusien toimintamallien kehittämiseen sekä tukevat lapsi- ja perhepalveluiden uudistamista ja uusia toiminta- ja palvelumalleja sekä työprosesseja.

Asiakkaan näkökulmasta sähköisten palveluiden kehittäminen ja käyttöönotto merkitsee palveluiden

tavoitettavuuden lisääntymistä ja asiointiajankohtien laajentumista asiakaslähtöisiksi. Sähköisten palveluiden kehittäminen antaa lapsille ja nuorille lisää mahdollisuuksia saada tietoa omista oikeuksista ja tuen

mahdollisuuksista sekä käyttää sellaisia asiointi- ja työskentelytapoja, jotka ovat hänelle tuttuja muista toimintaympäristöistä, esimerkiksi koulusta.

Sähköisten palveluiden kehittämisellä ja laajentamisella on tavoitteena monimuotoistaa ja parantaa

palveluiden ja toimintojen saavutettavuutta ja saatavuutta. Tavoitteena on, että luotettava tieto palveluista ja toiminnoista lisääntyisi ja sen löytäminen olisi helpompaa. Myös palautteen antamiseen tarvitaan uudenlaisia sähköisiä työkaluja. Keskisuomalaisilta lapsilta, nuorilta ja perheiltä kerättiin ajatuksia, ideoita ja toiveita lape-palveluiden kehittämiseen liittyen Otakantaa.fi –sivulla ajalla 5.-19.10.2016. Yksi vastauksista kiteyttää useamman toiveen ja tarpeen kehittämiseen:

” Tiedon saaminen aivan puutteellista!!! Palvelut hajallaan. Lapsiperheiden arki on aina kiireistä, aikaa ei riitä asioiden selville ottamiseen, jos apua tarvitaan. Tiedottaminen palveluista hajallaan. Palautteen antaminen tulisi hoitaa paljon tehokkaammin ja kohdennetusti.”

Tavoitteena on, että

 asiakasprosessit olisivat sujuvia ja tietoturvallisia.

 asiointi ja palvelut olisivat ajasta ja paikasta riippumattomia ja esteettömiä, asiakkaalla olisi erilaisia mahdollisuuksia ottaa yhteyttä ammattilaisiin ja organisaatioihin ja käydä tietoturvallista

vuoropuhelua heidän kanssaan.

 monialainen yhteistyö helpottuisi.

 eri toimijoiden ja organisaatioiden välinen tiedonkulku ja tiedonvaihto parantuisivat ja helpottuisivat.

 olemassa oleva tieto perheen tilanteesta olisi perheen luvalla toimijaverkoston käytettävissä.

 asiakkaan itseohjautuvuus oman hyvinvointinsa ja terveytensä edistämisessä lisääntyisi. Tämä edellyttää työntekijöiden osaamisen vahvistamista mobiiliteknologian käytössä.

Toimenpiteet:

1. Lähtötilanteen kartoitus

 Hankkeen toimesta selvitetään ja kartoitetaan millaisia sähköisiä ja digitaalisia palveluita Keski-Suomessa on lapsille, nuorille ja perheille.

 Luokitellaan sähköiset palvelut käyttötarkoituksen mukaan, selvitetään palveluiden kävijämäärät tai käyntimäärät, kehittämissuunnitelmat sekä integraatiot muihin sähköisiin palveluihin ja

palveluprosesseihin (erityisesti alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmistelutyöhön).

Sähköiset palvelut voivat olla kunnan, valtion, yksityisen tai kolmannen sektorin toimijan tuottamia.

Olemassa olevia palveluita Keski-Suomessa ovat mm. Hyvis.fi, Kanta, Perhekompassi, Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden sivustot, Koppari.fi, Apua koulunkäyntiin -sivusto ja Mielenterveystalo.

 Otetaan huomioon valtakunnallisissa ja maakunnallisissa sähköisten palveluiden hankkeissa toteutettava kehittämistyö.

LAPE-hankkeen sähköisiin ratkaisuihin vaikuttavaa valtakunnallista kehittämistyötä tehdään esimerkiksi STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaprosessien uudistamiseen tähtäävissä hankkeissa Omahoitopalvelut⁷¹ (Omakanta-laajennus, ODA⁷² eli Omahoidon digitaaliset arvopalvelut, Virtuaalisairaala⁷³). Lisäksi

kehittämistyössä otetaan huomioon sosiaali- ja terveysministeriön Tieto hyvinvoinnin ja uudistuvien palvelujen tukena - Sote-tieto hyötykäyttöön -strategia 2020⁷⁴ sekä valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisarkkitehtuuri a koskevat määrittelyt⁷⁵

Keski-Suomessa ajankohtaisia sähköisten palvelujen kehittämiseen liittyviä hankkeita ovat esimerkiks uuden alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän suunnittelu ja hankinta, olemassa olevien

asiakastietojärjestelmien kehittämistyö (mm. Effica, Pegasos, Mediatri, Pro Consona), Kansakoulu-hanke, rakenteellinen kirjaaminen ja dokumentointi sekä takaisinsoittojärjestelmän kehittäminen.

2. Pelit ja mobiilisovellukset

 Selvitetään, kartoitetaan ja pilotoidaan mobiilisovellusten ja pelillistämisen hyödyntämistä palveluissa.

Testataan esimerkiksi tutkimustietoon perustuvaa vanhemmille suunnattua mobiilipeliä vanhemmaksi tulon vaiheeseen. Pelissä on omat osionsa myös perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille ja päättäjille. Peliä pelaamalla pienen lapsen vanhempi saa tietoa vanhemmuudesta ja perhe-elämästä ja samalla pohtii perheen hyvinvointiin ja omaan vanhemmuuteen vaikuttavia tekijöitä.

 Selvitetään pelillistämisen mahdollisuuksia myös tiedon (esim. lasten oikeudet) lisäämisen kannalta.

Pyritään tuottamaan lapsille ja nuorille erilaisia tapoja tiedon hankintaan ja toisaalta lasten ja nuorten äänen kuulemiseksi.

 Jatkossa pelillistämisen kautta toivottavasti saadaan myös työskentelyvälineitä, jotka lisäävät vuorovaikutusta niin perheen sisällä kuin myös asiakkaan ja viranomaisen välillä.

 Tuetaan Perhetutkimustiedosta hyvinvointia perheille ja työkaluja ammattilaisille VauvaGo!- pelin pi-lotoimista ja juurruttamista osaksi perhekeskustoimintaa. Jyväskylän yliopiston Kasvatustieteiden lai-tos ja Family Support House Oy.

3. Perhekompassi maakunnalliseksi palveluoppaaksi

71 Omahoitopalvelut

72 ODA-hanke

73 Virtuaalisairaala

74 SOTE-tieto hyötykäyttöön-strategia

75 Kokonaisarkkitehtuuri/Kanta.fi

Perhekompassi⁷⁶ on internetistä löytyvä palveluopas jyväskyläläisille lapsiperheille ja lasten parissa toimiville.

Perhekompassiin on koottu lapsiperheille suunnattuja palveluja ja toimintaa.

 Tehdään suunnitelma Perhekompassin maakunnallisesta laajentamisesta osana muuta maakunnallista ja valtakunnallista sähköisten palvelujen kehittämiskokonaisuutta. Tavoitteena on, että

Perhekompassi toimisi eräänlaisena foorumina lapsiperheille ja lapsiperhetoimijoille koko maakunnan alueella, jolloin lapsille, nuorille ja perheille suunnatut tapahtumat ja palvelut löytyisivät samasta osoitteesta. Luodaan keinoja, kanavia ja välineitä toimijoille, jotta he voivat kertoa toiminnoista ja palveluista, joita tarjoavat lapsille, nuorille ja perheille. Tehdään laajaa ja monialaista yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Otetaan portaalin käyttäjät (lapset, nuoret ja perheet sekä ammattilaiset) aktiivisesti mukaan suunnittelutyöhön.

 Edistetään @Familyroom-mobiilisovelluksen käyttöönottoa kristillisten seurakuntien ja järjestöjen matalan kynnyksen digitaalisena perhekeskuksena, joka välittää tietoja lapsiperheiden tukipalveluista kohdennetusti – yhden luukun –periaatteella. Selvitetään mahdollisuudet yhdistää sovellus myös Perhekompassiin ja muihin lapsille, nuorille ja perheille suunnattuihin portaaleihin.

4. Omahoitoa tukevat palvelut

Sähköiset tietopalvelut sekä itse- ja omahoito-ohjelmat lisäävät palveluiden saavutettavuutta, tukevat ja tehostavat hoitoprosessia ja lisäävät asiakkaan itseohjautuvuutta. Esimerkkeinä käytössä olevista omahoito-ohjelmista ovat mm. psykologipalveluissa Jännä juttu ja Oivamieli.

 Tutkitaan ja selvitetään nettiterapian sekä muiden itsehoito-ohjelmien käyttömahdollisuuksien hyödyntämistä osana lasten ja nuorten palvelutarjoomaa sekä palvelu- ja hoitoketjuja.

Omahoitoa tukevien palvelujen kehittämiseen otetaan mukaan vahvasti järjestöjä ja muita kolmannen sektorin toimijoita, koska heillä on jo vahvaa osaamista omahoitoa tukevien palvelujen

kehittämisestä. Omahoitopalvelujen kehittämiseen otetaan alusta lähtien mukaan myös palvelujen käyttäjiä (lapset, nuoret, perheet). Lisäksi omahoitopalvelujen kehittämisessä otetaan huomioon valtakunnallinen⁷⁷ ja maakunnallinen⁷⁸ omahoitopalvelujen kehittämistyö sekä palveluohjaukseen liittyvät maakunnalliset ratkaisut.

5. Chat ja sosiaalisen median kanavat, videot

 Selvitetään chattien ja sosiaalisen median kanavien hyödyntämistä neuvonnan ja palveluohjauksen välineenä.

 Kehitetään chat-tyyppisiä vuorovaikutuskanavia myös osaksi asiakassuhdetta. Mahdollistetaan erilaisten asiakkaiden esteetön asiointi.

 Tuotetaan videoita ja sähköistä materiaalia ja hyödynnetään niitä muun muassa perhevalmennuksessa.

76 Perhekompassi

77 Esim ODA-hanke, Omahoitopalvelut

78 Esim. Hyvis, Keski-Suomen ODA

6. Asiointipalvelujen laajentuminen ja moniammatillinen yhteistyö

 Kehitetään ja monimuotoistetaan asiakkaiden mahdollisuuksia ottaa yhteyttä palveluihin ja tehdä ajanvarauksia haluamaansa aikaan. Tämä tapahtuu esim. jo käytössä olevan Hyvis-järjestelmän mahdollisuuksien hyödyntämisellä.

 Keskeistä asiointipalvelujen laajentamisessa on tietoturvallisen sähköisen kommunikoinnin varmistaminen ammattilaisen ja asiakkaan sekä eri ammattilaisten kesken. Hankkeen aikana vahvistetaan ammattilaisten osaamista tietosuojaan ja tietoturvallisuuteen liittyvistä kysymyksistä koulutuksen avulla. Koulutuksessa hyödynnetään valtakunnallisesti tuotettavaa sähköistä materiaalia.

 Samalla kehitetään yhteydenoton/yhteydenottopyynnön yhteydessä tapahtuvaa asiakkaan omaa tilannearviota ja sen hyödyntämistä asiakasprosesseissa.

 Otetaan käyttöön valtakunnallisesti kehitetyt sähköiset neuvola- ja kouluterveydenhuollon esitietolomakkeet.

 Edistetään hallinnonrajat ylittävän ”yksi lapsi, yksi suunnitelma” –konseptin käyttöönottoa tietojärjestelmissä osana alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän hankintaa ja seurataan valtakunnallista kehittämistyötä.

7. Sähköinen toiminnanohjaus-järjestelmän pilotointi lapsiperheiden kotipalvelussa

 Kartoitetaan olemassa olevia sähköisiä toiminnanohjauksen malleja ja valitaan niistä sopivin

lapsiperheiden kotipalvelussa pilotoitavaksi. Tarkoituksena on käytössä olevan palveluseteliprosessin sujuvoittaminen mm. palvelupäätösten sähköisellä lähettämisellä. Tällöin asiakkaan on mahdollista saada apua entistä oikea-aikaisemmin.

 Toiminnanohjauksella pyritään myös kaupungin toimijoiden, yksityisten palveluntuottajien ja asiakkaiden välisen turvallisen kommunikoinnin lisäämiseen, jolloin tarvittava tieto on käytettävissä esim. arvioinnin tueksi.

Pilotti toteutetaan yhteistyössä Keski-Suomen alueellisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmistelun sekä Kukoistava kotihoito –kärkihankkeen (STM) kanssa, koska myös näissä hankkeissa

toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen on keskeisessä roolissa.

8. Osallisuus

Sähköisten palveluiden kehittämisessä lähtökohtina ovat asiakaslähtöisyys, tasapuolisuus, yhdenvertaisuus, saavutettavuus ja esteettömyys. Asiakkaita ja henkilöstöä osallistetaan ja otetaan mukaan kehittämistyöhön aktiivisesti. Aiempien kokemusten perusteella asiakkaat ja yhteistyökumppanit ovat kiinnostuneita ja

halukkaita sähköisten palveluiden kehittämiseen. Hankkeessa kiinnitetään erityistä huomioita asiakkaiden äänen kuulemiseen eri tavoin, muun muassa asiakasraatien, tilaisuuksien, työpajojen sekä erilaisten kyselyiden ja kartoitusten kautta. Teknologia, digitaalisuus tuovat uusia työkaluja ja mahdollisuuksia osallistumiseen (muun muassa Innoduel⁷⁹, otakantaa.fi⁸⁰).

Sähköisten palvelujen osallisuuden kehittämisessä voidaan hyödyntää soveltuvin osin Kokemusasiantuntijuus palveluissa-hankkeen⁸¹ ja Sosiaalisen kuntoutuksen kehittämishankkeen⁸² (SOSKU) tuloksia sekä jo toimivia

79 Innoduel

80 otakantaa.fi

81 Kokemusasiantuntijuus-palveluissa (Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, TEKES)

82 SOSKU (ESR, THL, Jyväskylän kaupunki); SOSKU (ESR, THL, Laukaa)

osallisuusfoorumeita (esimerkiksi erilaiset asiakasraadit, neuvostot, lastenparlamentit, nuorisovaltuustot, Nuorten Ääni Keski-Suomessa⁸³).

In document KEPA - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (sivua 73-77)