Lastensuojelun perhehoito

keskisuomalainen perhehoito – kaikkien yhteinen perhehoito

Tavoitteet ⁵⁵

Vahvistetaan lastensuojelun sijaisperheissä ja ammatillisissa perhekodeissa toteutuvaa perhehoitoa. Varmis-tetaan, että sosiaalityön ja muiden toimijoiden tuki perhehoitoa tarjoaville tahoille sekä sijoitetuille lapsille on riittävää ja että tuki vastaa sijoitettujen lasten, nuorten ja perheiden tarpeisiin.

Tarpeet/ perustelut⁵⁶ mm.

 Perhehoito on ensisijainen lastensuojelun sijaishuollon toteuttamisen tapa.

 Keski-Suomen maakunnalliset toimintatavat ovat vahvoja ja kulttuurisesti juurtuneita.

 Läheisperheiden osuus on kaikista sijoituksista noussut.

 Perhehoidon erityispiirteet, vahvuudet ja toisaalta lapsen näkökulmasta merkittävät uhat ovat huo-mattavia liittyen mm. perhehoidon tuen ja laadun yhtenäisyyteen, valvontaan ja ohjaukseen sekä en-nakoimattomiin lapsen sijoitusten katkeamiseen

 Nykyiset tuen rakenteet ovat liian ohuet kaikille perhehoidon toimijoille ennen sijoitusta, sen aikana ja sen jälkeen

 Yhteiset toimintatavat ovat puutteellisia ja eivät vastaa sijoitettujen lasten ja heidän läheisten, eivätkä sijaisperheiden uudenlaisiin ja muuttuneisiin tarpeisiin

 Lyhytaikainen perhehoito edellyttää vahvistuakseen maakunnallista koordinointia

 Lastensuojelun ja lasten- ja nuorisopsykiatrian yhteistoiminnan vahvistaminen integroi hoitoa ja suoje-lua

Toteuttaminen

 Kehittämiskokonaisuus toteutetaan tarkoituksenmukaisella tavalla yhteistoiminnassa Pohjois-Savon maakunnan kanssa

 Toiminta-alue on koko Keski-Suomen maakunta.

 Toimijakumppanuudet kokemusasiantuntijakumppanuudet, maakunnalliset lastensuojelujärjestöt, yk-sityiset yritykset, alan oppilaitokset (JAMK) ja Jyväskylän yliopisto

Tavoitteet ja arvioitavat tulokset

Perhehoito on maakunnallisesti koordinoitua, mallinnettua ja monitoimijaista

 Perhehoidon asiakasosallisuus maakunnassa on vahvistunut ja vakiintunut

 Perhehoidon osuus lasten ja nuorten kodin ulkopuolisista sijoituksista maakunnassa on kasvanut

 Perhehoidon eri muotojen saatavuus maakunnassa on parantunut

 Perhehoidon sijoitusten suunnittelemattomat katkeamiset maakunnassa ovat vähentyneet

 Perhehoidon valmennus ja eritysosaaminen on parantunut koko maakunnan alueella erityis- ja perus-tason palveluissa

 Sosiaalityö toteutuu systeemisessä tiimissä pilottialueilla ja hankkeen päätyttyä koko maakunnan alu-eella

 Perhehoidon osapuolten tuki maakunnassa on suunnitelmallista, integroitunutta, monitoimijaista, vaikuttavaa ja koordinoitua

55 THL

56 Maakunnallista LAPE-hanketta valmistelleen työryhmän muistiot (2016), Keski-Suomen lastensuojelutyöryh-män muistio (2016), maakunnallisten, LAPE-hankevalmistelussa mukana olleiden järjestöjen koonnit (2016), muu yhteissuunnittelu hankevalmistelun ja Keski-Suomen SOTE 2020 hankkeen aikana.

 Lapsen hyvinvointi perhehoidossa on parantunut

 Lasten ja nuorten kokemus osallisuudestaan ja omista oikeuksistaan on vahvistunut

 Sijaishuollon kokemusasiantuntijaryhmät ovat hankkeen päättyessä vakiintunut osa perhehoidon pal-velukokonaisuutta.

 Lapsen ja perheen tilanteen arviointi perhehoidon työprosesseissa on yhtenäistä, suunnitelmallista ja integroitunutta.

Arviointitavat

 Arviointi toteutetaan erikseen sovittavalla tavalla ottaen huomioon valtakunnallinen ohjeistus ja tuki.

Toimenpiteet

Perhehoidon maakunnallinen toimintamalli

 Määritellään tutkimus- ja muun monipuolisen tiedon avulla lastensuojelun perhehoidon työsken-telyn periaatteet ja laaditaan maakunnallinen perhehoidon toimintaohjelma⁵⁷

 Määritellään valtakunnallisen mallinnustyön tuella perhehoidon eri muotojen tutkimusperusta ja luodaan tutkimukseen

perustuvat mallinnukset hoidollisen ja kuntouttavan työskentelyn perustaksi

 Kuvataan periaatteiden mukainen perhehoidon palvelumalli ja kokeillaan sitä käytännössä koko Keski-Suomen maakunnan alueella yhteistoiminnassa Pohjois-Savon maakunnan kanssa

 Luodaan maakunnallinen, monitoimijainen ja asiakaslähtöinen perhehoidon toimintakokonaisuus ja liitetään siihen lapsikohtainen ja maakuntatasoinen vaikuttavuuden arviointi

 Vahvistetaan sijaisperheiden ennakkovalmennusta ja koulutusta tuomalla siihen kiintymyskeskei-nen ajattelu ja mahdollisuus pariterapeuttiseen työskentelyyn. Kehitetään ja otetaan käyttöön monitoimijainen sijoitustyöskentelyn malli pidempiaikaiseen perhehoitoon. Sijoitusprosessi toteu-tuu moniammatillisen toimintamallin mukaisesti siten, että lapsen ja sijaisperheen yhteensopi-vuus varmistetaan mahdollisimman hyvin.

 Luodaan monitoimijainen ja kiintymiskeskeinen tukiohjelma kaikille perhehoidon osapuolille (lap-si, vanhemmat, sijaisvanhemmat) ennen sijoitusta, sen aikana ja sijoituksen päätyttyä. Sijoituksen jälkeen lapsi ja sijaisvanhemmat saavat kiintymyssuhdetta tukevaa hoitoa. Pari- ja perheterapeut-tiseen sekä kiintymyssuhde–työskentelyyn sijaisperhe saa paikallisen psykologin palveluja Tämä psykologi toimii sijoittavan sosiaalityöntekijän kanssa työparina.⁵⁸ Hankkeen aikana tullaan teke-mään selvitystyöskentelyä tukiohjelman tarkemmista sisällöistä; millainen tuki on tarkoituksen-mukaisinta ja tarpeellisimmaksi koettua. Otetaan käyttöön jaettua vanhemmuutta tukevia työ-malleja, menetelmiä ja arvioidaan niiden vaikuttavuutta⁵⁹

 Otetaan käyttöön yhteiset lastensuojelun ja lastenpsykiatrian yhteiset arviointiohjelmat ja kokeil-laan niihin kuuluvia menetelmiä lyhytaikaisessa perhehoidossa sekä tarkoituksenmukaisella taval-la pidempiaikaisessa perhehoidossa

 Luodaan ja kokeillaan tuki- ja kuntoutusohjelmaa lapsen vanhemmille ennen sijoitusta ja sen ai-kana sekä sen jälkeen⁶⁰

 Otetaan käyttöön perhehoidon vaikuttavuuden arvioinnin menetelminä lapsen tilanteen arvioin-nin menetelmiä, palautejärjestelmät ja selvitetään niiden toimivuutta⁶¹

 Otetaan käyttöön ja pilotoidaan läheissijaisperheiden valmennus, koulutus ja tuki⁶²

 Lisäksi otetaan käyttöön muita uusia innovaatioita valtakunnallisen mallinnustyöryhmän työskentelyn mukaisesti (mm. perhekuntoutus sijaisperheessä)

Asiakasosallisuus

 Vahvistetaan asiakasosallisuutta ottamalla perhehoidon kehittämisen ja palvelujen työhön kokemus-asiantuntijoita sekä samanaikaisesti vahvistetaan kokemusasiantuntijatyön avulla tukisuhteita,

57 Perhehoitoliitto

58 Toteutus yhteistyössä lastensuojelun, erikoissairaanhoidon, yksityisten toimijoiden ja oppilaitosten kanssa

59 Perhehoitoliitto ja Sininauhaliitto

60 Sininauhaliitto

61 Jyväskylän yliopisto

62 Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö, Pesäpuun valtakunnallinen Sukulais- ja läheissijaisvanhempien kehittä-misverkosto ja Pelastakaa Lapset ry.

taisryhmiä ja muuta mahdollista tukea tekemällä tiivistä yhteistyötä järjestöjen ja muiden perhehoi-don toimijoiden kanssa⁶³

 Luodaan yhdessä perhehoitoon sijoitettujen lasten, nuorten ja heidän vanhempiensa kanssa koke-musasiantuntijaryhmiä- ja -toimintaa⁶⁴

 Nuorten, lasten ja perheiden osallistumista palvelukokonaisuuksien rakentamiseen ja muuta palau-tetta käytetään kehittämisen keskeisenä välineenä. Kokemusasiantuntijaverkosto jatkuvana perhe-hoidon kehittämisen tukena otetaan käyttöön ja arvioidaan sen toimivuutta

 Sähkö työtavat otetaan käyttöön kaikissa perhehoidon toiminnoissa Systeeminen perhehoidon sosiaalityön tiimi

 Lapsen sosiaalityö toteutetaan systeemisessä tiimissä ja turvataan sen jatkuvuus, tiiveys ja monitoimi-jaisuus

 Lapsen sosiaalityön ja perheiden sosiaalityö muodostavat yhtenäisen lapsen näkökulmasta ehyen ko-konaisuuden

 Lapsella ja hänen perheillään on oma monitoimijainen tiimi, jolla on kokonaisvastuu lapsen hyvinvoin-nista ja perhehoidon eri osapuolten tuesta

 Hoidon, kuntoutuksen ja suojelun yhdistäminen toteutetaan tiimissä ja lapsen hoito tuodaan lapsen arkiympäristöön

 Yksilöllinen tukiohjelma (kiintymyskeskeisyys) ennen sijoitusta, sen aikana ja sen päättymisen jälkeen toteutuu systeemisen tiimin avulla

 Jaettu vanhemmuus- ajattelu on sosiaalityön tiimin ydin

 Sosiaalityöntekijöiden ja muiden tiimin toimijoiden asiantuntijaosaamisen vahvistamisesta ja riittäväs-tä erikoitumiskoulutuksesta mm. kiintymyskeskeiseen ajatteluun huolehditaan

Valvonta ja ohjaus

 Perhehoidon valvonnan ja ohjauksen kytkeminen sosiaalityöhön ja sen tueksi rakenteisiin ja kun on

 Kehitetään ohjausta ja valvontaa pilotoimalla kokemusasiantuntijuuteen perustuvaa vertaistuellista valvontamallia sijaishuoltoon⁶⁵

 Pyritään luomaan perhehoidon omaan reflektointiin pohjautuvaa mallia

 Puuttuminen riskitilanteissa tai, kun on mm. huoli sijaisvanhemman vanhemmuudesta tai väkivallasta sijaishuollossa perustuu kokeiltuihin ja vaikuttaviin malleihin⁶⁶

Vertikaalinen integraatio

 Sähköisetiset työtavat ja kommunikaatiotavat käyttöön

 Perhehoitoon sijoitetun lapsen tuki arkiyhteisöissä ja tuki arkiyhteisöihin (koulu, päivähoito, neuvolat, oppilashuolto): konsultaatio-, työnohjaus- ja tukirakenteet lapsen ja hänen molempien vanhempien arkiyhteisöihin luodaan, otetaan käyttöön ja niitä jatkuvasti arvioidaan

 SISUKAS -toimitoimijainen malli käyttöön koulujen kanssa ⁶⁷

Horisontaalinen integraatio erityispalvelujen kesken: hoidon ja suojelun yhdistäminen

 Perustasolla lapsen sekä perheen tilanteesta saatu tieto siirtyy erityistason palveluihin koostettuna si-ten, että hoidon kannalta oleellinen tieto on käytettävissä.

 Lastenpsykiatrialla ja/tai lastensuojelussa on mahdollisuus keskittyä tarpeenmukaisen sekä tehokkaan tuen sekä hoidon suunnitteluun ja järjestämiseen.

 Lastenpsykiatriassa ja lastensuojelussa on käytössään näyttöön perustuvia menetelmiä, näiden mene-telmien käyttämisestä ja yhteensovittamisesta sovitaan.

 Lastenpsykiatria ja lastensuojelu tekevät yhteisiä arviointeja ja hoitosuunnitelmia aina, kun se on tar-peellista ja samalla sovitaan koordinaatiovastuista.

63 VOIKUKKIA -toiminta (Sininauhaliitto), Pesäpuu ry:n Selviytyjät -tiimi ja valtakunnallinen verkosto

64 Pesäpuu ry: Salapoliisitoiminta ja Selviytyjät -tiimi; Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö

65 Pesäpuu ry, Jyväskylän kaupungin valvonta ja ohjaus

66 Pelastakaa Lapset ry, Perhehoitokumppanit Suomessa Oy

67 Pesäpuu ry

 Lastenpsykiatrian ja lastensuojelun työntekijät voivat tehdä työtä työparina tai siten, että lastenpsy-kiatrian työntekijä toimii konsultoivana työntekijänä huolehtien siitä, että lapsen ja vanhempien saa-ma tuki on hoidollista.

 Lapsen lähiverkoston kanssa tehdään yhteistyöstä siten, että tuen ja hoidon suunnittelu, tavoitteiden asettelu ja seuranta tapahtuu yhteistyössä siten, että kaikki osapuolet voivat sitoutua työskentelyyn.

 Työskentely on monitasoista (yksilö, perhe, lähiverkosto) siten, että vastuista, tavoitteista ja hoidon vaikuttavuuden arvioinnista sekä seurannasta on sovittu.

 Mikäli hoito ei etene, tehostetaan yhteistyön muotoja ja työnohjausta sekä menetelmien kehittämis-tä.

Perhehoidon monimuotoisuus ja tarvelähtöisyys

 Ammatillista perhehoitoa vahvistetaan ja kokeillaan tarkoituksenmukaisella tavalla vaihtoehtona pienten lasten laitossijoituksille. Erityistä huomiota kiinnitetään kuntouttavan perhehoidon sisältöihin

 Perhehoidon eri muotojen (perhekodit, sijaisperheet) sekä lyhyt- ja pitkäaikaisen ja läheisperheissä toteutettavan perhehoidon ominaispiirteet huomioidaan maakunnallisessa mallissa

Toteuttamisen työnjako

Suunniteltu työnjako täsmentyy hankkeen toimintasuunnitelman valmisteluvaiheessa ja siinä otetaan huomi-oon valtakunnallinen mallinnus- ja ohjaustyö. Tämän lisäksi työnjaossa huomioidaan mahdolliset kilpailutuk-sen tuomat määräykset. Suunnitellun työnjaon resurssointi on kuvattu hankkeen talousarviossa. Sijaishuollon ja etenkin perhehoidon kehittämiskokonaisuus tarvitsee ison resurssin.

Hankkeen ensisijaiset toimijat ovat maakunnan kunnat ja niiden lastensuojelun sosiaalityö avo- sijais- ja jälki-huollossa. Perhehoidon osakokonaisuus toteutetaan siten, että toiminta-alue on koko maakunnan alue. Han-kekokonaisuuden toteuttajana ovat kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kokemusasiantuntijoina lapsen vanhempi ja sijaishuollossa kasvanut nuori. Kehittämiskokonaisuuden juurruttamisen vuoksi on välttämätöntä, että kehit-täminen sidotaan jo alkuvaiheessa lastensuojelun viranomaistyöhön. Toteuttamisen onnistumisen mahdollis-taa laaja kumppanuus maakunnassa toimivien lastensuojelujärjestöjen, perhekotien ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Toteuttamisessa otetaan huomioon nykytilanne ja nykyisten toimivien käytäntöjen toteuttajat. Maakunnassa on toteutettu aiemmin mm. KASTE- hankkeen aikana laaja ja vaikuttava kehittämiskokonaisuus.

Hyviä ja maakunnallisesti levitettäviä käytäntöjä ovat mm. Jyväskylän kaupungin sijaishuollon sosiaaliohjaus, Voikukkia - ryhmät sijoitettujen lasten vanhemmille, SISUKAS- mallin mukainen yhteinen työskentely koulun kanssa, jälkihuollon ohjaus ja tukiasuminen.

Hyviä ja toimivia käytäntöjä ovat myös maakunnallisesti toimiva moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä MASTER. Sen sijaan vaihtelevuutta ja vakavaa kehittämishaastetta on siinä, miten lasten vanhempien kuntout-tava tukityöskentely tullaan saamaan toteutettua yhteistyössä aikuissosiaalityön ja muiden aikuisten palvelu-jen sekä päihde- ja mielenterveystyön yhteistyönä.

Esimerkiksi: Lyhytaikaisen perhehoidon kehittämistä ja järjestämistä on toteutettu vaikuttavasti Jyväskylän kaupungin Mattilan perhetukikodin lyhytaikaisessa perhehoidossa. Lyhytaikaiseen perhehoitoon on liitetty lapsen tilanteen arviointi ja perhehoitajien tuki ohjaajien avulla. Mattilan yhteydessä toimii myös tuetun asu-misen yksikkö. Mallinnuksen laventaminen koko maakunnan alueelle tulee parantamaan lyhytaikaisen perhe-hoidon laatua koko maakunnan alueella.

Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö on toiminut pitkään maakunnan alueella ja koordinoi yhdessä kaikkien alu-een kuntien kanssa lasten perhehuoltoon sijoittamisalu-een liittyvää sijais- ja tukiperheiden rekrytointia, valmen-nusta, arviointityöskentelyä, sijoitustyöskentelyä sekä sijoituksen alkuvaiheen tukea. Hyviä ja toimivia käytän-töjä ovat mm. sijaisperheiden mentorointi, tukimallit sijoituksen alkuvaiheessa (ITU- ryhmät), mallinnukset sijoituksen katketessa. Keski-Suomen kuntia palvelevan maakunnallisen Sijaishuoltoyksikön työntekijät ovat valmiit muutoshankkeen avulla vahvistamaan ja monimuotoistamaan sijaishuollon palveluja, erityisesti sen

perhehoitoa ja rajapintoja sekä erityisesti sijoitetun lapsen esiin nostamista omaan elämäänsä osallisena ja vaikuttajana.

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin lastenpsykiatrian ja maakunnan perheneuvoloiden avulla tuodaan perheiden ennakkovalmennukseen lapsen sijoitustyöskentelyyn ja sijoituksen aikaiseen tukeen monitoimijainen työsken-telymalli. Molempien perheiden ja lapsen tarvitsema terapeuttinen tuki järjestetään yksityisten toimijoiden yhteistyön avulla.

Perhekotien kanssa tapahtuva maakunnallinen kehittämistyö käynnistetään sen jälkeen, kun on tiedossa mal-linnuksessa pilotoitava maakunnallinen kokonaisuus. Ota Kantaa- sivusto on mahdollistanut perhekodeille mukaan tulon kehittämiseen ja kumppanuuksien hakua jatketaan.

Osaamisen vahvistamisen edellytyksenä oleva kiintymyskeskeisen osaamisen vahvistaminen edellyttää koulu-tustukea valtakunnallisesti ja maakunnallisesti järjestettynä.

Esimerkki: Uudistunut ja integroitunut perhehoito ⁶⁸

Sijaisvanhemmille, (myös ammatillisen perhekodin vanhemmat), järjestetään valmennus (uudistettu), tunne-keskeinen pariterapia (x10) ja vuosittainen parisuhdeviikonloppu koko sijoituksen ajan. Kaikkien, lapset mu-kaan lukien, kuuleminen sijoituksen herättämistä tunteista. Ennen sijoituspäätöstä sijaisvanhemmilla on mah-dollisuus keskustella mahdollisen lasta hoitavan tahon kanssa lapsen psyykkisestä tilanteesta, mukana sijoitta-va sosiaalityöntekijä ja mielellään myös biologiset sijoitta-vanhemmat, mikäli mahdollista. Keskustelua myös biologis-ten vanhempien omasta tuen tarpeesta. Kaikille perheisiin sijoitetuille lapsille esim. DDP-hoito x 10 (joka toi-nen viikko) ensimmäisenä sijoitusvuonna ja ylläpitohoito (x5 seuraavat 2 v); kiintymyssuhteen vahvistamitoi-nen.

Sijoittava sosiaalityöntekijä ja biologiset vanhemmat osallistuvat hoitoneuvotteluihin, mikäli lapsella on hoi-tosuhde; jaetun vanhemmuuden ja kommunikaation edistäminen kaikissa lapsen lähiverkostoissa.

4.4.5. Sijaishuollon ohjauksen ja valvonnan malli

In document KEPA - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (sivua 66-70)