Perhetyö ja perhekuntoutus Keski-Suomessa

Tavoitteet ⁴⁵

44 Jyväskylän kaupunki, perheohjaus, Lotilan avotyö, virka-aikainen ja virka-ajan ulkopuolinen lastensuojelun päivystys

45 mukaellen THL: Erityis- ja vaativamman tason palveluiden uudistaminen –projektisuunnitelma (2016)

 Vahvistetaan perhetyötä ja perhekuntoutusta työmuotoina siten, että työskentelytavat vastaavat las-ten ja perheiden tarpeisiin, ovat asiakkaita osallistavia ja tuloksiltaan vaikuttavia.

 Määritellään vaikuttavan ja tarpeisiin vastaavan lastensuojelun perhetyön ja perhekuntoutuksen kes-keiset periaatteet, joiden perusteella palveluita kehitetään.

 Varmistetaan perhetyön ja perhekuntoutuksen palveluiden tasavertainen saatavuus ja osaaminen maakunnassa.

Tarpeet mm.⁴⁶

 palveluiden tulee olla nykyistä yhdenmukaisemmin ja tasavertaisemmin lasten ja perheiden saatavilla koko maakunnassa.

 lastensuojelun perhetyöhön ja perhekuntoutukseen panostamalla saataisiin säästöjä.

 perhetyön kehittäminen on oleellista lastensuojelun yhtenä vaikuttavimpana työmuotona.

 maakunnallista osaamista ja toimivia perhetyön ja perhekuntoutuksen mallinnuksia tulee integroida vai-kuttaviksi kokonaisuuksiksi yhdessä maakuntien sekä järjestö- ja yritystoimijoiden kanssa.

perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallisia hyviä käytäntöjä on tarpeen laajentaa, yhdenmukaistaa ja yhteen sovittaa valtakunnallisten uusien innovaatioiden kanssa.

Tavoitteet ja arvioivat tulokset

 Lasten ja perheiden perhetyön ja perhekuntoutuksen maakunnallinen palvelukokonaisuus on mää-ritelty ja mallinnettu.

o Perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelukokonaisuudet ovat monitoimijaisia ja integroitunei-ta pilottialueilla ja hankkeen päätyttyä koko maakunnan alueella.

o Kotiin tuotavat palvelut ovat liikkuvia, asiakkaita osallistavia ja asiakaslähtöisesti räätälöityjä.

 Perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelut ovat vaikuttavia

Tutkitaan ja vahvistetaan vaikuttavien perhetyön ja perhekuntoutuksen palveluiden elementtejä. Yhtei-nen arviointi ja tavoitteen asettelu, jonka onnistumiseen tarvitaan monitoimijuutta tuottamaan asiakas-lähtöisesti yhteen sovitettua tietoa yhteisestä viitekehyksestä.

 Kokonaisvaltainen näkökulma, jossa perhe nähdään systeemisenä kokonaisuutena. Työntekijä ja asia-kas ovat toimijoita.

 Suhdeperustaisuus; suhteen luominen, laatu ja pysyvyys. Hyvä ja pysyvä työskentelysuhde, koostuu yhdessä asetetuista tavoitteista. Koko perheen kanssa työskennellessä suhde tulee luoda sekä lapseen että vanhempaan.

 Perhetyön ja perhekuntoutuksen piirissä olevien lasten ja perheiden hyvinvointi on lisääntynyt

 Hyödynnetään systemaattisesti perhetyön ja perhekuntoutuksessa olevien asiakkaiden kokemustietoa palveluiden kehittämisessä. Kootaan ja arvioidaan tämä kokemustietoa ja verrataan sitä maakunnalli-siin ja valtakunnallimaakunnalli-siin tutkimus- ja tilastotietoihin.

 Työskentelyssä käytettävät kuntouttavat ja muut menetelmät ovat yhtenäisiä ja arvioituja.

 Työntekijöiden osaamistarpeiden mukainen ja sen vahvistamista tukeva koulutus ja työn tukiraken-teet on luotu koko maakunnan alueelle.

 Työntekijöiden saatavuus on parantunut koko maakunnan alueella. (Saara, onko tässä ollut yhtä suur-ta pulmaa maakunnallisesti kuin sosiaalityöntekijöiden saasuur-tavuudessa? Ainakin Pohjoisessa Keski-Suomessa perhetyöntekijät ovat olleet ymmärrykseni mukaan suhteellisen pysyviä, päteviä ja moni-puolisesti täydennyskouluttautuneita. Jos tämä on suuri pulma, otetaan tavoitteeksi ja luodaan mitta-ri, muuten jättäisin pois).

 Laitosmuotoisten palvelujen tarve on pienentynyt koko maakunnan alueella ( Arviointi

46 Maakunnallista LAPE-hanketta valmistelleen työryhmän muistiot (2016), Keski-Suomen lastensuojelutyöryh-män muistio (2016), maakunnallisten perhetyötä ja perhekuntoutusta toteuttavien yksiköiden tapaamiset, LA-PE-hankevalmistelussa mukana olleiden järjestöjen koonnit (2016).

 Vaikuttavien perhetyön ja perhekuntoutuksen palveluiden tueksi rakennetaan arviointikoko-naisuus. Toiminnan ja palveluintegraation kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoista koostuvaa asiakasraatia sekä säännöllisesti pyydettyä asiakaspalautetta.

 Määritellään tutkimus- ja muun monipuolisen tiedon avulla hoidollisen ja kuntouttavan työsken-telyn periaatteet lastensuojelutyön perhetyössä ja perhekuntoutuksessa

 Asiakastyön vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään asiakastyön tilastoinnin uudenlaisia menetel-miä osana perhekuntoutusta

 Välitön asiakaspalaute ja vaikuttavuusarviointi on luotu palveluketjuun

 Selvitetään pilottialueilla, mitkä elementit perhekuntoutuksessa eniten hyödyntävät lapsia ja per-heitä

Toteuttamisalue ja kumppanuudet

Perhetyön ja perhekuntoutuksen kehittämiseen on nähty tarvetta koko maakunnan alueilla. Kehittämiskoko-naisuuteen ovat sitoutuneet niin kunnat, palveluntuottajat kuin järjestötkin. Palvelukokonaisuuden kehittä-mistyössä ovat mukana Jyväskylän perhetyön ja -kuntouksen lastensuojelun perheohjauksen eri muodot päi-väkuntoutus Paatti ja Mattilan tuetun asumisen yksikkö ja Saarikan perhetyö sekä yhdistyksistä mm. Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, Pelastakaa Lapset ry/Keski-Keski-Suomen aluetoimisto ja Sininauhaliitto ry.

Toimenpiteet

Perhetyö ja perhekuntoutus ovat maakunnallisesti integroituja kokonaisuuksia

 Määritellään palvelumuotojen tutkimusperusta ja luodaan tutkimus- ja kokemustietoon perustuvat mallinnukset hoidollisen, tukevan ja kuntouttavan työskentelyn pohjaksi.

 Olemassa oleva toiminta ja osaaminen mallinnetaan, integraatiota ja monitoimijaisuutta vahvistetaan

 Monitoimijainen toimintamalli tuottaa palveluntarpeita, joihin vastaamaan yhdistellään kotiin annet-tavan tehostetun perhetyön (muutosta tukevat ja intensiiviset perheohjauksen muodot) ja monimuo-toisten kuntoutuspalveluiden (esim. tuettu asuminen, päiväkuntoutus, vertaisryhmät) tukimuotoja.

 Yhteistyö avo- ja laitospalvelujen kanssa vahvistetaan tiiviimmäksi prosessien.

 Uusia yhteistyökanavia ja tiimiytymisiä luodaan yllä mainittujen palvelujen ja toimijoiden välillä.

 Paikallisten työmallien soveltuvuutta maakunnallisiksi työmalleiksi tarkastellaan, arvioidaan ja yhteen sovitetaan maakunnalliset tarpeet ja valtakunnallinen mallinnus. Maakunnallisia kokeiltuja ja vaikut-tavia malleja ovat mm. Jyväskylän kaupungin Tuetun asumisen yksikkö ja päiväkuntoutus Paatti, per-heohjauksen muodot ja ArVo- malli, Saarikan perhetyön mallinnus sekä yksityistä toimijoista Keski-Suomen ensi- ja turvakodin perheiden kuntouttava voimavarakartoitus⁴⁷

 Kuvataan näiden periaatteiden mukaiset perhetyön ja perhekuntoutuksen palvelumallit ja kokeillaan niitä sekä arvioidaan kokeilut ja niiden vaikuttavuus.

Perhetyö ja perhekuntoutus ovat asiakaslähtöisiä

 Palveluiden integraatiota toteutetaan asiakaslähtöisesti ja perhekohtaisesti koko perheen tarve huomioiden. Erityistä huomiota kiinnitetään lapsilähtöiseen työskentelyyn.

 Lapsen ja perheen tarpeiden mukainen palvelukokonaisuus räätälöidään aina yhdessä: räätälöidyt palvelut ovat keskeisiä, samoin se, miten räätälöinti toteutetaan.

 Lisätään työntekijöiden ymmärrystä siitä, että palvelutarvetta ei määrittele asiakkuuden vaihe prosessissa, vaan perhe voi tarvita samanaikaisesti monenlaista tukea ja apua.

47Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, Avopalveluna tehtävä tuki- ja arviointityö; ” Perheiden kuntouttava voi-mavarakartoitus”

Sininauhaliitto, Vanhempia osallistava työskentely

Pelastakaa Lapset ry/Keski-Suomen aluetoimisto Perhekuntoutus perheen kotona SOS-nuorisokoti ja yksityiset toimijat palvelun tuottajina

 Palvelun ja integraation kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoista koostuvaa asia-kasraatia sekä osana arjen työtä systemaattisesti kerättyä ja analysoitua asiakaspalautetta.

 Lastensuojelun perhetyöhön ja perhekuntoutukseen kuuluu monialainen palvelutarpeen arviointi mm. lastenpsykiatrian kanssa. Luodaan toimintaedellytyksiä yhteiselle, monialaiselle arvioinnille.

 Arviointi on suunnitelmallista, asiakasta osallistavaa ja yhteistä.

 Kaikki asiakkaan tarvitsemat verkostot ovat mukana räätälöimässä asiakkaalle tukea tiiviisti ja oi-kea-aikaisesti. Toiminta ulottuu koko maakunnan alueelle (yhteistyö lastenpsykiatrian poliklinikan palveluiden sekä lastenpsykiatrian monitoimijaksojen, aikuissosiaalityön, päihdepalveluiden ja ai-kuispsykiatrian kanssa)

 Perhe nähdään systeemisenä kokonaisuutena jossa huomioidaan lapsen ja vanhemman yksilölli-set tarpeet sekä ”juurisyyt”. Työskentelyn ja yhteisen puheen kiinnikkeenä on perheenjäsenten toimijuus arjessa, arkikeskeisyys. Tuki on myös pitkäkestoista ja oikea-aikaista, eikä kynnys tuen saannille ei ole liian korkealla.

 Varhaisen tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevien lasten ja perheiden palvelut integroidaan ja työntekijöiden vaihtumista nivelvaiheissa vältetään (SHL:n mukaisen ns. ehkäisevän työn palve-lut).Siirtymiset palveluketjussa mahdollisimman asiakasystävälliseksi ja joustavaksi, silloin kun siir-tymiä tapahtuu. Koko perheen kanssa työskennellessä suhde tulee luoda sekä lapseen että van-hempaan.

Perhetyön ja perhekuntoutuksen osaaminen on yhtenäistä ja työskentely on vahvasti tuettua

 Tehdään palvelukokonaisuuksissa työskentelevien työntekijöiden ja tiimien osaamiskartoitus, suunni-tellaan osaamisen vahvistamista tukeva koulutus ja käynnistetään se aluksi pilottialueilla ja myöhem-min hankkeen loppuvaiheessa koko maakunnan alueella.

 Koulutuksen lisäksi laaditaan työskentelyä tukevia ja palvelun laatua varmistavat monialaiset työnoh-jaus- ja konsultointikäytännöt avoimen dialogimallin periaatteita noudattaen.

 Käynnistetään työntekijöiden mentorointi-ohjelma.

Uudet palvelutarpeet tuottavat uusia palvelukokonaisuuksia

 Lapsen laitos- ja perhesijoitukseen kytketty perheiden kanssa työskentely sekä perhetyön sekä per-hekuntoutuksen yhtymäpinnat arvioidaan ja niistä mallinnetaan yhtenäinen ja asiakaslähtöinen ko-konaisuus. Hyödynnetään valtakunnallisen VOIKUKKIA-toiminnan tuloksia ja kumppanuutta.

 Päivystyksellinen perhetyö kriisitilanteisiin mallinnetaan ja otetaan käyttöön aluksi pilottialueilla ja hankkeen päätyttyä koko maakunnan alueilla.

 Vammaisten, pitkäaikaissairaiden ja erityisen tuen piirissä olevien lasten ja heidän perheidensä tar-vitsema perhetyö ja perhekuntoutus nivelletään lapsen ja perheiden näkökulmasta integroiduksi kokonaisuudeksi

 Vauvaperheiden perhetyön ja perhekuntoutuksen erityispiirteet huomioidaan

 Päihdeperheiden perhekuntoutuksen nykyiset hyvät käytännöt ja maakunnallinen peittävyys arvioi-daan ja integroiarvioi-daan aiempaa vahvemmin muuhun perhekuntoutukseen erityisalueenaan⁴⁸ Toteuttamisen työnjako

Työnjako täsmentyy hankkeen toimintasuunnitelman valmistelussa. Siinä huomioidaan valtakunnallinen Ter-veyden ja hyvinvoinnin laitoksen mallinnus- ja ohjaustyö. Tämän lisäksi huomioidaan mahdolliset kilpailutuk-sen tuomat määräykset. Suunnitellun työnjaon resursointi on kuvattu hankkeen talousarviossa.

Hankkeen ensisijaiset toimijat ovat maakunnan kunnat ja niiden lastensuojelun perhetyö ja perhekuntoutus.

Näiden lisäksi toimijaverkostossa ovat yksityiset ja järjestötoimijat perhetyön ja perhekuntoutuksen alueilla.

Perhetyön osakokonaisuus toteutetaan siten, että toiminta-alue on koko maakunnan alue, mutta

48 Keski-Suomen ensi- ja turvakoti, Pidä kiinni ohjelman mukainen avoperhekuntoutus

sa pilotointi toteutetaan Jyväskylän, Saarikan ja Äänekosken alueilla. Hankekokonaisuuden toteuttajana ovat hankkeeseen palkattavat työntekijät ja pilottiyksiköiden työntekijät sekä kokemusasiantuntijat Kehittämisko-konaisuuden juurruttamisen vuoksi on välttämätöntä, että kehittäminen sidotaan jo alkuvaiheessa lastensuo-jelun viranomaistyöhön sekä menossa olevaan sosiaalityön uudistukseen. Toteuttamisen onnistumisen mah-dollistaa laaja kumppanuus maakunnan kuntien, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kanssa.

Toteuttamisessa otetaan huomioon nykytilanne ja nykyisten toimivien käytäntöjen toteuttajat. Maakunnassa on toteutettu aiemmin mm. KASTE-hankkeen aikana laaja ja vaikuttava kehittämiskokonaisuus. Hyviä ja maa-kunnallisesti levitettäviä käytäntöjä ovat mm. Jyväskylän kaupungin perheohjaus ja sen porrasteisuus sekä käytössä olevat arvioinnin menetelmät (mm. ArVo – malli), Saarikan alueen perhetyö sekä Äänekosken per-hetyön yksikkö, missä on jäsennetty asiakkuuksien eri vaiheissa tehtävä perhetyötä, mukaan lukien sijaishuol-lon aikainen työskentely, perhetilanteen kartoitus (kotiutuksen suunnitteluvaihe) sekä kotiutuksen tukivaihe (lapsi sijaishuollon muutospäätöksellä kotona).

Maakunnallisesti käyttöön tullaan tarvitsemaan vanhemmuuden arvioinnin sekä kotiin tuotettavan perhekun-toutuksen palvelukokonaisuuksia sekä uudenlaista toimintaa sijoituksen ja kotona asumisen välimaastossa yhteistyössä esim. laitoksen ja perhetyön/perhekuntoutuksen kanssa. Jo käynnissä olevia kehittämiskokonai-suuksia ovat mm. Jyväskylän kaupungin tuetun asumisen yksikkö (TUAS) ja päiväkuntoutusyksikkö Paatti sekä kuntien perhetyö ja aiemmin mainitut muut kumppanuudet.

Esimerkki varhaiseen tukeen integroidusta perhetyöstä (Saarikka)⁴⁹ Vauvaperhetyön lisääminen neuvoloihin (varhaisen tuen palvelut)

 perhetyö peruspalveluna, madaltaa kynnystä ja mielikuvia perhetyöstä (vrt. lastensuojelun perhetyö)

 vauvan synnyttyä perheille kuuluisi perhetyön käynnit ensin yhdessä terveydenhoitajan kanssa, jat-kossa esim perhetyön käynnit kotiin 5 kertaa

 varhaiseen vuorovaikutukseen satsattaisiin erityisesti vammaisen, sairaan lapsen tai vanhemman uu-pumisen kohdalla perhetyön käynneillä kotiin

Tutkimusperustan vahvistaminen

 Toiminnan ja palveluintegraation kehittämisessä hyödynnetään kokemusasiantuntijoista koostu-vaa asiakasraatia sekä säännöllisesti pyydettyä asiakaspalautetta.

 Määritellään tutkimus- ja muun monipuolisen tiedon avulla hoidollisen ja kuntouttavan työsken-telyn periaatteet lastensuojelutyön perhetyössä ja perhekuntoutuksessa

 Asiakastyön vaikuttavuuden arvioinnissa käytetään asiakastyön tilastoinnin uudenlaisia menetel-miä osana perhekuntoutusta

 Selvitetään pilottialueilla, mitkä elementit perhetyössä ja perhekuntoutuksessa eniten hyödyntä-vät lapsia ja perheitä

4.4.3. Lastensuojelun laitoshoito

In document KEPA - Keski-Suomen lasten ja perheiden parhaaksi (sivua 58-62)