2 HANKE
4.2 Sähkönsiirron rakenteet
Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 19. Periaatekuva porapaaluperustuksesta ylhäältä päin katsottuna. (WSP Finland Oy)
Kuva 20. YVA –selostuksessa arvioitava voimajohtolinjaus VE1 välillä Varessäikkä Lahtiranta.
Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 21. Voimajohdon vaihtoehtoinen linjaus VE2 välillä Varessäikkä – Lahtiranta.
Kuva 22. Voimajohdon vaihtoehtoinen linjaus VE3 välillä Varessäikkä – Lahtiranta.
Kaikissa voimajohtolinjauksissa VE1-VE3 linjaus kulkee Lahtirannan ja Ruukin välillä kuvaan 23 merkityllä tavalla.
Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 23. Voimajohtolinjaus välillä Lahtiranta – Ruukki.
Valitun linjausvaihtoehdon alueella tehdään tarvittavat ympäristöselvitykset kesän 2011 aikana.
Sähkömarkkinalaki asettaa näille ympäristöselvityksille omat vaatimuksensa (Taulukko 14).
Voimajohdon osalta lopullinen vaikutusarviointi esitetään ympäristöselvityksessä, joka toimite-taan Energiamarkkinavirastolle voimajohdon rakennuslupaa haettaessa.
Taulukko 14. Sähkömarkkinalain asettamat vaatimukset voimajohtohankkeen ympäristöselvityksel-le.
Selvityksen kohta Selite Perustiedot,
yhteystiedot ja yhteydenpito
Selvityksen alussa tulee olla hankkeen nimi ja rakentamisluvan hakijan puolel‐
ta vastaavien yhteyshenkilöiden yhteystiedot. Hankkeen nimen tulee olla sa‐
ma kuin varsinaisessa lupahakemuksessa, ja sen avulla pitää voida yksilöidä hanke riittävällä tarkkuudella. Lisäksi on hyvä mainita selvityksen vuoropuhe‐
luun osallistuneet henkilöt.
Hanke esittely, johtorakenteet ja tilantarve
Hanke –esittelyssä kuvataan käytettävät pylvästyypit ja niiden vaatima johto‐
alue sekä mahdollisen nykyisen johtoalueen muutokset. Esittelyyn tulee sisäl‐
lyttää muut johtohankkeeseen liittyvät hankkeet ja niiden yhteisvaikutukset, koska luvanhakijan tulee olla selvillä johdon sijoittumisalueen muista hank‐
keista (mm. aikataulu ja toteutuminen). Johtohankkeen havainnollistamiseksi suositellaan yleispiirteistä kuvaa tai karttapiirrosta alueen sähköverkosta.
Reittivaihtoehtojen esittäminen
Vaikka sähkömarkkinaviranomainen ei ota kantaa johtoreitin (luvan tarvepe‐
rusteisuus), ympäristövaikutusten arvioinnissa kannattaa keskittyä ohjeelli‐
seen johtoreittiin ja sen vaikutusalueeseen. Ohjeellinen johtoreitti on hyvä kuvata karttaliitteelle. Johdonlopullinen paikka tarkentuu yksityiskohtaisessa suunnittelussa ja viimeistään lunastusmenettelyn aikana. Vaikutusalueesta kuvataan luonnon pääpiirteet, kuten maaston, peitteellisyys (metsä, suo, pel‐
to), vesistöt, maaston muodot, maiseman pääpiirteet ja muut mahdollisesti merkittävät osatekijät. Maaston muodoilla tarkoitetaan kallioalueita, kumpui‐
lua tai tasaisuutta. Muu merkittävä erityistekijä voi olla esim. alueen virkistys‐
käyttö.
Hankkeen soveltuvuus alueen maankäyttöön
Selvityksessä esitetään, miten suunniteltu johtohanke soveltuu asutukseen ja alueella voimassa oleviin kaavoihin ja kaavaluonnoksiin (maakunta‐, yleis‐ ja asemakaavat).
Ympäristö ja luonnonsuojelu
Selvitetään vaikuttaako johdon rakentaminen ympäristönsuojelun kannalta tiedossa oleviin merkittävien kohteiden arvoihin.
Maisemalliset vaikutukset
Maiseman kannalta tulee yleispiirteisesti kuvata valtakunnallisesti, maakun‐
nallisesti ja paikallisesti arvokkaat maisema‐alueet ja –kohteet sekä johdon niissä aiheuttamat visuaaliset muutokset. uusi voimajohto muuttaa aina mai‐
semaa, mutta myös olemassa olevien rakenteiden muutoksilla saattaa olla vaikutusta.
4.2.1 Voimajohto
Suomessa voimajohdot rakennetaan tavallisesti käyttäen harustettuja portaalipylväitä. Johtoalue muodostuu johtoaukeasta sekä johtoaukean molemmin puolin sijaitsevista reunavyöhykkeistä.
Johtoalueen leveys riippuu jännitetasosta ja pylväiden korkeudesta (Kuva 24). Johtoalueen ja – aukean tulee olla niin leveä, että puut mahdollisesti kaatuessaan eivät ulotu johtoon. Tämän takia puiden korkeutta on rajoitettava reunavyöhykkeellä. (www.fingrid.fi)
Siikajoen tuulipuistohankkeen voimajohto tulee olemaan 110 kV johto mistä johtuen johtoaukea tulee olemaan minimissään 26 - 30 metriä.
Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
Kuva 24. Voimajohtoalueen ja –aukean leveyden vaihtelut. (Kuva Fingrid Oyj)
Voimajohdon pylväiden tärkeimmät osat on esitetty seuraavassa kuvassa (Kuva 25). Pylväillä on tukevat betoniset perustukset. Pylväiden korkeus riippuu mm. käytettävästä johtimesta, maaston korkeuserosta sekä mahdollisesti tarvittavasta pitkästä pylväiden välimatkasta esimerkiksi vesistö-jä ylitettäessä. Sähkönsiirron kannalta johdin on oleellinen. Nykyisin käytettävät johtimet ovat pääosin teräsvahvisteisia alumiinijohtimia.
Voimajohdon pylvään pylväsala ulottuu kolmen metrin etäisyydelle maanpäällisistä pylväsraken-teista (Kuva 26).
Kuva 26. Harustettu kaksijalkainen pylväs ja harustamaton yksijalkainen pylväs. (Kuva Fingrid Oyj)
Siikajoen tuulipuistohankkeen voimajohdon suunnittelun lähtökohtana käytetään harustettua puu- tai teräsputkijalkaista pylväsrakennetta. Harustetun 110 kV voimajohdon orren korkeus on nor-maalisti 16 – 24 m välillä, jolloin rakennekorkeus on 18 – 26 m. Mikäli joissain paikoissa käyte-tään harustamattomia vapaasti seisovia voimajohtopylväitä niin niiden rakennekorkeudet vaihte-levat 28 – 36 metrin välillä.
4.2.2 Sähköasema
Sähköasemat voidaan luokitella kytkinlaitoksiin ja muuntoasemiin, joista edellinen yhdistää vain saman jännitetason johtoja ja jälkimmäinen myös kahden eri jännitetason johtoja. Muuntoasemal-la on yksi tai useampi muuntaja. (Fingrid Oyj 1/2004)
Kuva 27. Periaatekuva sähköasemasta (muuntoasemasta), jolla 110 kV:n sähkö muutetaan 400 kV:n sähköksi. (Kuva Fingrid Oyj 1/2004)
Johdot ja muuntajat liitetään sähköaseman kytkinkentällä sijaitseviin ns. kokoojakiskostoihin kyt-kinlaitteiden välityksellä. Kytkinlaitteita ovat katkaisijat ja erottimet. Katkaisija kykenee
katkai-Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
semaan ja sulkemaan kuorma- ja vikavirran. Erottimella tehdään kytkinlaitoksen osat jännitteet-tömiksi turvallista työskentelyä varten. (Fingrid Oyj 1/2004)
Kytkinlaitteiden lisäksi tarvitaan jännite- ja virtamuuntajia, joiden avulla sähköasemalla esiintyviä jännitteitä ja virtoja voidaan mitata. Suojausreleiden tarkoitus on erottaa verkon viallinen osa muusta verkosta selektiivisesti, nopeasti ja luotettavasti. (Fingrid Oyj 2004)
Sähköaseman laitteet tarvitsevat toimiakseen sähköä. Tarvittava sähkö saadaan kytkinlaitokselle paikallisesta jakeluverkosta. Asemarakennuksessa on myös akustoja aseman oman sähkönsaannin varmistamiseksi kaikissa tilanteissa. (Fingrid Oyj 1/2004)
Sähköasemalla on lisäksi kiinteitä rakenteita
• koko asema-alueen kattava maahan upotettu maadoitusruudukko
• laitteiden tarvitsemat perustukset
• terästelineitä, kaapelikanavia
• muuntajien betonibunkkerit ja suoja-altaat
• aidat ja asemarakennukset.
Asemarakennuksessa on huoneita suojaus-, apusähkö-, kaukokäyttö- ja viestilaitteita varten sekä usein myös pieni varastohuone ja korjaamo sekä WC. (Fingrid Oyj 1/2004)
Yksi sähköasema tarvittavineen rakenteineen vaati noin 5 000 m²:n alan.
Siikajoen tuulipuistohankkeen tapauksessa Varessäikkään rakennettavassa sähköasemassa (muun-toasemassa) tuulivoimaloilta merikaapelia tai maakaapeli pitkin tuleva keskijännite muutetaan 110 kV:ksi. Muunnettu sähkö johdetaan edelleen 110 kV:n voimajohtolinjaa pitkin Ruukin säh-köasemalle.
Kuva 28. Varessäikän muuntoasema on tarkoitus rakentaa Siikajoen kunnan omistamalle maalle, alue merkitty kuvaan punaisella ruudukolla.
Alustavien suunnitelmien mukaan Vartinojan tuulipuistoalueelle tullaan myös rakentamaan uusi sähköasema (muuntoasema). Tuulipuistosta tuleva sähkö on tarkoitus liittää Ruukin sähköasemal-la valtakunnan 400 kV:n sähköverkkoon olemassa olevaa sähköasemaa sähköasemal-laajentamalsähköasemal-la.
4.2.3 Voimajohdon elinkaari
Voimajohto ja sen rakenteet suunnitellaan kestämään 50 vuoden käyttö. Suomessa on tällä hetkel-lä käytössä voimajohtoja jotka on rakennettu jo n. 70 vuotta sitten.
Voimajohdon valmistaminen
Voimajohdon elinkaari alkaa tuotteiden valmistamisella. Valmistamiseen jo sinällään käytetään huomattava määrä energiaa (malminlouhinta, terästeollisuus, lasinvalmistaminen eristimiin, beto-nivalmisteiden tuottaminen, puupylväiden valmistus (sorvaaminen / kyllästäminen) jne.).
Voimajohdon asentaminen
Voimajohdon asentamisen logistiikkaan käytetään energiaa kohtuullisia määriä. Valmiit tuotteet on kuljetettava asennuspaikoille raskaalla kuljetuskalustolla
Paikalleen asentamisessa käytetään raskasta kalustoa kuten metsäkoneita, kaivinkoneita,
autonos-Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus Siikajoen tuulipuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus
Ennen asentamista johtoaukealta poistetaan puusto, jolloin näkyvät jäljet tulevat esille. Aukko maisemassa ja asennuksen jälkeen paikoin näkyvät johtorakenteet maisemakuvassa ovat tulleet jäädäkseen.
Puuston poistaminen ja voimajohdon rakentaminen mahdollistaa paikallisesti lyhyt aikaisia vaiku-tuksia mm. alueella toimivien yritysten toimintaan (koneyrittäjät, majoitusliikkeet, kaupat jne.) Voimajohdon käyttäminen ja ylläpito (kunnossapito)
Voimajohdon käyttö ja yllä pito varmistavat johdon teknisen kunnon ja toiminnan koko elinkaa-ren ajan. Voimajohto tarkastetaan teknisiltä osiltaan määrä-ajoin / vikatilanteissa. Jotta voimajoh-torakenne säilyttäisi myöskin sähköturvallisuus määräysten vaatimukset on johtokatu raivattava / kunnossapidettävä säännöllisesti. Ko. voimajohdon tapauksessa johtoaukean raivaaminen suori-tettaneen n. 6 - 10 vuoden jaksoissa, reunavyöhykkeeltä poistettavan ylipitkän puuston osalta toi-mintaväli lienee n. 20 – 25 vuotta. Voimajohdon kunnossapito saattaa siis tarjota alueellisesti töitä myös paikallisille metsä-alan yrityksille tms.
Voimajohdon oikealla mitoittamisella säästetään niin energiaa, kustannuksia kuin ympäristöä.
Väärin mitoitettuna voimajohdon tehohäviöt aiheuttavat lisäkustannuksia, koska jollain tapaa ne-kin on korvattava.
Elinkaarensa aikana voimajohto parantaa alueellisesti mm. sähkönlaatua ja toimitusvarmuutta.
Samoin sähköasemia on pidettävä kunnossa. Sähköasemien kunnossapitoon liittyen tehdään töitä vuosittain, mutta pienemmissä määrin( työt lähinnä pieniä huoltoja / päivityksiä, eristimien puh-distuksia jne.)
Voimajohdon elinkaari päättyy purkamiseen ja sen jälkeiseen mahdolliseen materiaalien uudel-leen käyttöön / kierrätykseen. Voimajohtorakenteiden osista valtaosa saadaan hyödynnettyä uu-delleen (teräspylväät, johtimet, harukset jne.). Materiaalit sulatetaan ja hyödynnetään metalliteol-lisuudessa.
Aivan kaikkea mitä vaikutuksia voimajohdolla on elinkaarensa aikana on – on mahdotonta arvioi-da.