Ruokaketjun osaamistarpeet C&Q-osaamiskvalifikaatioluokituksessa

Kaikki ruokaketjun ennakointiryhmässä esiin tulleet yksittäiset osaamistarveajatukset ja -aihiot ryhmiteltiin C&Q-luokituksella universaalimpaan, vertailtavampaan järjestykseen.

Ryhmittely perustuu C&Q-osaamisenhallintajärjestelmässä käytettyyn dynaamiseen osaa-miskvalifikaatioluokitteluun. Luokittelu palvelee eri aloja, ja se sisältää hierarkkisesti pää-kategorioita ja niiden alla olevia tasoja. Luokittelu täydentyy jatkuvasti (Hanhinen Taina 2010). Luokittelun ylin hierarkiataso on seuraava:

1. Toimialariippumattomat yleistiedot ja -taidot 2. Tuotteiden tuotanto-osaaminen

3. Palvelujen tuottaminen

4. Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja talousosaaminen 5. Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta

6. Työyhteisötaidot, työyhteisöosaaminen 7. Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet 8. Ammatilliset taustatekijät

9. Tutkimus- ja kehitysosaaminen 10. Tieteellinen osaaminen

Kuviosta 22 on nähtävissä, kuinka yksittäiset osaamistarpeet jakautuivat kvalifikaatioluok-kiin. Kuvio ei täsmällisesti ottaen kuvasta ennakointiryhmän keskustelun sisältöä siinä mielessä, että suosituimmista osaamistarpeista oli paljon päällekkäisiä mainintoja. Tässä jakaumassa kukin osaamistarve on mainittu vain kerran. Kuvio kuitenkin osoittaa, että suurin osa ennakointiryhmän esille nostamista ruokaketjun tulevaisuuden osaamistarpeis-ta kuvaa nimenomaan alan subsosaamistarpeis-tanssin ydintä: itse tuoosaamistarpeis-tantoa, tuotteiosaamistarpeis-ta ja palveluiosaamistarpeis-ta. Paljon huomiota kohdistui tosin myös yleisempään liiketoimintaosaamiseen.

Seuraavassa nostetaan esille joitakin esimerkkejä ruokaketjun tulevaisuuden osaamistee-moista kvalifikaatioluokittelun jäsentelyn mukaisesti. Kuvaus ei ole täydellinen ja jättää monet tällä hetkellä keskeiset osaamiset ilman mainintaa. Tarkoitus on tässä painottaa uusia osaamistarpeita tulevaisuuden näkökulmasta. Täydellinen ja yksityiskohtainen lu-ettelo tässä ennakointiprosessissa esiin nostetusta osaamisesta on irrotettu liitteeksi 4.

Kuvio 22, Ruokaketjun osaamistarpeiden jakautuminen C&Q-kvalifikaatioluokituksen pääluokkiin

Työyhteisötaidot,

Tutkimus- ja kehitysosaaminen 22

Toimialariippumattomat

yleistiedot ja -taidot 28

Palvelujen tuottaminen 37

Liiketoimintaosaaminen,

hallinto- ja talousosaaminen 41

Tuotteiden tuotanto-osaaminen 48

Kuvio 20. Ruokaketjun osaamistarpeiden jakautuminen C&Q-kvalifikaatioluokituksen pääluokkiin.

Toimialariippumattomat yleistiedot ja -taidot

Ruokaketjun kaiken yleisosaamisen lähtökohta on koko ruokaketjun kokonaisuuden ym-märtäminen ja kyky asemoida itsensä osaksi ketjua ja verkostoa. Tässä tiedon kokoaminen sekä nykyaikaiset verkottumis- ja kommunikaatiotaidot sosiaalisen median sovelluksineen ovat keskeisiä. Ruokaketjun tulevaisuudessakin itsestään selvänä yleisosaamisena voidaan pitää maatalouden ja elintarvikealan teknis-tuotannollisia perustaitoja, jotka liittyvät ruoan säilyvyyteen, tuoteturvallisuuteen, laatustandardeihin ja työturvallisuuteen. Uutena tule-vaisuuden yleisosaamisena vahvistuvat uuden tietoteknologian käyttötaidot.

säästävään toimintaan liittyvä tietous ja tietämys alkutuotannon resurssitehokkuudesta.

Ruokaketjun yleistä osaamista edustavat myös projektiosaaminen, työturvallisuuden ja ergonomian hallinta sekä peruskielten taito. Ruokaketjun aloilla on myös omat eettisen vastuun normit ja arvot, jotka edellytetään hallittavan.

Tuotteiden tuotanto-osaaminen

Ruokaketjun luonnonvara-aloihin liittyvästä osaamisesta voidaan tulevaisuudessa pitää nousevina teemoina sellaisia kuin elintarviketuotannon tuotantoympäristön biologiaan ja ekonomiaan liittyvä osaaminen, tuotteiden kehittämiseen liittyvä raaka-aineiden kemialli-nen osaamikemialli-nen, eläintenkäsittely ja eläintenhoitotaidot sekä eläinten hyvinvointiin liittyvä tietous. Tulevaisuuden merkittävä osaamisteema on kiertotalous, jossa tarkoituksena on käyttää uudelleen mahdollisimman suuri osa ihmisen toiminnassa kuluvasta materiaalis-ta ja energiasmateriaalis-ta. Tällainen osaaminen liittyy muun muassa suljettuun kiertoon, energian talteenottoon, ravinteiden kierrätykseen, veden kierrätykseen ja resurssitehokkuuden op-timointiin.

Oman voimistuvan osaamistarpeen myös alkutuotannossa muodostaa tulevaisuudessa kaikkinainen teknologian ja usein nimenomaan tietoteknologian soveltaminen. Tähän ryhmään sisältyy muun muassa sähköisten ja digitaalisten järjestelmien, paikkatietojärjes-telmien sekä robottiautomatiikkaan perustuvien uusien järjespaikkatietojärjes-telmien osaaminen.

Elintarviketeollisuudessa on tulevaisuudessa ymmärrettävä entistä paremmin koko ruoka-ketjun kokonaisuutta. Jäljitettävyysosaamisen merkitys tulee kasvamaan tulevaisuudessa.

Tässä painottuu raaka-aineiden ja materiaalien tuntemus, omavalvontaosaaminen, lain-säädännön tuntemus ja tuotanto- ja jakeluketjun hallinta. Uutta jäljitettävyysteknologiaa on hallittava (printtielektroniikka, taipuisat näytöt, langaton kommunikaatioteknologia, interaktiiviset tuote- ja hintamerkinnät yms.). Jäljitettävyys on osattava myös kytkeä tuo-tekehitykseen, markkinointiin, analytiikkaan ja pakkausteknologiaan. Koko ruokaketjun, mutta erityisesti teollisuuden, on hallittava tulevaisuudessa robotiikan ja automaation uutta teknologiaa. Yhä suurempi osa tulevaisuuden ruoasta tehdään ilman ihmiskäden kosketusta. Sama koskee ruoan jakelua ja kauppaa.

Palvelujen tuottaminen

Palvelujen tuotanto ruokaketjussa edellyttää tulevaisuudessa yleisesti ottaen entistä enem-män informaatio- ja kommunikaatioteknologian osaamista, olipa sitten kyse alkutuotan-non, teollisuuden, jakelun tai kaupan alojen palvelutyöstä. On hallittava sekä laitteita että sovelluksia: ohjelmointikieliä, koodausta ja asianomaisia työkaluja. Tärkeä tulevaisuuden osaamislohko on asiakastiedon esille saaminen metatiedosta eli suurista big data -tieto-massoista. Verkkokaupan ja virtuaaliteknologioiden osaaminen ruokaketjun palvelutuo-tannossa on tulevaisuudessa välttämätöntä.

Ruokaketjun logistiikassa ja kaupassa edellytetään tulevaisuudessa kuljetusten koko-naisvaltaista hallintaosaamista (esimeriksi kuljetusten ohjelmointia ja reittisuunnittelua, kuljetusten yhdistelemistä sekä täyttöasteiden optimointia). Jakelussa tarvitaan jatkossa kuljetus- ja autorobotiikan sekä pienten lentävien UAV-laitteiden ja UAS-järjestelmien osaamista (UAV, Unmanned Aerial Vehicle; UAS, Unmanned Aircraft System). Majoitus- ja ravitsemispalveluissa keskeinen tulevaisuuden osaamiskokonaisuus muodostuu ruokatur-vallisuusosaamisesta. On hallittava terveellisen ruoan ravitsemustietous, osattava rakentaa erityisruokavalioita mitä erilaisimmille asiakasryhmille, tunnettava etniset ruokatuotteet ja

ruokakulttuurit osana omaa tuotekehitystä ja asiakasymmärrystä. Ruoan personoiminen ja räätälöiminen asiakaskohtaisesti on tulevaisuudessa tärkeä osaamisen laji. On hallittava myös nopeasti muuttuvat ruokatrendit.

Tulevaisuuden ruokakauppa automatisoituu, minkä vuoksi tietotekniikan osaaminen sekä kovalla laitepuolella että pehmeällä ohjelmasovelluspuolella nousee entistä tärkeämmäk-si osaamisen lohkoktärkeämmäk-si. Kaupan monikanavaisuus edellyttää nykyistä monipuolisempaa kielitaitoa, tietotekniikkataitoja, sopimusjuridiikan ja sopimustekniikan hallintaa, moni-kanavamarkkinointiosaamista, uusien jakelujärjestelmien hallintaa sekä monikanavaisen verkkokaupan osaamista. Asiakkaille on osattava tarjota elämyksiä.

Liiketoimintaosaaminen, hallinto- ja talousosaaminen

Suomalaisen ruokaketjun avautuessa globaaleille markkinoille ja kilpailuolosuhteiden kiristyessä organisaation ja liiketoiminnan johtamistaidot nousevat tulevaisuudessa entistä tärkeämmiksi. Yrittäjyystaidot ja kyky toimia työnantajana koskettaa erityisesti maatalou-den ja alkutuotannon toimijoita. Liiketoiminnalliset taidot ja kokonaisuuksien strategisen johtamisen taidot ovat välttämättömiä tulevaisuudessa. Tässä olennaista on jatkuva ulkoi-sen toimintaympäristön seuranta sekä kyky koota ja analysoida tulevaisuutta koskevaa ennakointitietoa ruokaketjusta. Tuotantoa ja liiketoimintaa on osattava johtaa ketterästi;

on osattava sopeutua nopeasti muutoksiin ja tartuttava ennakoivasti piileviin mahdolli-suuksiin. Toisaalta liiketoiminnan kannattavuus on osattava turvata resurssitehokkuudella.

Verkostoituneessa taloudessa on entistä vähemmän tilaa tee itse -ajattelulle. Kaikkea ei voi eikä kannata enää tehdä itse. Tästä syystä kaikenlaisten tavaroiden, raaka-aineiden ja palvelusten ostaminen ulkopuolisilta tahoilta tulee välttämättömäksi osaksi liiketoimintaa.

Tämä edellyttää hyvää hankintaosaamista. Ruoan jakelu ja kauppa edellyttävät jatkossa uudenlaista logistiikkaosaamista. Uusien jakeluteknologisten järjestelmien tuntemus, ro-botiikan hallinta, automaattivarastoihin liittyvä osaaminen ja älypakkausosaaminen ym-päristövaikutukset huomioon ottaen ovat tällaisia tulevaisuuden logistisia taitoja.

Tulevaisuuden ruokaketjuyritys tai maatila toimii avoimessa verkostossa, jossa ei voi tulla toimeen yksin. Kyky verkostoitua ja johtaa ympärillä olevaa verkostoa oman liiketoiminnan kannalta tavoitteellisesti on tulevaisuudessa tärkeää. Verkostoissa ei pidä vain ajelehtia.

Verkostot eivät rajoitu Suomen rajojen sisäpuolelle. Kansainväliseen toimintaympäristöön liittyvä osaaminen ja globaalien ruokamarkkinoiden tuntemus ovat oleellisia osaamisen lohkoja tulevaisuudessa. Vientiosaaminen on entistä tärkeämpää, jos yritys haluaa kasvaa.

Asiakkuuden, asiakassuhteiden hallinta

Liiketoiminta muuttuu tulevaisuudessa yhä asiakaskeskeisemmäksi. Asiakaslähtöisen toi-mintatavan osaaminen on siis ruokaketjussakin erittäin tärkeää. Kyky koota ja analysoi-da suuria big analysoi-data -aineistoja on tulevaisuudessa tärkeää. Ylipäätään asiakastarpeiden ymmärtäminen ja kyky perustaa niin tuotekehitys kuin tuotanto asiakkaiden tarpeille on keskeistä. Kulttuurien tuntemus, monikulttuuriosaaminen ja kansainvälisen kaupan ymmärrys tulevat olemaan entistä tärkeämpiä osaamisaloja.

Prosessin myyntipäässä markkinointiin ja mainontaan liittyvä osaaminen on tietenkin

edel-kuin yrityksissäkin tarvitaan myös oman organisaation maineenhallintaa sekä imagon ja brändin luomisen ja kehittämisen taitoja.

Työyhteisötaidot, työyhteisöosaaminen

Tulevaisuudessa työyhteisöissä nousevat entistä tärkeämmiksi henkilöstön verkostojoh-tamisen osaaminen ja kyky toimia esimiehenä. Erityisesti tämä on nähtävissä alkutuotan-nossa. Yleisemminkin muutoksen johtaminen on ruokaketjun liiketoiminnassa jatkossa tärkeää. Yhteistyötaidot yhteistyöverkostossa yli ruokaketjun rajapintojen ovat tulevaisuu-den osaamista. Toisaalta myös oma organisaatio on tunnettava. Työyhteisön ja yrityksen toiminta-ajatuksen, liikeidean, toimintakonseptin ja arvojen tuntemus sekä niiden mu-kaisesti toimiminen on tärkeää. Työhön liittyvät luvat, lait ja viranomaismääräykset sekä sopimusjuridiikka on syytä tuntea monikulttuuristuvassa työyhteisössä.

Henkilökohtaiset ominaisuudet ja asenteet

Tulevaisuudessa arvostettaneen samoja henkilökohtaisia ominaisuuksia kuin nykyisinkin.

Joitakin tulevaisuudessa painottuvia ominaisuuksia voidaan kuitenkin hahmotella. Kehi-tysnopeuden kasvaessa ja verkostomaisen toimintaympäristön monimutkaistuessa voidaan olettaa, että ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen on varattava enemmän aikaa.

Motivaatio itsensä kehittämiseen ja ajan tasalla pysymiseen on eräänlainen tulevaisuuden henkilökohtaisen osaamisen laji. On osattava hankkia tietoa eri lähteistä ja on osattava analy-soida ja hyödyntää hankkimaansa tietoa. Oma osaamisen lajinsa on teknisessä kehityksessä mukana pysyminen ja uuden teknologian omaksuminen. Tulevaisuuden henkilökohtaista osaamista on myös kyseenalaistamisen taito, kriittinen ajattelu, ongelmanratkaisukyky, tule-vaisuusorientoitunut ja ennakoiva ote sekä kyky yhdistellä toisiinsa kuulumattomia asioita uudella tavalla. Tulevaisuuden kokeilukulttuurissa tärkeää on myös epäonnistumisen osaa-minen (kyky käsitellä epäonnistumisia ja säilyttää kyky toimia yrittäjänä).

Tutkimus- ja kehitysosaaminen

Sanomattakin on selvää, että tutkimukseen ja kehittämiseen liittyvä osaaminen on ruo-kaketjulle tulevaisuudessa tärkeää. Asiakkaiden tarpeista lähtevän tuotekehityksen osaa-minen, kuluttajaymmärrys ja tuotteistusosaaminen ovat tärkeitä tulevaisuudessa. Palve-lumuotoiluosaaminen uusien käyttäjälähtöisten palveluratkaisujen kehittämisessä sekä brändäämiseen ja konseptisuunnitteluun liittyvä osaaminen on keskeistä. Tuotteiden ai-kaansaamiseen liittyvä tuotannonsuunnittelu ja uusien tuotantotekniikoiden kehittäminen on niin ikään tärkeää. Tulevaisuudessa tässä työssä on uutena ulottuvuutena ekologiset reunaehdot, resurssitehokkuus ja kiertotalous.

Tieteellinen osaaminen

Tuotekehitys edellyttää tiedonhallinnan osaamista. Tutkimus- ja tutkijaosaaminen sekä uuden tiedon tuottamisen taito ovat tulevaisuudessa entistä keskeisempiä. On osattava koota ja hyödyntää tieteellisiä tutkimustuloksia ja soveltaa niitä omaan tuotekehitykseen ja liiketoimintaan. Keskeistä tässä on myös verkostomainen innovaatiojohtaminen, kos-ka kos-kaikkea ei voi eikä kos-kannata tutkia ja selvittää itse. On hankittava parasta mahdollista asiantuntemusta. Esimerkin omaisena luettelona mainittakoon ruokaketjulle keskeisiä tu-levaisuuden tutkimusaloja ja tutkimuskohteita: genomiikka, geeniteknologia, bioinfor-matiikka, biotekniikka, tietojenkäsittely, tietotekniikka, autobioinfor-matiikka, robotiikka, tekoäly, 3D-tulostusteknologia, pakkausteknologia, etätunnistusteknologia, sensorit ja analytiikka, painettava elektroniikka sekä keinoruoan kehittäminen.