3 Ruokaketjun toimintaympäristö
3.4 Kehittämishankkeet ja kehittämisrahoitus
Maatalouteen ja elintarviketeollisuuteen ohjautuu paljon erilaista tuki- ja kehittämisra-hoitusta niin kansallisista kuin Euroopan unionin lähteistä. Seuraavassa ei edes yritetä kuvata kaikkea ruokaketjuun liittyvää hanketoimintaa, vaan esitellään joitakin esimerkkejä erityisesti uutta luovaan kehittämiseen tähtäävästä toiminnasta. Tutkimus- ja kehityshank-keita on rahoittanut julkinen hallinto, muun muassa maa- ja metsätalousministeriö ja ELY-keskukset. Kehittämishankerahoitusta alan yrityksille on myöntänyt muun muassa TEKES.
Toisaalta merkittävää elintarviketeollisuuden kehittämistä tapahtuu yritysten omissa tutki-mus- ja tuotekehitysyksiköissä, esimerkiksi Valiolla, Raisiolla ja Fazerilla.
Maa- ja metsätalousministeriön hankkeet ja rahoitus
Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa runsaasti ruokaketjuun liittyvää toimintaa, mutta tässä yhteydessä ei kuvata tätä kokonaisuutta vaan tarjotaan vain joitakin esimerkkejä.
Maatilatalouden kehittämisrahaston Makeran kautta myönnettiin syksyn 2014 hankehaus-sa rahoitusta yhteensä 30 tutkimus- ja kehittämishankkeeseen. Rahoitusta on myönnetty muun muassa seuraaville toimialoille: maa- ja elintarviketalous (21), porotalous- ja luon-taiselinkeino (3) sekä maaseudun tutkimus (6) (Maa- ja metsätalousministeriö – Maatalo-us- ja elintarviketutkimus http://www.mmm.fi/)
Makera on rahoittanut muun muassa seuraavia hankkeita:
Hintavaihtelut riski maidontuotannon investointien kannattavuudelle – riskin arvi-ointi ja hallinta uuteen tarkasteluun
Sika- ja siipikarjatalouden taloudellisten riskien hallinta
Lehmien terveys ja hyvinvointi sekä niiden suhde tuotannon kannattavuuteen suo-malaisilla lypsykarjatiloilla (LETKA)
Sukupolvenvaihdokset ja maatilojen kehittäminen
Taloudellisesti tiineeksi – lypsylehmien hedelmällisyys taloudellisessa tarkastelussa
Maatalousympäristöjen ekosysteemipalvelut: kysyntä, tarjonta ja politiikkaohjaus (MAAESP).
Lisäksi Maa- ja metsätalousministeriö rahoittaa ”Ruokaketjun toiminnan edistämistä” muun muassa seuraavilla hankkeilla:
Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma. Valtakunnallinen hanke.
Hankkeen aikataulu: 1/2015–12/2016. Partnereina Turun yliopiston Brahea-keskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammattikorkeakoulu
Nimisuojasta kilpailukykyä. Valtakunnallinen hanke. Hankkeen aikataulu: 1/2015–
12/2016. Partnereina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, Turun yliopiston Brahea-keskus, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Hämeen ammattikorkeakoulu, Paliskuntain yhdistys, Suomen Kaurayhdistys, Kerimäen kalatalo sekä ProAgria Pohjois-Karjala.
Luonnonvarakeskus Luken hankkeet ja rahoitus
Luonnonvarakeskus Lukessa toteutetaan lukuisia elintarvikkeisiin suoraan ja välillisesti liittyviä tutkimusprojekteja. Ruokaan ja maataloustutkimukseen liittyviä projekteja on tällä hetkellä (vuonna 2015) käynnissä yhteensä 21 (Luonnonvarakeskus, http://www.luke.fi/).
Luken tutkimusprojektit käsittelevät muun muassa seuraavia aiheita:
Dieetti, perimä ja metabolinen syndrooma: integroitu ravitsemus, maatalous ja elin-tarvike sekä sosiaalinen ja ekonominen analyysi
FISHBOOST – Eurooppalaisen vesiviljelyn kilpailukyvyn parantaminen valintajalos-tuksella
Maa-, puutarha- ja porotalouden kannattavuuskirjanpito/kannattavuustutkimus
Nurkkapuusta lajikkeeksi – suomalaisten paikallisten omena- ja päärynälajikkeiden alkuperä ja säilytys
Paikallisten rehujen hyödyntäminen sikojen ja siipikarjan luomuruokinnassa
Siemenperunatuotannon kehittäminen Tansaniassa.
Maaseutuvirasto Mavin hankkeet ja rahoitus
Maaseutuviraston toteuttamia, rahoittamia tai tilastoimia ruokaketjuun liittyviä hankkeita, jotka liittyvät pääsääntöisesti alkutuotantoon, toteutetaan vuosina 2015–2017 yhteensä 45 (tilanne kesällä 2015). Hankkeiden toteutuksessa on mukana myös Euroopan unionin rahoitusta.
Hankkeet käsittelevät muun muassa seuraavia aiheita:
Ammattikeittiöalan imagonkohotuskampanja – Arvostusta ammattikeittiöille: Am-mattikeittiöosaajat
Hyvinvointia hyllylle, tietoa tarjolle – kuluttajan opas vastuullisiin valintoihin eläin-ten hyvinvoinnin ja tuotannon läpinäkyvyyden turvaamiseksi. Eläineläin-ten hyvinvointi-keskus EHK, Helsingin yliopisto
Hyvinvointia luonnosta. Arktiset Aromit
Hyviä käytäntöjä tuorekasviksia valmistaviin yrityksiin – TuoPro2. Helsingin yliopis-to maataloustieteiden laiyliopis-tos
Kalkkuna tunnetuksi. Suomen Siipikarjaliitto
Kaurasta kaaliin, muikusta mustikkaan – pohjolan superruoat lautaselle. Maa- ja kotitalousnaisten Keskus
Laatusertifiointien hyödyntäminen suomalaisessa elintarvikevalvonnassa ja elintarvi-keyrityksissä. EnviroVet
Luomubroileriketjun rakentaminen maahamme. Suomen Siipikarjaliitto
Luomun aluetaloudelliset vaikutukset ja tuotannon edistäminen. Helsingin yliopis-ton Ruralia-instituutti
Luomutarjonnan lisääminen ja monipuolistaminen ammattikeittiöissä. Savon koulu-tuskuntayhtymä
Luomuvalvonta pakollisesta rutiinista vahvuudeksi luomueläintiloilla. Helsingin yli-opiston Ruralia-instituutti
Lyhyet läheiset ketjut – lähiruoka ja sosiaalinen pääoma. Turun yliopiston Brahea-keskus
LÄHI-INNO – Räätälöimällä ammattikeittiöihin. Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti
Paikallisruoan arvoketjua kehittämässä – Lähiruoan arvoketjuosien toimivuuden esit-täminen HoReCa-tukkukaupan kanssa ja lähiruoan tunnettuuden lisääminen. Turun yliopiston Brahea-keskus, Maaseutuvirasto (Mavi)
Pohjoista poroa ammattikeittiöihin. Paliskuntain yhdistys
Powerfood – välipaloista voimaa. Suomen Kaurayhdistys
RUOKAePELI – Lasten ruokatietoisuuden lisääminen pelillistämisen keinoin. Turun yliopiston Brahea-keskus
Ruokaketjun tulevaisuuden tekijät -hanke. Suomen Elintarviketyöläisten liitto
Suomen RUOKA&MATKAILU -strategian jalkauttaminen. Haaga-Helia ammattikor-keakoulu, Hotelli-, ravintola- ja matkailualan koulutusyksikkö
Tuottavaa luomua – luomuruokaketjun tuottavuuden vahvistaminen. ProAgria Kes-kusten Liitto
Täsmäluomu – luomun kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen. Pro Luo-mu ry Viesti luoLuo-musta oikein: Mikkelin Ammattikorkeakoulu
Tekesin hankkeet ja rahoitus
Tekes on myöntänyt rahoitusta elintarvikealan kehityshankkeille vuosina 2000–2014 yh-teensä 153,6 miljoonaa euroa, josta 61 prosenttia kohdistui yrityksille ja 39 prosenttia jul-kisille tutkimusyksiköille. Julkiset tutkimusyksiköt käsittävät yliopistot, tutkimuslaitokset ja korkeakoulut. Taulukossa elintarvikeala käsittää myös alkutuotannon rahoituksen. Tekes ei kohdenna tilastoissaan tukea erikseen.
Taulukko 9. Tekesin myöntämä vuosittainen rahoitus elintarvikealalle 2000–2014.
Vuosi ”Tutkimusyksiköille myönnetty rahoitus elintarvikealalle
(Milj. euroa)”
”Yrityksille myönnetty rahoitus elintarvikealalle
2011 3,6 10,1 13,7
2012 1,7 7,8 9,5
2013 4,0 5,2 9,2
2014 3,4 10,7 14,1
Yhteensä 60,0 93,6 153,6
Lähde: Tekes http://www.tekes.fi/tekes/tietopankki/
ELY-keskusten hankkeet ja rahoitus
ELY-keskukset, jotka toimivat työ- ja elinkeinoministeriön, ympäristöministeriön ja liiken-ne- ja viestintäministeriön alaisina aluehallintoviranomaisina, rahoittavat lukuisia suoraan tai välillisesti elintarviketuotantoon liittyviä kehittämishankkeita. ELY-keskusten kautta voi hakea rahoitusta Euroopan maaseuturahastosta, jonka tarkoituksena on kehittää maa-seutua, sen kestävää kasvua, elinkeinoja ja elämänlaatua. ELY-keskusten rahoittamista ruokaketjuun liittyvistä kehittämishankkeista voidaan esimerkkinä mainita seuraavat:
Puutarhatuotannon uusi kiertotalous – uutta arvoa ja liiketoimintaa (ArvoBio-kehit-tämishanke).
Valtakunnallinen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014–2020. Hank-keen aikataulu: 12/2015–11/2018. Partnereina Luke, HAMK, ProAgria ÖSL
Varsinais-Suomen ELY-keskus rahoittaa VARRU-hanketta (Varsinais-Suomen ruo-kaketjun kehittämishanke). Hankkeen päätavoitteena on kestävän kilpailukyvyn luominen koko ruokaketjua kehittämällä. (www.Varru.fi/hanke.)
Hämeen ELY-keskus rahoitti jo päättynyttä Huomisen hämäläinen ruoka ja juoma -hanketta. Hankkeen toteuttajana oli Hämeen ammattikorkeakoulu, ja hankkeen päätavoitteena oli edistää pienten kanta- ja päijäthämäläisten elintarvikealan yritys-ten jalostusastetta, tuotantomääriä ja investointeja vastaamaan kasvavaa lähiruoan kysyntää. (http://www.kasvuahameessa.fi.)
Satakunnan ELY-keskus rahoittaa Aitoja makuja Satakunnasta -hanketta, joka on osa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmaa. Hankkeen tavoitteena on edistää erityisesti paikallisten tuotteiden pääsyä eri markkinakanaviin. (http://www.sikses-parasta.fi.)
Tietoa ja tuottoa pienteurastamoihin. Valtakunnallinen hanke, Manner-Suomen maa-seudun kehittämisohjelma 2014–2020. Hankkeen aikataulu: 10/2015–9/2018. Part-nereina Hämeen ammattikorkeakoulu ja Hämeen ammatti-instituutti.
Esimerkkejä muista hankkeista ja rahoituksesta
Euroopan meri- ja kalatalousrahasto (EMKR) on yksi Euroopan rakenne- ja investointirahas-toista, joiden tavoitteena on luoda Eurooppa 2020 -strategian mukaista älykästä, kestävää ja osallistavaa kalatalouden kasvua. Euroopan komissio on hyväksynyt Euroopan meri- ja ka-latalousrahaston Suomen toimintaohjelman. Ohjelman tavoitteena on kotimaisen kalatalous-sektorin kestävä kasvu, kalakantojen tilan parantaminen sekä Itämeren tilan kohentaminen.
Toimintaohjelmaan on varattu noin 140 miljoonaa euroa julkista rahoitusta ohjelmakaudelle 2014–2020. Tästä määrästä noin 74 miljoonaa euroa on komission Suomelle myöntämää EU:n rahoitusta. (ELY-keskus – Euroopan kalatalousrahasto www.ely-keskus.fi.)
Maa- ja metsätalousministeriön Laatuketju rahoittaa hanketta nimeltä Lähiruoan kysyn-nän ja tarjonnan kohtaamista edistävät toimenpiteet, FOREFOOD. Hankkeen tavoitteena on tunnistaa lähiruoan arvoketjun liiketoimintamahdollisuuksia alan kasvun mahdollista-miseksi. Tutkimusta koordinoi Luonnonvarakeskus Luke, ja hankkeessa mukana olevat partnerit ovat Helsingin yliopisto, Aalto-yliopiston pienyrityskeskus, Turun yliopisto ja Tulevaisuuden tutkimuskeskus. (Turun yliopisto – käynnissä olevia tutkimus- ja kehittä-misprojekteja. www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet.)
Maj ja Tor Nesslingin säätiö rahoittaa hanketta nimeltä Siirtyminen kasvispainotteiseen
ruo-Lisäksi hankkeessa selvitetään kuluttajien tietoisuutta lihankulutuksen ja lihan tuotannon ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (Turun yliopisto – käynnissä olevia tutkimus- ja kehittä-misprojekteja. https://www.utu.fi/fi/yksikot/ffrc/tutkimus/hankkeet/Sivut/swip.aspx.) Hämeen ja Seinäjoen ammattikorkeakoulut toteuttivat kumpikin alueillaan yritysedustajien kanssa jo päättyneitä FOODnet-hankkeita: FOODnet Häme (1.6.2014–31.3.2015) ja FOOD-net Etelä-Pohjanmaa (1.9.2014–31.12.2015). Hankkeiden tavoitteena on työelämätaitojen ja yrittäjyyden osaamisen vahvistaminen sekä ammattikorkeakoulujen opintojen yhteistoteu-tusten edistäminen kattavan opetustarjonnan mahdollistamiseksi. Hankkeissa laadittiin ohja-tun harjoittelun toimintamalli, jota liha- ja valmisruoka-alaa opettavat ammattikorkeakoulut tulevat käyttämään jatkossa. (Hämeen ammattikorkeakoulu, Pakarinen, A. ja Pirttijärvi, T.) Luonnonvarakeskus Luke ja Hämeen ammattikorkeakoulu toteuttavat yhdessä 24:n muun eurooppalaisen organisaation kanssa yhteistyössä hanketta nimeltään Optimized Food Pro-ducts for Elderly Populations (Optifel; EU-FP7/KBBE; hankkeen aikataulu: 9/2013–2/2017).