Koulutus

Ammatillisesta koulutuksesta on tässä tarkasteltu sellaista luonnonvara- ja ympäristöalan sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutusta, joka tukee joko suoraan tai välillisesti ruoka-ketjua. Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutuksesta tarkasteluun on sisällytetty ruokaket-juun liittyvä maatilatalouden, puutarhatalouden, kalatalouden ja luonto- ja ympäristöalo-jen koulutus. Kaikkea alan koulutusta ei siis ole sisällytetty mukaan; esimerkiksi erä- ja luonto-opastus on jätetty pois. Tekniikan ja liikenteen alan koulutuksesta tarkasteluun on sisällytetty elintarvikealan ja biotekniikan koulutus. Luonnonvara- ja ympäristöalan koulutusta käsitellään alkutuotantoon painottuvana koulutuksena, ja elintarvikealan ja biotekniikan alan koulutusta käsitellään elintarvikealan koulutuksena.

Ammattikorkeakoulutason koulutuksesta on tarkasteltu sellaista luonnonvara- ja ympä-ristöalan, matkailu-, ravitsemis- ja talousalan sekä tekniikan ja liikenteen alan koulutusta, joka joko suoraan tai välillisesti tukee ruokaketjua.

Yliopistotason koulutuksesta tähän tarkasteluun on otettu mukaan matemaattis-luonnon-tieteiden, maatalous- ja metsätieteiden sekä terveystieteiden koulutusaloista ne suuntau-tumisvaihtoehdot, jotka suoraan tai välillisesti tukevat ruokaketjua. Yliopistotutkintojen lukumäärätiedot on jätetty tulkinnanvaraisuuden vuoksi ilmoittamatta.

Koulutuksen analyysi on tässä väistämättä puutteellista ja suurpiirteistä. Ruokaketjussa työskentelee koulutukseltaan monenlaisia ammattilaisia, eikä kaiken koulutuksen erittely ole tässä mahdollista tai tarkoituksenmukaista. Toisaalta hyvinkin selkeästi ruokaketjua palvelevasta koulutuksesta siirrytään monenlaisiin ammatteihin ja tehtäviin ruokaketjun ulkopuolelle. Erityisesti yliopistotutkintojen osalta on mahdotonta päätellä, millainen osuus valmistuneista siirtyy ruokaketjun palvelukseen. Karkeasti voidaan kuitenkin sum-mata, että ruokaketjua palvelevia ammatillisia tutkintoja suoritettiin lähes 3 000 vuonna 2013 ja vastaavasti ammattikorkeakoulututkintoja noin 800 vuonna 2014. Ruokaketjun koulutus on koottu liitteeseen 3.

Ammatillinen koulutus

Ammatillisissa oppilaitoksissa tarjotaan seuraavia alkutuotantoon painottuvia ja elintarvi-kealan perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja:

„ maatalousalan perustutkinto

„ elintarvikealan perustutkinto

„ kalatalouden perustutkinto

„ luonto- ja ympäristöalan perustutkinto

„ puutarhuri, puutarhatalouden perustutkinto

„ elintarviketeollisuuden ammattitutkinto

„ kalaviljelijän ammattitutkinto

„ kalanjalostajan ammattitutkinto

„ kondiittorin ammattitutkinto

„ leipurin ammattitutkinto

„ lihantarkastuksen ammattitutkinto

„ luonnontuotealan ammattitutkinto

„ maidonjalostajan ammattitutkinto

„ mehiläistarhaajan ammattitutkinto

„ meijeriteollisuuden ammattitutkinto

„ porotalouden ammattitutkinto

„ seminologin ammattitutkinto

„ tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutkinto

„ viinintuotannon ammattitutkinto

„ viljelijän ammattitutkinto

„ viljelypuutarhurin ammattitutkinto

„ elintarviketekniikan erikoisammattitutkinto

„ kondiittorimestarin erikoisammattitutkinto

„ leipurimestarin erikoisammattitutkinto

„ luonnontuotealan erikoisammattitutkinto.

Vuonna 2013 alkutuotantoon painottuvan perustutkinnon suoritti yhteensä noin 1 800 opiskelijaa lähes 40 koulutuksen järjestäjän oppilaitoksesta. Elintarvikealan perustutkinnon suoritti vuonna 2013 yhteensä runsaat 800 opiskelijaa lähes 30 oppilaitoksesta (oppilaitos voi tarkoittaa tässä myös koulutuksen järjestäjää, jolla voi olla useita toimipisteitä). Vuonna 2013 alkutuotantoon painottuvan ammattitutkinnon suoritti yhteensä noin 170 opiskelijaa lähes 20 oppilaitoksesta. Elintarvikealan ammattitutkinnon suoritti vuonna 2013 yhteensä noin 100 opiskelijaa 14 oppilaitoksesta. Vuonna 2013 alkutuotantoon painottuvan eri-koisammattitutkinnon suoritti yhteensä 16 opiskelijaa 3 oppilaitoksesta. Elintarvikealan erikoisammattitutkinnon suoritti vuonna 2013 yhteensä 15 opiskelijaa 5 oppilaitoksesta.

Kaiken kaikkiaan vuonna 2013 ruokaketjuun suoraan ja välillisesti liittyvän ammatillisen tutkinnon suoritti yhteensä lähes 3 000 opiskelijaa. Tästä alkutuotantoon painottuvia tutkintoja oli yhteensä noin 2 000. Elintarvikealaan painottuvia tutkintoja oli lähes 1 000.

Eniten suoritettiin maatalousalan perustutkintoja, jotka kattoivat kolmanneksen kaikista suoritetuista ammatillisista tutkinnoista. Toiseksi eniten suoritettiin elintarvikealan perus-tutkintoja (noin neljännes) ja kolmanneksi eniten puutarhatalouden perusperus-tutkintoja (noin kuudennes).

Luomutuotantoa varten osa oppilaitoksista järjestää maatalousalan perustutkintoa ja puu-tarhatalouden perustutkintoa luomupainotteisena. Tutkintorakenteesta poistuneen luon-nonmukaisen tuotannon ammattitutkinnon sisältöjä on liitetty osaksi viljelijän ammattitut-kintoa sekä osaksi tuotantoeläinten hoidon ja hyvinvoinnin ammattitutammattitut-kintoa.

Kuvio 16. Ruokaketjun koulutus Suomessa (ympyröiden koot kuvaavat koulutuspaikkojen määrää).

Ammattikorkeakoulutus

Ammattikorkeakouluissa tarjotaan ruokaketjuun suoraan tai välillisesti liittyvää koulutusta viidessä tutkinnossa. Näistä tutkinnoista erityisesti agrologin tutkinnolla on merkittävä rooli elintarvikeketjussa. Agrologikoulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut vaikuttavat ruokaketjuun koulutuksen lisäksi myös tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnallaan.

Ammattikorkeakouluissa on tarjolla seuraavia tutkintoja:

„ agrologi; AMK ja ylempi AMK

„ hortonomi; AMK ja ylempi AMK

„ insinööri, bio- ja elintarviketekniikka; AMK

„ restonomi, liikkeenjohto; AMK ja ylempi AMK.

Agrologin tutkinto oli vuonna 2014 mahdollista suorittaa kahdeksassa ammattikorkea-koulussa, hortonomin kolmessa ammattikorkeaammattikorkea-koulussa, bio- ja elintarviketekniikan in-sinöörin tutkinto neljässä ja liikkeenjohdon restonomin tutkinto kahdeksassa ammatti-korkeakoulussa.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinto on mahdollista suorittaa agrologin, hortonomin ja liikkeenjohdon restonomin tutkinnoista. Vuonna 2014 näihin tutkintoihin valmistui yh-teensä noin 140 opiskelijaa, joista suurin osa oli liikkeenjohdon restonomin tutkintoja.

Agrologin ylemmän AMK-tutkinnon suoritti noin 20 opiskelijaa ja hortonomin tutkinnon muutama opiskelija. Syksyllä 2015 on Hämeen ammattikorkeakoulussa alkanut

biotalou-den liiketoiminnan kehittämiseen painottuva ylempi AMK-tutkinto, jonka tavoitteena on kehittää opiskelijoiden valmiuksia maatalous-, metsä-, puutarha-, elintarvike- ja ympäris-töalan liiketoiminnan johtotehtäviin. Luomutuotannon opetusta on ammattikorkeakoulu-tasolla sisällytetty muun muassa agrologikoulutukseen.

Yliopistokoulutus

Elintarvikealalle tarjotaan yliopistoissa määrällisesti eniten matemaattis-luonnontieteellisen koulutusalan luonnontieteen kandidaatin ja filosofian maisterin tutkintoja. Tutkintojen määriä on hankala laskea luotettavasti, koska suorittaessaan useita eritasoisia tutkintoja sama henkilö kirjautuu tilastoihin useaan kertaan. Luonnollisesti vain pieni osa tästä jou-kosta sijoittui tai sijoittuu ruokaketjun palvelukseen. Luonnontieteellisellä koulutusalalla tarjolla olevia suuntautumisvaihtoehtoja ovat muun muassa

„ biotekniikka ja bioteknologia

„ soveltava biotekniikka

„ yleinen mikrobiologia ja kasvitiede.

Toiseksi eniten ruokaketjulle tarjotaan maatalous-metsätieteelliseltä koulutusalalta elin-tarviketieteiden kandidaatin ja maisterin sekä maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin ja maisterin tutkintoja, joihin valmistutaan Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoista. Helsingin yliopistossa elintarviketieteiden pääainevaihtoehtoja ovat muun muassa

„ biotekniikka

„ elintarvike-ekonomia

„ elintarvikekemia ja elintarviketeknologia

„ ravitsemustiede

„ kuluttajaekonomia

„ elintarvike-ekonomia.

Maatalous- ja metsätieteiden kandidaatin ja maisterin pääainevaihtoehtoja ovat muun muassa

„ biotekniikka

„ kasvituotannon biologia

„ kotieläintiede

„ maatalous- ja ympäristöteknologia

„ maatalousekonomia.

Itä-Suomen yliopisto tarjoaa ainoana yliopistona terveystieteitä, joissa on pääainevaihtoeh-tona ravitsemusterapia ja elintarvikebiotekniikka. Opiskelijat valmistuvat terveystieteiden kandidaatiksi tai maisteriksi. Pääainevaihtoehtoina ovat kliininen ravitsemustiede ja kan-santerveystiede. Turun yliopisto tarjoaa ainoana mahdollisuuden erikoistua biotekniikan tai elintarvikekehityksen diplomi-insinööriksi (DI). Luomutuotantoon liittyvää koulutusta tarjotaan sivuainekokonaisuuden osana Helsingin yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa.

Määrällisesti eniten opiskelijoita valmistui Helsingin yliopistosta (noin 1 500), toiseksi eniten Itä-Suomen yliopistosta (noin 800), kolmanneksi eniten Turusta (Turun yliopisto ja Åbo Akademi noin 600) ja neljänneksi Oulun yliopistosta (noin 500).

In document Ruokaketjun osaamistarpeet tulevaisuudessa (sivua 32-36)