Luonnollisten reunojen aukolla oli eniten havaintoja korkeudella 0–10 cm ja seuraavaksi ten 10–20 cm. Reunalla ja metsän puolella oli eniten korkeutta 10–20 cm ja seuraavaksi eni-ten 0–10 cm. Kolmanneksi enieni-ten havaintoja kaikilla etäisyyksillä oli korkeudella 20–30 cm.
Suurimmissa korkeusluokissa (30–40 cm, 40–50 cm) oli hyvin vähän havaintoja. Havaintojen määrä korkeusluokassa 0–10 cm laski aukolta metsään päin, muissa korkeusluokissa havain-tojen määrä kasvoi aukolta metsään päin. (kuva 14) Vain korkeusluokalla oli tilastollisesti merkittävä vaikutus kaikkien lajien yhteenlaskettuun vertikaaliseen runsauteen (sig.=0,000) (taulukko 1).
Keinotekoisilla reunoilla kasvillisuus oli vähäisintä reunassa: eniten havaintoja oli korkeudel-la 10–20 cm. Aukon puolelkorkeudel-la oli eniten havaintoja korkeudelkorkeudel-la 0–10 cm ja seuraavaksi eniten korkeudella 10–20 cm. Korkeampia havaintoja oli hyvin vähän. Metsän puolella oli eniten havaintoja korkeudella 10–20 cm, toiseksi eniten korkeudella 0–10 cm ja kolmanneksi eniten korkeudella 20–30 cm. Korkeudella 30–40 cm ja 40–50 cm havaintoja oli hyvin vähän. (kuva 15) Korkeusluokan vaikutus kaikkien lajien yhteenlaskettuun vertikaaliseen runsauteen oli ti-lastollisesti merkittävä (sig.= 0,000), mutta sijainti eikä sijainnin ja korkeusluokan interaktio ollut merkittävä (taulukko 2).
Kuva 14. Kaikkien lajien runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–
10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luontaisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet 30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet -10, 30 ja 50.
0
Taulukko 1. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus kaikkien lajien yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, error=jäännösvaihtelu.
Tekijä df Mean Square F Sig.
korkeusluokka 4 1,762 35,556 ,000
sijainti 2 ,020 ,398 ,672
korkeusluokka * sijainti 8 ,042 ,843 ,565
Error 735 ,050
Kuva 15. Kaikkien lajien runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–
10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
Taulukko 2. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus kaikkien lajien yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, error=jäännösvaihtelu.
Tekijä df Mean Square F Sig.
Ruohojen ja varpujen havaintojen kokonaismäärä kasvoi aukolta metsään päin luontaisilla reunoilla. Aukolla havaintoja oli eniten korkeusluokassa 0–10 cm ja seuraavaksi eniten luokassa 10–20 cm. Reunalla ja metsässä havaintoja oli selkeästi eniten korkeusluokassa 10–
20 cm ja seuraavaksi eniten luokissa 0–10 cm sekä 20–30 cm. Korkeudella 30–40 cm ja 40–
50 cm havaintoja oli hyvin vähän. (kuva 16) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja si-jainnin interaktio olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.= 0,000) suhteessa ruohojen ja varpujen vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 3).
Keinotekoisten reunojen aukolla ruohoja ja varpuja havaittiin runsaimmin korkeusluokissa 0–
10 cm ja 10–20 cm. Reunalla ja metsässä havaintoja oli eniten korkeusluokassa 10–20 cm, seuraavaksi eniten korkeudella 0–10 cm. (kuva 17) Korkeusluokan vaikutus ruohojen ja var-pujen vertikaaliseen rakenteeseen oli tilastollisesti merkittävä (sig.= 0,000), mutta sijainti eikä sijainnin ja korkeusluokan interaktio ollut merkittävä (taulukko 4).
Kuva 16. Ruohojen ja varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luontaisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
0
Taulukko 3. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus ruohojen ja varpujen yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Kuva 17. Ruohojen ja varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, -30 ja 50.
Taulukko 4. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus ruohojen ja varpujen yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Mustikkaa havaittiin luontaisilla reunoilla vain reunalla ja metsän puolella. Reunalla havainto-ja oli eniten korkeusluokassa 10–20 cm. Metsässä havaintohavainto-ja oli selkeästi eniten korkeudella 10–20 cm. Seuraavaksi eniten oli korkeudella 20–30 cm sekä 0–10 cm. Havaintojen koko-naismäärä kasvoi aukolta metsään päin. (kuva 18) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja sijainnin interaktio olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.= 0,000) suhteessa mustikan varpujen vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 5).
Keinotekoisilla reunoilla kaikilla etäisyyksillä mustikan varpuja havaittiin eniten korkeusluo-kassa 10–20 cm. Seuraavaksi eniten havaintoja oli aukolla korkeudella 0–10 cm, reunalla ja metsässä korkeudella 20–30 cm. (kuva 19) Korkeusluokalla oli selkeä vaikutus mustikan var-pujen kerroksellisuuteen (sig.=0,000). Myös sijainnin suhde mustikan vertikaaliseen rakentee-seen oli tilastollisesti merkitsevä, mutta korkeuden ja sijainnin interaktio ei ollut. (taulukko 6)
Kuva 18. Mustikan varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luonnollisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3 0,35 0,4
AUKKO REUNA METSÄ
Havainnot, kpl
Sijainti
0-10 10-20 20-30 30-40 40-50
Taulukko 5. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus mustikan varpujen yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Kuva 19. Mustikan varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, -30 ja 50.
Taulukko 6. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus mustikan varpujen yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Luontaisten reunojen aukolla oli hyvin vähän puolukan varpuja, vain yksittäisiä havaintoja korkeudella 0–10 cm ja 10–20 cm. Kaikilla etäisyyksillä oli havaintoja eniten korkeusluokas-sa 10–20 cm ja seuraavaksi eniten luokaskorkeusluokas-sa 0–10 cm. Reunalla ja metsässä havaittiin myös korkeutta 20–30 cm. Havaintojen kokonaismäärä lisääntyi aukolta metsään päin. (kuva 20) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja sijainnin interaktio olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.= 0,000) suhteessa puolukan varpujen vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 7).
Keinotekoisilla reunoilla aukolla puolukan varpuja esiintyi eniten korkeusluokassa 0–10 cm.
Seuraavaksi eniten havaintoja oli korkeudella 10–20 cm, ja korkeusluokissa 20–30 cm ja 30–
40 cm havaintoja oli hyvin vähän. Reunalla puolukan varpuja havaittiin vain korkeudella 0–
10 cm sekä 10–20 cm. Metsän puolella havaintoja oli eniten korkeusluokassa 10–20 cm ja seuraavaksi eniten luokassa 0–10 cm. (kuva 21) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja sijainnin interaktio olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.< 0,05) suhteessa puolukan-varpujen vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 8).
Kuva 20. Puolukan varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luonnollisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25 0,3
AUKKO REUNA METSÄ
Havainnot, kpl
Sijainti
0-10 10-20 20-30 30-40 40-50
Taulukko 7. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus puolukan varpujen yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Kuva 21. Puolukan varpujen runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–
10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
Taulukko 8. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus puo-lukan varpujen yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, error=jäännösvaihtelu.
Tekijä df Mean Square F Sig.
Heinämäisiä kasveja esiintyi runsaimmin luonnollisten reunojen aukolla ja havaintojen koko-naismäärä laskee metsään päin. Aukolla havaintoja oli eniten korkeusluokassa 10–20 cm ja seuraavaksi eniten luokassa 0–10 cm. Reunalla havaintoja oli eniten korkeusluokissa 0–10 cm ja 10–20 cm. (kuva 22) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja sijainnin interaktio oli-vat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.= 0,000) suhteessa heinämäisten kasvien vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 9).
Keinotekoisilla reunoilla heinämäisten kasvien havaintojen kokonaismäärä laski aukolta met-sään päin. Aukolla havaintoja oli eniten korkeusluokassa 0–10 cm ja seuraavaksi eniten kor-keudella 10–20 cm. Reunalla havaintoja oli eniten korkor-keudella 10–20 cm. Metsässä havaintoja oli eniten korkeudella 0–10 cm. (kuva 23) Korkeusluokka, sijainti sekä korkeusluokan ja si-jainnin interaktio olivat kaikki tilastollisesti merkitseviä (sig.= 0,000) suhteessa heinämäisten kasvien vertikaaliseen rakenteeseen (taulukko 10).
Kuva 22. Heinämäisten kasvien runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokas-sa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luonnollisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
0 0,2 0,4 0,6 0,8 1 1,2
AUKKO REUNA METSÄ
Havainnot, kpl
Sijainti
0-10 10-20 20-30 30-40 40-50
Taulukko 9. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus heinämäisten kasvien yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Kuva 23. Heinämäisten kasvien runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokas-sa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyy-det -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyyetäisyy-det 10, 30 ja 50.
Taulukko 10. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus heinämäisten kasvien yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Luonnollisilla reunoilla pensaita ja puita havaittiin vain metsän puolella. Eniten havaintoja oli korkeusluokissa 20–30 cm sekä 30–40 cm. Seuraavaksi eniten havaintoja oli korkeuksilla 0–
10 cm, 10–20 cm sekä 40–50 cm. (kuva 24) Vain sijainnilla oli vaikutusta heinämäisten kas-vien vertikaaliseen rakenteeseen (sig.=0,005). Korkeusluokan sekä korkeusluokan ja sijainnin interaktion sig. -arvot olivat merkitsevyysrajan yläpuolella (>0,05). (taulukko 11)
Keinotekoisilla reunoilla pensaita ja puita havaittiin runsaimmin aukon puolella. Eniten ha-vaintoja oli korkeudella 30–40 cm, seuraavaksi eniten korkeudella 20–30 cm ja kolmanneksi eniten korkeudella 10–20 cm. Reunalla havaintoja oli eniten korkeusluokassa 10–20 cm ja seuraavaksi eniten luokissa 20–30 cm sekä 40–50 cm. Metsän puolella havaintoja oli kaikissa muissa korkeusluokissa paitsi luokassa 10–20 cm. Haavaintojen määrä oli kokonaisuudessaan hyvin vähäinen. (kuva 25) Korkeusluokalla, sijainnilla eikä niiden interaktiolla ollut vaikutus-ta pensaiden ja puiden kerroksellisuuteen (sig.>0,05) (vaikutus-taulukko 12).
Kuva 24. Pensaiden ja puiden runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) luonnollisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, 30 ja 50.
0 0,002 0,004 0,006 0,008 0,01 0,012
AUKKO REUNA METSÄ
Havainnot, kpl
Sijainti
0-10 10-20 20-30 30-40 40-50
Taulukko 11. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus pensaiden ja puiden yhteenlaskettuun runsauteen luonnollisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
Kuva 25. Pensaiden ja puiden runsaudet (+1 S.E.) eri etäisyyksillä viidessä korkeusluokassa (0–10, 10–20, 20–30, 30–40, 40–50 cm) keinotekoisilla reunoilla. Aukko sisältää etäisyydet -30 ja -10, reuna etäisyyden 0, metsä etäisyydet 10, -30 ja 50.
Taulukko 12. Reunan läheisyyden (sijainti) ja kerroksellisuuden (korkeusluokka) vaikutus pensaiden ja puiden yhteenlaskettuun runsauteen keinotekoisilla reunoilla. df=vapausasteet, Mean Square=keskineliösumma, F=F-suhde, Sig.=tilastollinen merkittävyys, er-ror=jäännösvaihtelu.
4 TULOSTEN TARKASTELU JA JOHTOPÄÄTÖKSET