Tulosten mukaan reunatyyppien välillä on selviä eroja kasvilajien ja lajiryhmien runsaudessa sekä kasvillisuuden rakenteessa eri etäisyyksillä reunasta. Suhteellisen runsauden osalta suu-rimmat erot eri reunatyyppien välillä olivat mustikan ja puolukan varvuilla. Muillakin lajeilla ja lajiryhmillä oli eroja runsaudessa eri reunatyypeillä, mutta ne olivat huomattavasti pienem-piä. Kasvillisuuden kerroksellisuudessa selkeimmät erot reunatyyppien välillä näkyivät taas mustikan ja puolukan varvuilla, mutta myös pensailla ja puilla. Hienoisempi ero näkyi ruo-hoilla ja varvuilla.
Avohakkuureunat vastasivat luontaisia reunoja yllättävän monelta osalta. Esimerkiksi, jos tut-kitaan kaikkien lajien yhteenlaskettuja vertikaalisia havaintoja, voidaan huomata kuinka sa-mankaltaiset kuvaajat eri reunatyypeille muodostui. Reunatyyppien eroavaisuuden kuitenkin selkiytyvät, kun tarkastellaan eri kasvilajeja ja lajiryhmiä erikseen. Eroja voi osaltaan selittää se, että luontaisten reunojen avomaan muodostaa suo. Jo lähtökohtaisesti avosuo ja kangas-maa ovat melko erilaisia kasvupaikkatyypiltään ja siellä viihtyvältä lajistoltaan.
Luonnontilaisissa boreaalisissa metsissä toistuvasti tapahtuvien luontaisten häiriöiden, kuten metsäpalot, hyönteisten hyökkäykset ja myrskytuhot (Bonan & Shugart 1989; Engelmark 1999), myötä erottuvat reunat ovat jo luontaisesti osa maisemaa. Lisäksi kovan ilmaston takia boreaalisissa metsissä on usein avoimempi ja lyhyempi latvus kuin lauhkean tai trooppisen alueen metsissä. Näiden seikkojen takia negatiiviset ekologiset vaikutukset boreaalisten met-sien keinotekoisilla reunoilla voivat olla vähäisempiä mitä on muissa metsäekosysteemeissä tutkittu olevan. Aikaisemman tutkimuksen mukaan reunavaikutuksen voimakkuus oli usein heikompi Fennoskandian metsissä kuin Canadassa ja reunavyöhyke ei ollut koskaan enem-män kuin 6 metriä Ruotsin ja Suomen havumetsissä (Harper ym. 2015). Tulokset osoittivat, että reunavaikutus boreaalisten metsien kasvillisuudelle oli yleisesti heikko, ei kovin kauas ulottuva ja heikkenee ajan myötä.
Lisääntyneen metsätalouden myötä reunailmiön piirissä on aiempaa enemmän metsäpinta-alaa ja reunavaikutuksen alaisena entistä useampi kasvi- ja eläinlaji. Voidaankin miettiä, oli-siko metsätalouden aiheuttamia reunavaikutuksia syytä ryhtyä lieventämään ja millä tavoin.
Kasvillisuuden näkökulmasta toimet eivät välttämättä ole vielä tarpeen, jos vaikutukset ovat suhteellisen vähäisiä ja lyhytaikaisia. Muiden lajiryhmien kuin kasvien suhteen asia voi kui-tenkin olla toinen. Tässä tutkielmassa ei tutkittu muita lajiryhmiä kuin kasveja, mutta muissa tutkimuksissa on tutkittu esimerkiksi lintujen pesiin kohdistuvaa saalistusta (mm. Andrén
1992 & 1995; Hanski ym. 1996). Samanlaisen saalistuspaineen kohdistumisesta erityisesti reunavyöhykkeeseen on näyttöä myös kasvimaailmasta (Tolvanen 1997).
5 KIRJALLISUUS
Andrén, H. 1992: Corvid density and nest predation in relation to forest fragmentation. A landscape perspective. – Ecology 73:794-804.
Andrén, H. 1995: Effects of landscape composition on predation rates at habitat edges. Pp.
225-55 in L. Hansson, L. Fahrig and G. Merriam (eds.). Mosaic Landscapes and Ecological Processes. Chapman & Hall, London.
Askins, R. A. 1993: Population trends in grassland, shrubland, and forest birds in the eastern North America. Pp. 1-34 in D. M. Power (ed.). Current Ornithology, Volume 7. Plenum Pub-lications, New York.
Bonan, G. B. & Shugart, H. H. 1989: Environmental factors and ecological processes in bore-al forests. – Annubore-al Review of Ecology, Evolution and Systematics, 20,1 –28.
Brothers, T. S. and Spingarn, A. 1992: Forest fragmentation and alien plant invasion of cen-tral Indiana old-growth forests. – Conservation Biology 6:91-100.
Brown, A. L., and Litvaitis, J. A. 1995: Habitat features associated with predation of New England cottontails: what scale is appropriate? – Canadian Journal of Zoology 73:1005-11.
Chen, J., Franklin, J. F. & Spies, T. A. 1995: Growing-season microclimatic gradients from clearcut edges into old-growth Douglas-fir forests. – Ecological Applications 5:74-86
Cottam, G., and J.T. Curtis. 1956: The use of distance measure in phytosociological sampling.
– Ecology 37:451-460.
Crockett, J. W. 1971: Landscape gardening. – Time-Life Books, New York. 160s.
Engelmark, O. 1999: Boreal forest disturbances. – Ecosystems of Disturbed Ground (ed. L.R.
Walker), s. 161–186. Elsevier, Amsterdam.
Gysel, L. W. 1951: Borders and openings of beech-maple woodlands in southern Michigan. – Journal of Forestry 49:576-577.
Hagan, J. M., III. 1994: Decline of the rufous-sided towhee in the eastern United States. – Auk 110:863-74.
Hanski, I. K., Fenske, T. J., Niemi, G. J. 1996: Lack of edge effect in nesting success of breeding birds in managed forest landscapes. – The Auk 113(3):578-585.
Hansson, L. 1979: On the importance of landscape heterogeneity in northern regions for the breeding population densities of homeotherms: a general hypothesis – Oikos 33:182-189.
Harper, K. A., Macdonald, S. E., Burton, P. J., Chen, J., Brosofke, K. D., Saunders, S. C., Euskirchen, E. S., Roberts, D., Jaiteh, M. S., Esseen, P-A. 2005: Edge Influence on Forest Structure and Composition in Fragmented Landscapes. – Conservation Biology. Volume 19, No 3. 768-782.
Harper, K. A., Macdonald S. E., Mayerhofer, M. S., Biswas, S. R., Esseen, P-A., Hylander, K., Steward, K. J., Mallik, A. U., Drapeau, P., Jonsson, B-G., Lesieur, D., Kouki, J., Ber-geron, Y. 2015: Edge influence on vegetation at natural and anthropogenic edges of boreal forests in Canada and Fennoscandia. – Journal of Ecology.
Hutchison, B. A. & Matt, D. R. 1977: The distribution of solar radiation within a deciduous forest. – Ecological Monographs 47:185-207
Kouki, J., Löfman, S., Martikainen, P., Rouvinen, S., Uotila, A., 2001: Forest fragmentation in Fennoscandia: linking habitat requirements of wood-associated threatened species to land-scape and habitat changes. – Scandinavian Journal of Forest Research Suppl. 3:27-37.
Kouki, J., Niemi, G. J. & Rajasärkkä A. 1992: Habitat associations of breeding peatland pas-serine species in eastern Finland. – Ornis Fennica 69:126-140.
Litvaitis, J. A. 1993: Response of early successional vertebrates to historic changes in land use. – Conservation Biology 7:886-73.
Löfman, S. and Kouki, J., 2001: Fifty years of landscape transformation in managed forests of southern Finland. – Scandinavian Journal of Forest Research 16:44-53.
Löfman, S. and Kouki, J., 2003: Scale and dynamics of a transforming forest landscape. – Forest Ecology and Management 175:247-252.
Matlack, G. R. 1994a: Vegetation dynamics of the forest edge – trends in space and succes-sional time. – Journal of Ecology 82:113-24.
Miettinen M., Huhta V., Mikkola K., Häyrinen U., Kuronen I., Rapeli M. 1978: Suoaapinen – Suomen luonnonsuojeluliitto, s. 28-30.
Moen, A. N. 1974: Turbulence and visualization of wind flow. – Ecology 55:1420-1424.
Newton A C 2007: Forest Ecology and Conservation. A Handbook of Techniques. – Oxford University Press. 454 s.
Palik, B. J. and Murphy, P. G. 1990: Disturbance versus edge effects in sugar maple/beech forest fragments. – Forest Ecology and Management 32:187-202.
Patvinsuo. 2013. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. [Verkkodokumentti]. Saatavissa:
http://www.ymparisto.fi/fi-FI/Luonto/Suojelualueet/Natura_2000_alueet/Patvinsuo(6758) [Viitattu 26.9.2018]
Patvinsuon kansallispuisto. 2018. Metsähallitus. [Verkkodokumentti]. Saatavissa:
http://www.luontoon.fi/patvinsuo [Viitattu 29.6.2018]
Ranney, J. W., Burner, M. C. & Levenson, J. b. 1981: The importance of edge in the structure and dynamics of forest islands. – Teoksessa: Burgess, R. L. & Sharpe, D. M. (toim.), Forest island dynamics in man-dominated landscapes. Springer, New York. 311s.
Ries, L., Fletcher, R. J., Jr, Battin, J., Sisk, T. D. 2004: Ecological Responses to Habitat Edg-es: Mechanisms, Models, and Variability Explained. – Annual Review of Ecology, Evolution, and Systematics 35:491-522.
Salisbury, F. B. & Ross, C. 1969: Plant Physiology. – Belmont, California. 747s.
Tolvanen, P. 1997: Luonnontilainen metsän ja suon reuna – tutkimus reunavyöhykkeen le-veydestä ja kasvillisuudesta. – Metsähallituksen luonnonsuojelujulkaisuja. Sarja A, No 84.
74s.
Uotila, A., Hotanen, J. P. & Kouki, J. 2005: Succession of understory vegetation in managed and seminatural Scots pine forests in eastern Finland and Russian Karelia. - Canadian Journal of Forest Research-Revue Canadienne De Recherche Forestiere 35:1422-1441.
Wales, B. A. 1972: Vegetation analysis of north and south edges in a mature oak-hickory for-est. – Ecological Monographs 42:451-471.
Williams Linera, G. 1990a: Vegetation structure and environmental conditions of forest edges in Panama. – Journal of Ecology 78:356-73
Yahner, R. H. 1988: Changes in wildlife communities near edges. – Conservation Biology 2:333-9.