Huvilarakennuksen sisäpuoliset muutostyöt
5.8 Rakennetekniset ratkaisut
Cygnaeuksen gallerian uudisosan materiaalivalinnat kunnioittavat yksinker-taista, perinteistä ja kestävää rakennustapaa.
Laajennuksen keskeisimmät tilat ovat rakenteeltaan ja luonteeltaan yksiainei-sia hirsikehikkoja: massiivinen hirsi toimii kantavana rakenteena, äänen- ja lämmön- eristeenä, jäykisteenä sekä pintastruktuurina sisällä ja ulkona. Hirsi materiaalivalintana kunnioittaa Cygnaeuksen huvilan puurakentamisen käsityötä sekä toisaalta luonnon-kallioisen tontin herkkää topografiaa. Materiaalivalinnat vastaavat myös julkista mu-seorakentamista koskettavaan tarpeeseen rakentaa entistä kestävämpiä ja ympäristöä vähemmän kuormittavia rakennuksia.
Laajennuksen piilutettujen massiivihirsien salvokset ovat lyhyet ja malliltaan lukkonurkkaiset. Hirsikertojen välissä käytetään eristeenä pellavaa. Hirsikehikoiden rakenteelliseen vahvistamiseen käytetään ristikot muodostavia palkkeja gallerioiden sisätiloissa sekä följäreitä galleria Johanin länsiseinustalla, joka on suurin yksittäinen hirsiseinä. Hirsien painumiseen varaudutaan riittävillä toleransseilla hirsien ja muiden rakennusosien liitoskohdissa. Eristämättömillä massiivihirsiseinillä saavutetaan hirsi-seinälle määritelty U-arvo 0,40 noin 280 mm paksuisella hirrellä, joten laajennuksen 300 mm paksuinen hirsi ylittää tämän arvon eikä seinärakenteen lämmöneristävyyttä ole tarpeen kompensoida muilla ratkaisuilla.
Vesikaton kate on konesaumattua kuparia. Kupari on erikoisvahvaa ja jäykis-tää itsensä rakenteellisesti, jolloin alapuolisia kantavia palkkeja ei tarvita. Vesikaton sadevedet laskevat sisäpihalle terassien ja lasiyhdyskäytävän väliin jäävälle nurmikais-taleelle. Gallerioiden kattojen ulostulojen kohdalla käytetään saumattomia, paksum-pia kuparilevyrakenteita. Kattoikkunoiden lasit ovat erikoisvahvoja ja ne asennetaan vaakatasoon.
Perustuksissa käytetään teräspaalupareja, jotka upotetaan kallioon porattui-hin reikiin. Galleria Johanin kivijalka on luonnonkivirakenteinen ja sen sisään jätetään ryömintätila. Kivijalassa kierrätetään huvilarakennuksen pohjoispuolen ulkoseinän avauksesta saatavia kiviä.
Teknisen tilan ja sen toisella puolella sijaitsevan yleisö wc:n seinät ovat paikal-lamuurattua tiiltä. Ratkaisu on heijastuma huvilan maantasokerroksen ikkunoita reu-nustavien tiilien detaljeista ja siten paitsi esteettinen, myös paloturvallinen: tekniseen tilaan sijoitetaan laajennuksen sähköpääkeskeskus. Myös tiilimuurissa kierrätetään huvilarakennuksen pohjoispuolen avauksen sisempien seinärakenteiden tiiliä.
Laajennuksen lasikäytävällä ei ole omia perustuksia. Visuaalisesti leijuvaa
Tamiparketti, 20 mm
I-teräspalkki, 150 mm Alapohjan tuulensuojalevy ja koolaus
Massiivihirsi, 333 mm
Lämmöneriste, Ekovilla, 300 mm Lattiarakenteen koolaus, puu, 50 mm x 150 mm
Kipsilevy, 20 mm Ilmansulkupaperi Hirren ja lattiarakenteen yhteen
Massiivihirsi, 300 mm
Teräspaalun kenkälattarauta, 20 mm Lämmöneriste, Ekovilla, 550 mm Kantava palkki, puu, 550 mm x 50 mm
Palkki, puu, 50 mm x 400 mm
Palkki, puu, 50 mm x 20 mm Tekninen tila sähkölle, muulle tekniikalle ja tarvittaessa koneelliselle ilmanvaihdolle
440 mm
Kuparikate. levyrakenne, 2 mm Koivuvaneri, 25 mm
Eristetty lasielementti, 20 mm Kipsilevy, 20 mm Koolaus, puu, 28 mm x 100 mm
Tiivistekumi
Rakenneperiaate, rakenneleikkaus, Galleria Otto Sangi
45
2o2oNäkymä Gallerian toisen kerroksen käytävän ikkunasta kohti laajennusta.
käytävää kannattelevat I-teräspalkit, jotka liittyvät gallerioiden alapohiin. I-palkit ovat alapohjarakenteen ulommaisin osa eivätkä siten muodosta kylmäsiltaa sisätiloihin.
Yläpohjien rakenteet ovat pääasiassa puurakenteisia. Lasiyhdyskäytävän ylä-puoliset kantavat puurakenteet ovat ulkotilassa, kuparivesikaton alla suojassa vedeltä.
Kuparin antibakteeriset ominaisuudet suojaavat ulkoseinien, palkkien ja pilarien puun sekä kuparin liitoskohdissa puurakenteita lahottajilta.
5.9 Museotekniikka
Museotekniikan keskeisimpänä ajatuksena on museotoiminnan olosuhteiden turvaaminen ja hallinta niin, että tekniikka ei saa liian suurta roolia museon ulkoisessa olemuksessa. Tekniikan läsnäolo pyritään paremminkin peittämään ja sulauttamaan luontevaksi osaksi kokonaisuutta.
Huvilarakennuksen ikkunoihin suositellaan asennettavaksi UV-valoa läpäi-semättömät kalvot ulkolasin sisäpintaan. Uudisosan osalta ominaisuus sisällytetään lämpölasielementteihin tehtaalla.
Kameravalvonta suositellaan asennettavaksi kaikkiin tiloihin niin, että kame-rat eivät erotu ympäristöstään. Automaattiset paloilmaisimet, sprinklerijärjestelmä ja kulunvalvontajärjestelmä suositellaan sovittamaan teknisesti yhteen.
Museon lämpötilaa suositellaan laskemaan talvikaudella, jotta vältytään äkillisten lämpötilanmuutosten vaikutuksilta taideteoksiin. Museossa on kauttaaltaan painovoimainen ilmanvaihto, jota voidaan tehostaa koneellisesti talvikaudella. Koneel-liselle ilmanvaihdolle on varattu tilaa galleriatilojen yläpohjarakenteissa. Vanhan puo-len pönttöuuniin voidaan tarvittaessa sijoittaa vastukset painovoimaisen ilmanvaihdon tehostamiseksi.
Museon kaikki valaisimet ovat samaa mallia, joka on esitetty suunnitelmassa.
Valonlähteiden värintoistokyvyn tulee olla ensiluokkainen. Värilämpötilaksi valitaan 3500-4500 kelviniä.
Keittiön ilmanvaihto toteutetaan muusta ilmanvaihdosta erillisenä systee-minä. Keittiö varustellaan juhlatilanteiden ruuanlaittoon vaadittavalla laitteistolla ja varustuksella.
Museoon sijoitetaan yhteensä kaksi hissiä: huvilan keskelle sekä laajennuksen Galleria Johaniin. Malliksi suositellaan esimerkiksi kuilutonta Tiitus RB150 -kevythis-siä lavakoolla 900mm x 1400mm (väri: pronssi). Hissikoriin on käynti molemmista päädyistä. Huvilaosan hissiin on yhteys myös keittiöstä.
Galleria Johanin hissi. Taustalla huollon sisäänkäynti suurikokoisimpia teoksia varten.
Sangi
47
2o2o+24100
+27290
+27290
+21360 +32780
+31640
+29610
+27560
+23900 +26990
+38050
+21080
+21360
+18660
Pitkittäisleikkaus
5000
300 300
3203600460550
400
200
1800
320 150
5600
Eristetty lasielementti
Eristetty lasielementti
Eristetty lasielementti
Sangi2o2o
50
+27290
+21360 +32780
+31640
+29610
+27560
+23900 +26990
+38050
+21080
+21360
+18660
5000
300 300
3203600460550
400
200
1800
320 150
5600
Eristetty lasielementti
Eristetty lasielementti
Eristetty lasielementti
Laajennuksen rakenneleikkaus, Galleria Otto
Sangi
51
2o2oLuonnonkivi - materiaalipaletin perusta
Luonnonkivi ja -kallio luovat visuaalisen ja fyysisen perustan Cygnaeuksen gallerialle. Huvilan maantasokerroksen ulkoseinien uloin kerros on luonnonkiveä. Uudisosan suurin galleria, Johan, perustetaan luonnonkivien varaan, mikä on perusteltua etenkin kapillaari-ilmiön puuttumisen vuoksi. Galleriatilat Otto ja Alma perustetaan visuaalisesti
keveämpien teräspaalujen varaan, jotka kiinnitetään peruskallioon porattuihin reikiin. Sisääntuloportin kahden auton invapaikoitusalue sekä pihan polkuja päällystetään nupukivellä.
Punatiili - piilossa, mutta läsnä
Huvilan maantasokerroksen ulkoseinien sisemmät rakenteet on tehty punatiilestä. Punatiili näkyy ainoastaan paikoitellen ikkuna-aukkojen ympärillä, missä sisempi
tiilirakenne limittyy luonnonkivisen ulkomuurin kanssa yhteen. Laajennuksessa käytetään kierrätettyä tiiltä Galleria Oton vastaisen teknisen tilan sekä esteettömän wc:n ulkoseinissä paloteknisistä syistä.
Kuusipuinen hirsikehikko - rakenne, joka hoitaa monta tehtävää
Sekä vanhan että uuden rakennuksen kantavana rakenteena ja materiaalipaletin kulmakivenä toimii hirsi. Uudisosassa puumateriaaliksi on valikoitunut kuusipuu sen hyvien fysikaalisten ominaisuuksien ja toisaalta puutavaran saatavuuden vuoksi: kuusen solurakenne on tiheää, mikä suojaa rakennetta vedeltä. Hirret kuviopiilutetaan perinteisellä mallilla, mikä lisää osaltaan julkisivun säänkestävyyttä.
Julkisivun annetaan harmaantua käsittelemättömänä.
Tammi - lattiamateriaali kovaan käyttöön
Museotiloihin tuodaan lämpöä käyttämällä puumateriaalia myös lattioissa. Tammen käyttöä lattiamateriaalina varioidaan uudisosan eri gallerioissa:
palikkalattiana, kalanruotoparkettina sekä perinteisenä parkettina. Tammi käsitellään tiloista riippuen joko öljyllä tai lakalla.
Haapa - ulkotilojen puurakenteet
Pihan terassitasoihin ja askelmiin on valittu haapa sen säätä kestävien ominaisuuksien vuoksi. Askelmat ja terassit ovat alttiita vedelle ympäri vuoden. Puutavara jätetään vahvaksi jotta pintakerroksia voidaan tarvittaessa höylätä. Liitoksissa suositaan perinteisiä puu- ja tappiliitoksia, jotta ruuvien ja metallikiinnikkeiden käyttö voidaan minimoida.
Lasi - tilanrajaaja ja eristäjä
Lasielementit ovat uudisosassa lattiasta kattoon ulottuvia pystymallisia lämpölasielementtejä, joissa on UV-valolta suojaava pinnoite sekä lämpöä eristävä suojakaasu.
Kupari - antibakteerinen vesikate
Huvilan konesaumatun peltikaton tapaan uudisosassa käytetään konesaumattua kuparikatetta. Kourumainen kuparikate on erikoisvahvaa ja jäykistää rakenteellisesti itsensä, jolloin vesikatteen alla ei tarvita kantavia vaakasuuntaisia rakenteita. Kupari on antibakteerinen materiaali ja suojaa etenkin uudisosan sisäpihan puoleisen käytävän yläpuolisia puurakenteita sekä
vedeltä mutta myös ei-toivotuilta lahottajilta. Galleriatilojen kattojen ulostulot sekä verannan tasainen vesikate tehdään massiivisista, yksittäisistä kuparilevyistä.
Pronssi - kädensijat, kaiteet ja johtimet
Uudisosan metalliosissa pyritään yhtenäiseen ulkoasuun: kaikki näkyvillä oleva metalli valmistetaan pronssista tai käsitellään pronssipinnoitteella. Perustuksen teräspaaluissa käytetään ruostunutta terästä. Teräspaalujen mallia käytetään galleriatilojen valaisimissa, jotka pinnoitetaan pronssilla.
Muut materiaalit
Huvilan kaikista materiaalivalinnoista ei ole täydellistä varmuutta. Alkuperäisissä, julkisivuiltaan näkyvissä olleissa hirsissä on suurella todennäköisyydellä käytetty kuusta tai mäntyä.
Huvilan julkisivun puuosia on jouduttu uusimaan ajan saatossa useaan kertaan. Uudisosan galleriatiloissa Otto ja Alma käytetään kipsilevyä hirsien sisäpuolta vasten.
Suunnitelman materiaalivalinnoissa pyritään yksinkertaisuuteen ja mm. muovimateriaalien välttämiseen osana rakenteita.
m
Materiaalipaletti
Sangi2o2o
52
Luonnonkivi - materiaalipaletin perusta
Luonnonkivi ja -kallio luovat visuaalisen ja fyysisen perustan Cygnaeuksen gallerialle. Huvilan maantasokerroksen ulkoseinien uloin kerros on luonnonkiveä. Uudisosan suurin galleria, Johan, perustetaan luonnonkivien varaan, mikä on perusteltua etenkin kapillaari-ilmiön puuttumisen vuoksi. Galleriatilat Otto ja Alma perustetaan visuaalisesti
keveämpien teräspaalujen varaan, jotka kiinnitetään peruskallioon porattuihin reikiin. Sisääntuloportin kahden auton invapaikoitusalue sekä pihan polkuja päällystetään nupukivellä.
Punatiili - piilossa, mutta läsnä
Huvilan maantasokerroksen ulkoseinien sisemmät rakenteet on tehty punatiilestä. Punatiili näkyy ainoastaan paikoitellen ikkuna-aukkojen ympärillä, missä sisempi
tiilirakenne limittyy luonnonkivisen ulkomuurin kanssa yhteen. Laajennuksessa käytetään kierrätettyä tiiltä Galleria Oton vastaisen teknisen tilan sekä esteettömän wc:n ulkoseinissä paloteknisistä syistä.
Kuusipuinen hirsikehikko - rakenne, joka hoitaa monta tehtävää
Sekä vanhan että uuden rakennuksen kantavana rakenteena ja materiaalipaletin kulmakivenä toimii hirsi. Uudisosassa puumateriaaliksi on valikoitunut kuusipuu sen hyvien fysikaalisten ominaisuuksien ja toisaalta puutavaran saatavuuden vuoksi: kuusen solurakenne on tiheää, mikä suojaa rakennetta vedeltä. Hirret kuviopiilutetaan perinteisellä mallilla, mikä lisää osaltaan julkisivun säänkestävyyttä.
Julkisivun annetaan harmaantua käsittelemättömänä.
Tammi - lattiamateriaali kovaan käyttöön
Museotiloihin tuodaan lämpöä käyttämällä puumateriaalia myös lattioissa. Tammen käyttöä lattiamateriaalina varioidaan uudisosan eri gallerioissa:
palikkalattiana, kalanruotoparkettina sekä perinteisenä parkettina. Tammi käsitellään tiloista riippuen joko öljyllä tai lakalla.
Haapa - ulkotilojen puurakenteet
Pihan terassitasoihin ja askelmiin on valittu haapa sen säätä kestävien ominaisuuksien vuoksi. Askelmat ja terassit ovat alttiita vedelle ympäri vuoden. Puutavara jätetään vahvaksi jotta pintakerroksia voidaan tarvittaessa höylätä. Liitoksissa suositaan perinteisiä puu- ja tappiliitoksia, jotta ruuvien ja metallikiinnikkeiden käyttö voidaan minimoida.
Lasi - tilanrajaaja ja eristäjä
Lasielementit ovat uudisosassa lattiasta kattoon ulottuvia pystymallisia lämpölasielementtejä, joissa on UV-valolta suojaava pinnoite sekä lämpöä eristävä suojakaasu.
Kupari - antibakteerinen vesikate
Huvilan konesaumatun peltikaton tapaan uudisosassa käytetään konesaumattua kuparikatetta. Kourumainen kuparikate on erikoisvahvaa ja jäykistää rakenteellisesti itsensä, jolloin vesikatteen alla ei tarvita kantavia vaakasuuntaisia rakenteita. Kupari on antibakteerinen materiaali ja suojaa etenkin uudisosan sisäpihan puoleisen käytävän yläpuolisia puurakenteita sekä
vedeltä mutta myös ei-toivotuilta lahottajilta. Galleriatilojen kattojen ulostulot sekä verannan tasainen vesikate tehdään massiivisista, yksittäisistä kuparilevyistä.
Pronssi - kädensijat, kaiteet ja johtimet
Uudisosan metalliosissa pyritään yhtenäiseen ulkoasuun: kaikki näkyvillä oleva metalli valmistetaan pronssista tai käsitellään pronssipinnoitteella. Perustuksen teräspaaluissa käytetään ruostunutta terästä. Teräspaalujen mallia käytetään galleriatilojen valaisimissa, jotka pinnoitetaan pronssilla.
Muut materiaalit
Huvilan kaikista materiaalivalinnoista ei ole täydellistä varmuutta. Alkuperäisissä, julkisivuiltaan näkyvissä olleissa hirsissä on suurella todennäköisyydellä käytetty kuusta tai mäntyä.
Huvilan julkisivun puuosia on jouduttu uusimaan ajan saatossa useaan kertaan. Uudisosan galleriatiloissa Otto ja Alma käytetään kipsilevyä hirsien sisäpuolta vasten.
Suunnitelman materiaalivalinnoissa pyritään yksinkertaisuuteen ja mm. muovimateriaalien välttämiseen osana rakenteita.
m
Massamalli
Sangi
53
2o2oNäkymät Sisäänkäynnit Galleriatilat
Museokierto Yleisötilat Henkilökunnan tilat
Portaat ja hissit Uudet rakenteet Olemassaolevat rakenteet
Kaaviokuvat
06.00 09.00 12.00 15.00 18.00
06.00 09.00 12.00 15.00 18.00
21.6. 21.6.
21.12. 21.12.
Sangi2o2o
54
06.00 09.00 12.00 15.00 18.00
06.00 09.00 12.00 15.00 18.00
21.6. 21.6.
21.12. 21.12.
Varjoanalyysi
Sangi
55
2o2oGalleria Johan
Cygnaeuksen gallerian taidekokoelma ei sellaisenaan mahdu Cygnaeuksen huvilan nykyisiin tiloihin, mutta olisi tärkeää, että kokoelma säilyy yhtenäisenä ja samassa paikassa. Kun kokoelman alkuperäinen sijaintipaikka arvotetaan korkealle, joudutaan pohtimaan Cygnaeuksen gallerian tilojen nykyistä riittävyyttä kokoelman turvalliselle säilyttämiselle. Mikäli Cygnaeuksen galleriassa päädytään lisärakentami-seen, suositellaan massoittelun jäävän olemassaolevaa galleriaa pienemmäksi ja sille selvästi alisteiseksi. Maisemaa hallitsevat naapurirakennukset eivät jätä jäljelle mon-taakaan vaihtoehtoista tontinkäyttöratkaisua, jotka säilyttäisivät nykyiset näkymät ja avoimet ulkotilat. Museotoiminnan jatkuminen nykyisissä tiloissa ilman merkittäviä parannuksia toiminnallisuuteen, esteettömyyteen, turvallisuuteen ja viihtyvyyteen tuntuu vähintäänkin haasteelliselta vaihtoehdolta.
Esitetyssä suunnitteluratkaisussa pyritään välttämään itseään jalustalle nosta-vaa arkkitehtuuria, jotta huvilarakennuksen omaleimasuudelle jää tilaa elää ja hengit-tää. Laajennus pyrkii tukemaan huvilaa niin, että sekä uusi että vanha voivat hyötyä toisistaan. Rakennukset rajaavat yhdessä pihatilaa sekä yksityisen ja julkisen tilan toisistaan entistä selkeämmin erityisesti tontin itälaidalla, jonne laajennukset huollon toiminnot ovat painottuneet.
Cygnaeuksen gallerian olemassaolevan rakennuksen ulkoisessa tai rakenteel-lisessa kunnossa ei ole havaittavissa vakavia puutteita eikä sen rakenteellista kestä-vyyttä uhkaa akuutisti mikään. Rakenteellisesti huolestuttavin asia on olemassaolevan rakennuksen alapohjan kostuminen säännöllisesti sinne virtaavan sadeveden takia.
Kiireellisenä muutostoimenpiteenä voidaan pitää puutarhan puuston hoito-toimia, sillä puut alkavat saavuttaa elintilansa rajat.