Cygnaeuksen galleria sijaitsee Kaivopuiston korkeimmassa kohdassa suur-lähetystörakennusten keskellä. Gallerian välittömässä läheisyydessä olevan alueen nykyinen rakennuskanta on Cygnaeuksen huvilaa nuorempaa pl. Kalliolinna (1843).
Tontti rajautuu idässä kahteen kolmikerroksiseen asuinrakennukseen (1949 ja 1975), etelässä Kalliolinnantiehen ja sen vastakkaisella puolella olevaan asuinrakennukseen (1933), lännessä niin ikään kolmikerroksiseen Suomen meripelastusseuran rakennuk-seen (1929) ja Espanjan suurlähetystön rakennukrakennuk-seen (1991) sekä pohjoisessa Armi Ratian puistoon, kahteen kolmikerroksiseen asuinrakennukseen (1995) ja Ehrenströ-mintiehen, jonka takana sijaitsee Olympiaterminaali (1952). Kaikki em. rakennukset ovat kivirakenteisia (http://kartta.hel.fi/).
Alueen rakenne on tiivis, rakennusten korkomaailma yhtenäinen ja raken-nukset on sijoiteltu keskeisesti tonteilleen. Alueen kadut ovat kapeita autoteitä eikä varsinaista kävelylle tai pyöräilylle jäsenneltyä tilaa ole. Puusto on runsasta ja suureksi kasvanutta. Kalliolinnantien varren rakennuskannan ikä vaihtelee laajasti 1800-luvun lopulta 2000-luvulle, Cygnaeuksen gallerian (1869), Mannerheim-museon (1874) ja Kalliolinnan edustaessa lähialueen vanhinta säilynyttä, Kaivopuiston kylpylän aikaista rakennuskantaa. Kaivopuiston vanhin säilynyt rakennus on entisen Kylpylälaitoksen ravintola Kaivohuone vuodelta 1838 (http://kartta.hel.fi/).
4.2 Piha
Kaivopuiston korkein kohta oli ennen rakentamistaan kallioinen, tuulinen, kitukasvuinen ja varsin puuton paikka. Vielä vuoden 1873 asemapiirroksessa huvilan tontille ei osoitettu lainkaan istutuksia, mutta 1884 huvilan pihan kunnostus toteutet-tiin kaupunginpuutarhurin suunnitelmien pohjalta (Manninen 2016, s. 44). Suurin osa puustosta on istutettu ilman suunnitelmallisuutta. Viimeisin laaja pihasuunnitelma laadittiin vuonna 1997 MA-Arkkitehtien toimesta ja toteutettiin seuraavana vuonna.
Muutoksella pyrittiin korostamaan puutarhamaisuutta ja vähentämään näkymiä naa-puritaloihin istutuksia hyödyntämällä (Manninen 2016, s. 47).
Lähialueen asukkaat ja paikan tuntevat ihmiset käyttävät tontin halki vievää polkua läpikulkuun, sillä tontti on looginen jatke Armi Ratian puiston vihervyöhyk-keelle. Hengeltään omakotitalon pihapuutarhaa muistuttava, suojaisa ja vehmas
taka-RAKENNUSTOIMENPIDE
RAKENNUSKOHTEEN NIMI JA OSOITE PIIRUSTUKSEN SISÄLTÖ
PIIRUSTUSLAJI
KORTTELI / TILA TONTTI / RNo KAUPUNGINOSA
Gallerian takapihan uusimpiin rakenteisiin kuuluva Corten-teräsaita | Pekko Sangi 2020 Ote tontin asemakaavasta vuodelta 2017
Sangi
21
2o2opiha on monelle paikka ihan vain oleskeluun. Takapiha on helppo mieltää lähes villin ulkoasunsa vuoksi varsin julkiseksi tilaksi, edustavamman ja yksityisemmän etupihan toivottaessa kulkijat tervetulleiksi suurlähetystörakennusten alueelle piiloutuvaan museoon. Gallerian museotoiminnan päättyminen on pantu merkille naapurustossa ja esimerkiksi pihapiirin käyttöä erilaisiin perhejuhliin tiedustellaan silloin tällöin.
Tontti nousee keskeisesti niin, että rakennus on kirjaimellisesti Kaivopuiston korkeimmalla kohdalla. Korkeuseroa lakipisteeltä tontin pohjoisrajaan on lähes kaksi metriä.
Gallerian tontin puustoon lukeutuu omenapuita, pihlajia, hevoskastanjoita, vaahteroita, saarnia ja lehmuksia. Kallionlinnantien varrella on komea kuuden leh-muksen rivistö. Osa lehmuksista on kasvanut ulos tontilta ja Kalliolinnantien vastainen aita on joutunut tontin rajan kohdalla väistelemään. Muuta kasvillisuutta edustavat norjanangervot, saniaiset, syreenit, karhunvatukat ja perennat. Pintakasvillisuus on suureksi osaksi istutettua nurmikkoa tai sammalta.
Sisääntulotien päällyste on kivituhkaa. Autopaikoitus ja pääsisäänkäynnin edusta sekä sadevesiväylät on päällystetty kirjavalla nupukivellä vuonna 1998. Tontin jokainen reuna on aidattu eri tavoin: etelässä vuonna 1998 uusittu tumma rauta-aita, lännessä vaihtelevan korkuinen luonnonkivimuuri, pohjoisessa huonokuntoinen lau-ta-aita ja idässä koristeellinen, harmaaksi maalattu valurautaverkkoaita.
Tontin lounaiskulmassa on vanha kaivo.
Pihakalusteisiin kuuluvat kaksi Byarum-merkkistä puistonpenkkiä ja rautai-nen mattojen tamppausteline. Pihamaan uusin rakenne on Espanjan suurlähetystön tontin vastainen Corten-teräskappaleesta koneellisesti leikattu aitarakennelma luon-nonkivimuurin jatkeena.
Gallerian länsipuolisen kallion raosta pääsee vettä säännöllisesti huvilan perustusten ryömintätilaan. Ongelmaa on ratkottu mm. asentamalla puhalluskuivatus alapohjan lattian alle.
Gallerian toisen kerroksen seinät ovat hirrellä | Pekko Sangi 2020
Espanjan suurlähetystö | Pekko Sangi 2020
Sangi2o2o
22
4.3 Taidekokoelma
Cygnaeuksen gallerian taidekokoelma on läpileikkaus aikansa suomalai-seen maalaus- ja kuvanveistotaiteesuomalai-seen. Fredrik Cygnaeuksen tavoitteena oli omistaa vähintään yksi maalaus jokaiselta kultakautta edeltäneen aikakauden taidemaalarilta (Manninen 2016, s. 11).
Kokoelman alkuperäinen säilytyspaikka oli Cygnaeuksen koti Itäisellä Hei-kinkadulla (nykyisin Mannerheimintie). Huoneisto oli teosten peitossa, kuten myös Cygnaeuksen galleria teosten muutettua sinne.
Vuonna 1905 kokoelmaan kuului noin neljäsataa taideteosta. (Lähteenmäki, Salonen, Cleve, 1993, s. 42)
Nykyisin teokset sijaitsevat Museoviraston kokoelma- ja konservointikeskuk-sessa Vantaalla.
Teokset on luetteloitu kuvien kanssa Cygnaeuksen galleria - luettelo -kirjaan, jonka ovat kirjoittaneet Lähteenmäki, Salonen ja Cleve vuonna 1993.
Gallerian kokoelmiin kuuluvia rintakuvaveistoksia Helsingin kaupunginmuseo, Eino Heinonen, 1949
Gallerian laajennus sovitettuna Helsingin kaupungin vuoden 2017 ilmakuvaan Kaivopuistosta. Ei mittakaavassa.
5. Suunnitelma
5.1 Tavoitteet
Tämän suunnittelutyön tavoitteena on osaltaan vahvistaa Suomen vanhim-man taidegallerian arvoa julkisena museona. Fredrik Cygnaeuksen ajatus taidekokoel-man julkisesta esittelemisestä sekä kartuttamisesta on arvokas ja tavoiteltava, mikä toimii suunnittelun johtoajatuksena.
Tavoitteena on museon ja tontin nykyisen toiminnallisuuden parantami-nen huomioimalla herkän ympäristön erityispiirteet sekä sijoittumiparantami-nen ympäröivään kaupunkirakenteeseen. Päivänvalo ja valaistusolosuhteiden hallinta, tontin topografia, ilmansuunnat sekä näkymät ovat keskeisiä tekijöitä, jotka ovat vaikuttaneet esitettävän suunnitelman ratkaisuihin.
Huvilan alkuperäinen massoittelu on muuttunut ja hierarkia kärsinyt veran-nan muututtua sisätiloiksi. Tämä esteettinen seikka pyritään korjaamaan suunnitelman yhteydessä palauttamalla huvilan kaakkoiskulma avoimeksi verannaksi.
Sangi
25
2o2oPääsisäänkäynnin katoksen detalji | Pekko Sangi 2020
Sisänäkymä Galleria Johanista. Vasemmalla Johannes Takasen Rebekka Kaivolla -veistos (1877). Keskellä Albert Edelfeltin Poltettu kylä -teos (1879)
I II III IV V
III
MAHDOLLISUUDET HAASTEET
- Vanhan osan ja uudisosan selkeä erottelu - Uudisosan massa lähes identtinen vanhan osan kanssa - Massojen väljä sijoittelu tontille - Tontin ulkotilojen eriytyminen yhdyskäytävän kohdalla - Uudisosan sijoittuminen naapurustoon - Piharakennuksen perusteleminen
- Uudisosan korkeuserojen tuoma mielenkiinto sekä sisätilaan että - Piharakennuksen sijoittuminen 3 metrin etäisyydelle
arkkitehtuuriin tonttirajasta
- Selkeä kierto - Rakennusten välisien etäisyyksien perusteleminen - Uudisosan logistinen saavutettavuus
- Näkymälinjat sisällä ja ulkona, silsältä ja ulkoa, sisälle ja ulos - Vanhan osan maantasokerroksen tehokas hyödyntäminen
Uudisosan näyttelytila on kahdessa tasossa, joiden välillä siirrytään keskustan korkeaa tilaa kiertävää luiskaa pitkin.
Keskellä oleva korkea tila on tarkoitettu esimerkiksi suurelle tilataideteokselle. Eri puolille parvea sijoitettujen maalausten tarkastelu on mahdollista lähietäisyydeltä tai kauempaa eli parven vastakkaiselta puolelta. Hissi on sijoitettu keskelle vanhaa osaa. Uuden ja vanhan osan välillä kuljetaan lasista yhdyskäytävää pitkin. Henkilökunnan tiloja on sijoitettu piharakennukseen.
5.2 Suunnitteluprosessi
Senaatti-kiinteistöjen toimeksianto museolaajennuksen tutkimisesta diplo-mityönä tehtiin tammikuussa 2020. Suunnittelutyö alkoi tonttiin ja museoon tutus-tumisella helmikuussa 2020. Ensimmäiset tontin käytön ja toiminnallisen konseptin suunnitelmat laadittiin toukokuussa. Työn ohjaajien kanssa järjestettiin useita tapaami-sia Cygnaeuksen gallerialla kevään ja kesän aikana.
Suunnittelun kantavia ajatuksia olivat alusta asti rakenteiden ja muotokielen yksinkertaisuus, näkymien ja ilmavuuden säilyminen tontilla sekä selkeästi näkyvä ero uuden ja vanhan rakentamisen välillä. Uudisosalle haluttiin löytää korkomaailmaltaan huvilalle alisteinen ratkaisu.
Lisärakentamiselle löytynyt paikka osoittautui tontinkäyttötutkielmien jäl-keen sopivimmaksi ratkaisuksi ja rakennusmateriaaliksi valikoitui hirsi.
5.3 Konsepti
Cygnaeuksen gallerian pohjoispuolista tonttia (vuodesta 2018 alkaen Armi Ratian puisto) tutkittiin Suomen Kansallismuseon sijoituspaikaksi vuonna 1897. Galle-ria olisi tällöin toiminut Kansallismuseon suuremman museorakennuksen pienempänä sivurakennuksena (Manninen 2016, s. 22).
Tässä diplomityössä esitetyn laajennuksen voidaan ajatella olevan luon-teeltaan Cygnaeuksen huvilarakennuksen sivurakennus, koska museosuunnitelman keskeiset huolto-, kahvio- ja lipunmyyntitoiminnot sekä merkittävä osa kokoelmasta esitetään sijoitettavaksi olemassaolevaan huvilaosaan. Laajennuksen voidaan myös katsoa toimivan itsenäisenä taiteen esittämisen tilana, koska sinne voidaan sijoittaa Cygnaeuksen gallerian kokoelmasta erillinen vaihtuva näyttely tai esimerkiksi esittää elävää musiikkia.
Laajennuksen keskeisin tarkoitus on tarjota teknisesti nykyaikaiset galleriati-lat joissa Cygnaeuksen taidekokoelma voidaan laittaa aiempaa väljemmin ja laajemmin esille.
Galleriatiloista on haluttu valaistus-, lämpö-, akustiikka- ja kosteusolosuhteil-taan museoympäristön tarpeiden mukaisia tiloja, joiden teknisyys ei kuitenkaan välity museorakennuksen ulkopuolelle. Museotekniikaltaan nykyaikaisten galleriatilojen voidaan ajatella olevan sekä fyysisesti mutta myös henkisesti perinteisen, rakenteeltaan yhtenäisen, näkyvän hirsirungon ja kuparivesikatteen suojassa.
Tilallinen konsepti on esitelty tarkemmin osiossa 5.5 Tilaohjelma, tilat ja museokierto.
Ensimmäisiä luonnoksia Gallerian pihan penkillä | Pekko Sangi 2020 Ensimmäisiä tontinkäyttösuunnitelmia
Sangi