Rahapalkan määräytyminen

Palkka-asioiden sopimisessa oli kaksi käytäntöä. Osa kämppäemännistä ei tiennyt tulevaa palkkaan-sa työtä aloittaespalkkaan-saan, sillä palkasta ei aina neuvoteltu työstä sopimisen yhteydessä.²²⁹

”Ei ainakkaan minun kanssa niinku sovittu mittään, että en tiijä oliko isän kanssa sovittu sitten. Ei sitä tullu koskkaan kysyttyykkään.”²³⁰

Osa kämppäemännistä sen sijaan tiesi tulevan ansiotasonsa. Pohjois-Karjalan metsätyönvälitystoi-mistoon tulleissa työtiedusteluissa ja työhakemuskirjeissä oli esitetty joitakin palkkatoivomuksia, joista voitiin sitten neuvotella metsätyömaan työnjohtajan kanssa.²³¹ Jos kämppäemännäksi tuleva nainen ei itse rohjennut esittää palkkatoivomusta omin neuvoin, sai apua muilta perheenjäseniltä:

”---kun Kassoori kysyi leikillä että mitä Emännän mieli paljonko pitäs palkkaa, olin Äidiltä jo kysy-nyt sitä, ei itse siihen aikaan tehty omin päin, äiti sano jos sen aikasta rahaa 100:-, sanon onko se liikaa pyytetty kassoorille, hän sanoi kun niin reippaasti sanoit maksetaan 168.80 markkaa. Se oli minusta hyvä ---”²³²

Kämppäemännän ja työnjohtajan tekemät kahdenkeskiset sopimukset olivat pitkään palkkauksen perusta. Taksat vaihtelivat alueelta toiselle ja jos nainen oli tarpeeksi rohkea neuvottelemaan palk-kauksestaan, se saattoi olla melko kohtuullinen.²³³ Työnjohtajan kanssa kämppäemäntä neuvotteli myös mahdollisista palkankorotusvaatimuksistaan.²³⁴ Työnjohtajan velvollisuus oli huolehtia siitä, ettei rahapalkka ollut alhaisempi kuin mikä oli paikkakunnan yleinen palkkataso kyseen omaisessa työssä.²³⁵ Palkka maksettiin käteisenä.²³⁶ Ylityö- tai pyhäkorvauksia ei maksettu.²³⁷ Palkanmaksuvä-li oPalkanmaksuvä-li kuukausi ja tiPalkanmaksuvä-lityksen suoritti työnjohtaja.²³⁸ Joskus työnjohtaja saattoi pitää kämppäemännän tiliä ”sisässä” kauemmin kuin palkanmaksuväli olisi ollut, vaikka kämppäemäntä ei sitä olisi vält-tämättä halunnut. Emännän oli kuitenkin taivuttava työjohtajan tahtoon tämän perustellessa käytän-töään sillä, ettei naisella ollut rahalle käyttöä metsätyömaalla, olivathan asuminen ja ruokailu

229 Peltola Raili 5.10.2003, Lieksa; Turpeinen Hulda 24.10.2004, Lieksa.

230 Haastattelu 12.11.2004, Lieksa.

231 Lähetetyt ja saapuneet työkyselyt 1951 – 1958, P-K:n MVT, Fb 1, JoMA; Muilta virastoilta saapuneita, puhelinsa-nomat, yksityiset ja sekalaiset 1946 – 1961, Ec, JoMA.

232 Okkonen Nelly, kirjallinen muistelo 28.11.2003, Lieksa. Sopimisajankohta sijoittui 1950-luvun alkuvuosiin. Vuoden 1953 rahakertoimen mukaan 168.8 markkaa vastasi viiden euron summaa.

233 Harjula 2006, 36; Heinonen 1992, 78.

234 Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa.

235 Sipilä 1968, 54.

236 Peltola Raili 5.10.2003, Lieksa.

237 Haastattelu 16.3.2001 Savukoski (2 kpl); Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa.

238 Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa; Turpeinen Anja 17.1.2004, Lieksa.

kämppäemännälle ilmaisia.²³⁹ Toisaalta työnjohtaja saattoi antaa palkasta myös ennakkoa, jos kämppäemäntä sellaista tarvitsi.²⁴⁰

Työnjohtajat, jotka jättivät maksamatta kämppäemäntien palkkoja palkanmaksuaikaan toimivat lainvastaisesti. Työsopimuslaki näet määräsi, ettei työnantaja saanut rajoittaa työntekijän oikeutta käyttää vapaasti palkkaansa.²⁴¹ Palkanmaksuvälien suuruus riippui siitä, oliko työsopimus tehty tie-tyn työn suorittamisesta vai maksettiinko palkka ajalta. Tietie-tyn työn suorittamisesta palkka oli mak-settava kun työ oli tehty loppuun. Jos työn suorittaminen kesti kauemmin kuin 14 päivää, piti palk-ka maksaa vähintään palk-kaksi kertaa kuupalk-kaudessa. Ajalta laskettu rahapalkpalk-ka maksettiin kerran kuus-sa.²⁴²

Vuonna 1948 kämppäemännän palkka oli Pohjois-Karjalan alueella 4 500 – 6 000 markkaa (179 – 238 euroa) kuukaudessa ja vuonna 1952 kämppäemäntä saattoi ansaita 10 000 – 12 000 markkaa (283 – 340 euroa) kuukaudessa.²⁴³ Vuonna 1955 palkka oli noin 14 000 – 17 000 markkaa ( 412 – 500 euroa) ja vuonna 1957 se oli noin 15 000 – 23 000 markkaa (348 – 534 euroa). Vuonna 1962 kämppäemäntä ansaitsi noin 22 000 markkaa (418 euroa). Näihin rahasummiin löytyi myös poikke-uksia: esimerkiksi vuonna 1952 alhaisin kämppäemännän saama palkka oli 6 000 markkaa (170 euroa) kuukaudessa.²⁴⁴

Kämppäemäntien oma käsitys palkkauksen tasosta vaihteli. Osa kämppäemännistä koki palkan ol-leen kohtuullisen tai hyvän.²⁴⁵ Heidän mielestään se oli parempi kuin esimerkiksi kotiapulaisen palkka olisi ollut.²⁴⁶ Kämppäemäntien vertailukohteena olleiden kotiapulaisten rahapalkka oli v.

1957 yleisimmin 4 612 – 5 431 markan (107 – 126 euroa) välillä. Toinen suuri palkkaryhmä olivat 5 690 – 6 508 markkaa (132 – 151 euroa) kuukaudessa saavat kotiapulaiset.²⁴⁷ Esimerkiksi vuonna 1950 rajavartioston Ilomantsin asemapaikassa työskennellyt emännöitsijä sai palkkaa 8 663

239 Vattulainen Toini, 1983, Juuka.

240 Haastattelu 16.3.2001 Savukoski (2 kpl); Okkonen Nelly 26.11.2003, Lieksa; Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa.

241 Sipilä 1968, 53.

242 Sipilä 1947, 97.

243 MVT:n vastauskirje työnhakijalle 6.3.1948 ja MVT:n vastauskirje työnhakijalle 3.12.1952, P-K:n MVT,muilta viras-toilta saapuneita, puhelinsanomat, yksityiset ja sekalaiset 1946 – 1961, Ec, JoMA.

244 Henkilökortit 1950 – 1965, ent. Jongunjoki, ent. Koitere, ent. Lieksa. MH:n Lieksan toimisto.

245 Haastattelu 16.3.2001Savukoski (2 kpl); Harjula 2006, 40; Turpeinen Anja 17.1.2004, Lieksa.

246 Haastattelu 16.3.2001 Savukoski (2 kpl); Haastattelu 16.3.2001 Pelkosenniemi (2 kpl); Harjula 2006, 36; Turpeinen Anja 17.1.2004, Lieksa.

247 Paananen 1970, 67. Kotiapulaisten valtaosalle asunto ja ruoka olivat luontoisetuja.

kaa (297 euroa) kuussa. Tästä vähennettiin asunnon ja ruoan osuus eli 2997 markkaa (103 euroa).²⁴⁸ Kämppäemännät olivat siten oikeassa, he ansaitsivat enemmän kuin kotiapulaiset.

Kun palkka maksettiin vasta kämppäemännän työn päättyessä, saattoi tyytyväisyys palkan määrään olla suuri:

”Minä muistan ikäni ko molin kolome kuukautta ens reissulla ja sitte minä menin --- että minä otan tilin ja mulla oli kolomen kuukauen tili siellä sisässä. Sekö lappo niitä rahoja # minä tulin kotia ja sanon äitille että katto mulla ei ole ikinä ollu näin paljon rahaa ---. Mulla oli rahaa. Minä olin ra-hamies (nauraa).”²⁴⁹

Osa kämppäemännistä katsoi palkan olleen niin pieni, ettei siitä juuri jäänyt muuta kuin taskuraho-ja.²⁵⁰ Käsitysten erilaisuus voi selittyä melko kirjavalla palkkakäytännöllä. Hyvän ja huonon palkan määrittelyyn saattoi myös vaikuttaa sekin, saiko kämppäemäntä itse käyttää aikanaan tienaamansa rahat vai ei. Useimmiten naiset toki saivat pitää itse palkkansa,²⁵¹ mutta toisinaan tili tai ainakin suu-ri osa siitä oli luovutettava perheelle. Kun perhe tarvitsi rahaa, kämppäemännän omat tarpeet saivat jäädä. Asia saattoi tuottaa katkeruutta, mutta toisaalta käytäntö kohtasi myös ymmärtämystä, sillä omaa perhettä haluttiin auttaa.²⁵²

Palkan riittävyyden kokemukseen vaikutti myös tehty työmäärä. Kämppäemäntien työpäivät olivat pitkiä, työtä tehtiin usein seitsemänä päivänä viikossa ja vapaapäiviä ei saattanut olla viikkoihin.

Yleensä haastatellut kämppäemännät eivät kuitenkaan korostaneet työn raskautta juuri palkkakysy-mystä pohdittaessa, vaikka totesivatkin asian muissa yhteyksissä. Nekin, jotka mainitsivat palkka-uksen olleen kehnohko, tuntuivat käsittelevän asiaa tämänhetkisen käsityskyvyn mukaan. Silloisia palkkoja vertailtiin tämän päivän yleiseen palkkatasoon, ja johtopäätökset vedettiin näistä tulkin-noista.²⁵³

248 KV 16.6.1950.

249 Haastattelu 16.3.2001, Savukoski (2 kpl).

250 Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa; Okkonen Nelly 26.11. 2003, Lieksa.

251 Haastattelu Kemijärvi 12.3.2001; Haastattelu Pelkosenniemi 16.3.2001 (2 kpl); Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa;

Okkonen Nelly 26.11.2003, Lieksa; Turpeinen Anja 17.1.2004, Lieksa; Turpeinen Hulda 24.10.2004, Lieksa.

252 Haastattelu Pelkosenniemi 16.3.2001 (2 kpl); Peltola Raili 5.10.2003, Lieksa.

253 Nevalainen Taimi 15.1.2004, Lieksa; Okkonen Nelly 26.11.2003, Lieksa; Peltola Raili 5.10.2003, Lieksa; Turpeinen Anja 17.1.2004, Lieksa; Turpeinen Hulda 24.10.2004, Lieksa.