Yleinen tila. Rahallinen tila maasamme lienee nykyään merkittävä kireän puoleiseksi. Sitä todistaa m. m. se ilmiö, että säästöönpanot n. s. kauppapankeissamme ovat viimeisten kuukau-kuluessa sien olleet vähennemässä. Viimeisten kolmen kuukauden ku-luessa ovat pankkien talletukset vähentyneet 6,4 milj. mk:lla. Tämä on vaikuttanut, että on otettu puheeksi yksityispankkien tallp.tus-koron kohottaminen 50/0:ki. Tähän tuumaan lienee, ainakin jos-sain määrin, vaikuttanut myöskin se asianhaara, että Landtmanna-banken 1/ 2 olo korkeammalla talletuskorollaan on onnistunut kohot-tamaan säästöönpanoja huomattavassa määrässä. Pankin talletus-, pääoma-, säästö kassa- ja juoksevat tilit ovat vuoden kuluessa li-sääntyneet miltei kaksinkertaisiksi, nousten 5,8 milj. mk:sta 31 p. jouluk. 1911 10,8 milj. mk:aan 30 p. syysk. tänä vuonna.
Suomen Pankin asema_ Suomen Pankin asema lokak.
23 p. ei osota muuta huomattavampaa muutosta kuin että seteli-varasto on lisääntynyt puolella miljoonalla markalla, kun taasen pankin kotimainen lainaus on vähentynet samalla määrällä. Pan-kin aE'ema käy lähemmin selville seuraavasta asetelmasta:
314 .Katsauksia.
2J / 1U12 15110 12 28,1011
Kultaa 3f>,2 35,15 35,14
Suomen hopearahaa 1,9 1,93 2,39
Ulkom. obligatsioneja 24,0 24,01 24,98
kirjeenvaihtajia 63,6 63,58 121,07
setelirahaa ja ku p. 0,7 0,6Y 0,85
vekseleitä 6,2 6,14 7,29
Setelinantoa vastaavat
metalli varat 131,6 131,50 191,72
Setelinanto-oikeus tämän lisäksi. 40,0 40,00 40,00 Koko setelinanto·oikeus 171,6 171,50 231,7 2 Vekseleitä Suom . rahassa 67,2 67,43 52,96
H ypoteekkilaino ja 29,3 29,54 22,64
Kassakreditiivejä 2,6 2,63 2,65
Saatavia 99,1 99,60 78,25
LiikkeesE'ä olevia seteleitä 111,5 112,H 150,18 Valtion pano- ja ottotili . 18,6 16,81 23,73
Muiden » 4,6 5,28 7,84
Ulkom . kirjeenvaihto y. m. 4,1 4,85 1,63
Setelistö 138, 8 139,18 183,38
Kassakredit. nostamatta 2,9 2,87 2,95
Käyttämätön setelinanto-oikeus 29,9 29,45 45,39
171,6 171..50 231,72
Uusi pankki Helsinkiin. Vuorineuvos R. Elving, kaup-paneuvokset K. A. Snellman ja Lars Krogius, konsuli R. Weck-man, portokollasihteeri O. Zitting, kauppias M. E. Fazer, isännöit-sijä A. E . Alfthan, varatuomari Hans Estlander, raatimies A. W.
Lindberg ja pankkiiri E. Winckelmann ovat senaatilta anoneet vah- , Yistusta H elsingfors Aktiebank - Helsingin Osakepankki-nimisen pankkiyhtiön säännöille. Osakepääoma on 1 milj. mk., jaettuna 100 mkn stiuruisiin osakkeihin, mutta voidaan korottaa aina 10 milj. mk:aan. Pankki tulee jatkamaan hra E. Winckelmannin täällä harjoittamaa pankkiiriliikettä. Osan uuden pankkiyrityksen osakkeita lienevät merkinneet hra Winckelmanin ulkomaiset tutta-vat.
Helsingin pörssi. Helsingin arvopaperipörssi on nyt ol-lut nelisen viikkoa toiminnassa. Ensimäisellä viikolla oli vaihto vähäinen. Asetuttiin yleensä odottavalle kannalle ja tutm,tuttiin kursseihin. Ensimäisellä viikolla tehtyjen kauppojen määrä ko-hosi siten ainoastaan 32,900 mk:aan. Toisella viikolla oli
kaup-Katsauksia.
pojen teko jo vilkkaampaa; kokonaisvaihto oli 78,879 mk. Kol-mannella viikolla Yhdyspankin merkitsemättä jääneiden uusien osakkeiden myynnin johdosta vilkastui pörssiliike huomattavasti.
Tällöin tehtiin joka päivä, kahta päivää lukuunottamatta, enem-män kauppoja kuin koko ensimäisellä pörflsiviikolla. Yhdyspan-kin osakkeiden hinnat vaihtelivat 250 ja 253 mk:n välillä. Sa-maisella viikolla oli myöskin Pohjoismaiden Osa,kepankin osakkei-den kysyntä lisääntynyt, niiosakkei-den kurssi vaihteli 506-506:75. Niin-ikään myytiin Kiinteistöpankin, Uudenmaan Osakepankin, Pri-vatbankenin ja Kansallis-Osake-Pankin osakkeita. Ylimalkaan ovat enimmän kysyttyjen osakkeiden hinnat nousseet.
Vakuutusyhtiöiden osakkeiden tarjonta samoin kuin kysyn·
täkin on ollut hiljaista, ja kurssit ovat vaihdelleet. Ainoastaan Pohjolan, Suomen Merivakuutusosakeyhtiön, Kalevan ja Palova-kuutusosakeyhtiö Fennian osakkeita on myyty.
Kulkulaitososakkeiden hinnat ovat olleet nousemaan päin, riippuen vuoden edullisista rahtimarkkinoista. Siten esim. Suo-men Höyrylaivaosakeyhtiön osakkeet nousivat 719 mk:sta 735 mk:aan. Raitiotieyhtiön osakkeita tarjottiin kolmannen viikon kahtena viimeisenä päivänä kaupaksi 510 mk:sta, kuitenkaan saa-matta ostajaa.
Kolmannen pörssiviikon aikana nousi kokonaisvaihto 266,533 mk:aan .
Säästöpankkiemme toiminta v. IgII. Säästöpankkileh·
den 6 numerossa olevien tietojen mukaan oli säästöpankkiemme viimevuotinen toiminta ja sen tulokset pääpiirteissään seuraavan-lainen.
Säästöpankkien luku viime vuoden lopussa oli 3tl2. Vuo-den kuluessa talletettiin niihin 6,12 milj. mk. ja nostettiin saas-töjä 5,01 milj. mk., joten puhdas pääoman lisäys teki 11,1 milj . mk. Säästöönpanijain korkosaatavat olivat 11,5 milj. mk Kun kaksi viime mainittua summaa yhdistetään, saadaan koko pää-oman lisäys 22 ,6 milj. mk ., josta kaupunkien oea oli 12,4 ja maaseudun 10,2 milj. mk. Säästöönpanijaiil saamiset vuoden alussa tekivät 228,3 milj. mk., vuoden kuluessa ne lisääntyivät talletusten ja korkosaatavien muodossa 22.6 milj . mk. Vuoden 1911 lopussa oli siis säästöönpanijain saatava 250,9 milj . mk., josta kaupunkien osa 143,5 ja maaseudun 107,4 milj. mk.
Vastakirjain luku oli vuoden alussa 291,603. Vuoden ku-luessa avattiin uusia "astakirjoja 43,187 ja kuoletettiin 25,851, joten vastakirjain luku vuoden lopussa oli 308,939. Keskimää-räinen saatava vastakirjalla oli kaupungeissa 834 ja maaseudulla 784 mk. Säästöönpanoja tehtiin vuoden kuluessa kaikkiaan 225,409 kpl., joista suurin määrä eli 45,000 kpl. oli 50-100
3 16 Katsfluhia.
mk:n välillä. 40,000 kpl. säästöönpanoista oli 5-25 mk:n vä-lillä. Yli 1,000 mk. suuruisia panoja oli vähimmän, ~i vähän päälle 10,000 kpl.
Vuoden kuluessa tulleista uusista säästöönpanijoista oli suu-rin määrä talonomistajia, tilallisia ja maatilanvuokraajia 5,327, näiden jälkeen suurin luku oli naif3palvelijoita 3,793, sen jälkeen miespuolista muuta työväkeä 3,612, sitten talonomistajien, tilal-listen ja maatilanvuokraajien lapsia 3,132 ja vihdoin luokkaan
»torppareita ja maanviljelystyöväkeä. kuuluvia miehiä 2,186.
Lainoja antoivat säästöpankit 27,835 velkakirjalla 52,7 milj.
mk. ja saivat takaisin 32.8 milj. mk. Vuoden lopussa oli lai-nassa 117,068 vp.lkakirjalla yhteensä 243,0 milj. mk., josta kau-pungeissa 17,961 velkakirjalla 139,4 milj. ja maaseudulla 99,107 velkakirjalla 103,6 milj . mk. Lainain keskimääräinen suuruus oli kaupungeissa 7,762 ja maaseudulla 1,046 mk.
Vuoden puhdas voitto teki kaupungeissa 1,4 ja maaseu-dulla 0,9 milj. mk. eli siis koko maassa 2,3 milj. mk. Omat varat olivat vuoden lopussa yhteensä 24,3 milj. mk., josta kau-punkien osa 16,4 ja maaseudun 7,9 milj. mk.
Mainittakoon vielä, että säästöönpanijain saamiset olivat tämän vuoden toisen neljänneksen lopussa - juosseita korkoja lukuunottamatta - 260,4 milj . mk.
Säästöpankkien hoitamain varain yhteissumma teki 30/ 6 1912 kaikkiaan 288,3 milj. mk.
Säästöpankkien varojen sijoitus_ Vuoden 1911 lo-pussa oli säästöpankkien hoidossa olevat varat sijoitetut seuraavasti:
Kassa . 2.8 milj. mk.
Juokseva tili . 1-8» »
Kiinnitystä vastaan kaupunkilaiskiinteistöihin 93.7 » »
Samoin maalaiskiinteistöihin 43.6» »
Yksityisten henkilöiden takaus ta vastaan 8 4 . 9 » : ' Kuntain ja seurakuntain vastuulle. 4 .7 » l>
Irtai n ta pan ttia vastaan . 16.1 »
Obligatsioneja .' 5.2 "
Yksityispankkien talletustodistuksia 14.7 ?) >>
Sijoituksia toisissa sääiltöpankeissa 0.1 » »
Osakkeita . 0.9 " »
Kiinteistöjä 3.3 » »
Maksamattomia lainain korkoja 4.8 » »
Obligatsionien ja talletusten nostamattomia korkoja 0.1» »
Kalusto 0.2» »
Muita varoja . 0 .2 » »
Yhteensä varoja 277.1 milj . mk.
Katsauksia.
Ranskan kansallisomaisuus. Mr. Edmood Thery on äskettäin julkaissut laskelman Ranskan kansallisomaisuuden suu-ruudesta, jota laskelmaa selostellaan aikakauskirjan Zeitschri[t jur Sozialwissenschajt 9 numerossa. Thery arvioi Ranskan kansallis-omaisuuden 289,782 milj. frangiksi v. 1908, mikä vastaa 242,000 milj. frangia v. 1892. Kutakin asukasta kohti tulee omaisuudesta seuraavat määrät: pellon ja niityn arvosta 1,925 fr., rakennustonttien arvosta 1,475 fr., karjan ja maanviljelystyöka-lujen arvosta 200 fr., teollisuuspääoman arvosta 250 fr., osak-keiden obligatsionien arvosta 2,650 fr., puhdasta rahaa 225 fr., henkilökohtaisesta omaisuudesta 525 fr. sekä h evosten, vaunujen ja automobilien arvosta 50 eli yhteensä 7,300 fr.
Valluutuslijlle.
Henkivakuutus Pohjoismaissa v. IgII. Suomen, Tans-kan, Ruotsin ja Norjan henkivakuutusyhtiöiden vakuutuskannasRa tapahtuivat v. 1911 seuraavat muutokset miljoonissa Suomen markoissa:
Bruttolisäys Lakannut Nettolisäys
Suomi 130 24 106
Tanska 153 83 70
Ruotsi 245 135 110
Norja 53 21 32
Asukasta kohden olivat nämä muutokset Smk.:
•
Bruttolisäys Lakannut Nettolisäys
Suomi 43.3 8.0 35.3
Tanska 57.0 30.6 26.4
Ruotsi 44.5 24.5 20.0
Norja 22.2 8.3 13.9
Vuoden päättyllssä oli vakuutussumma kotimaisissa yhtiöissä asukasta kohden Tanskassa 343 mk., Ruotsissa 334 mk., Suomessa 195 mk. ja Norjassa 153 mk.
Vaikka siis bruttolisäys asukasta kohden sekä Tanskassa että Ruotsissa on suurempi kuin Suomessa, on nettolisäys Suo-messa kuitenkin melkoista suurempi . Tämä johtuu siitä, että la-kanneitten määrä meillä on paljoa pienempi kuin Tanskassa ja Ruotsissa.
318 Katsauksia.
Paikalliset paloapuyhdistykset v . 1910. Vakuutua-tarkastajan äsken julkaiseman kertomuksen mukaan paikallisten paloapuyhdistysten toiminnasta v. 1910 teki näiden yhdistysten luku vuoden alussa 290, mutta vuoden lopussa ainoastaan 287.
Vakuutussumma kasvoi sanottuna vuotena 53.7 milj . mkalla, josta 36.3 milj. tulee kiinteimistöjen ja 17.4 milj. irtaimen omaisuu-den osalle, ja teki vuoomaisuu-den lopussa 778 ~7 milj . mkaa jakautuen 277,626 vakuutuskirjalle.
Vuoden kuluessa sattui vahinkoja 1,019,420 mkan arvosta, josta 3/4 tulee kiinteimistöjen osalle. Tilivuoden osalle taksoitet-tavaksi päätetty määrä nousi 1,369,165 mk:aan eli 1: 64 ositus-summan 1000 mkaa kohti.
Tulot sanottuna vuonna tekivät:.
Vakuutusmaksut 1,304,948 mk. 85.7 0/ 0
Korot 195,551 » 12.8 »
Muut tulot 22,8:?3 » 1. 5 »
Yhteensä 1,523 ,22 mk . 100.0 olI) Menot nousivat taasen:
V ahingonkorvauksista 1,024,432 mk. 79 .5
°
II) IHoitokustannuksista 155,845 » 12.1 »
Muut menot 108,866 » 8.4 »
Yhteensä 1,289,143 mk. 100.0
%
• Tulot olivat siten menoja 234,179 mk:aa suuremmat.
Yhdistysten varat olivat v. 1910 lopussa sijoitetut seuraavasti:
Talletllksena pankeissa . 3,262,013 mk. 68.4
%
Lainat: kiinteimistöjä vastaan 163,654 » 3.4 »
takaus ta » 493,938 10.4 »
muuta varmuutta» , 332,859 » 7.0 »
yhdistysten omiksi tarpeiksi 171,867 » 3.6 »
Kassa 245,141 » 5.1 »
Suorittamatta olevat vakuutusmaksut 97,776 » 2.1 )}
Yhteensä' 4,767,248 mk. 100.0 0/ 0
Vanhulildenvakuutus Ruotsissa. Ruotsin vanhullden-vakuutuskomitea on saanut valmiiksi mietintönsä, joka sisältää ehdotuksen yleiseksi eläkevakuutukseksi ja käsittää koko Ruotsin kanSan . Eläkettä maksetaan ehdotuksen mukaan pysyvän työkyvyt-tömyyden sattuessa sekä viimeistään 67 ikävuodesta lähtien. Va-kuutetut maksavat itse kaksi viidesosaa, valtio ja kunnat lopun.
Vakuutettujen vuosimaksu tekee ainoastaan 2-12 kruunua.
Katsnuksia. 319
Työväenliike .
• Sabotage » Ranskassa. Äskettäin on Ranskassa ju-laistu ehdotus laiksi »sabotagea», s. o. työvälineiden ja valmis-teiden pilaamista, työnteonhidastuttamista y. m. S., vastaan. Tämä ehdotus sisältää seuraavia määräyksiä.
1 §. Vankeudella 1 kuukaudesta 2 vuoteen sekä 50-100 frangin sakoIla rangaistaan se, joka jollain tavoin tahallisesti pilaa, vahingoittaa taikka kelpaamattomaksi saattaa laitoksia, työvälineitä tai muita esineitä estääkseen tai vaikeuttaakseen yleisen laitoksen, yksityisen teollisuus- taikka kauppayrityksen toimintaa. Myöskin yritys on rangaistava.
2 §. Sama rangaistus kohtaa sitä, joka lahjoilla, lupauk-si1la, uhkauksilla, vaikutusvallan tahi vallan väärinkäytöksellä, kiihoituksella taikka petollisella menettelyllä kehoittaa mainitun-laisiin tekoihin taikka antaa yksityiskohtaisia ohjeita sellaisten toimeeh panemilleksi, siitä huolimatta, tuottavatko kehoitukset taikka ohjeet tuloksia vai eivätkö tuota.
3 §. Jos rikoksen taikka rikosyrityksen tekee taikka ke-hoituksen sellaiseen antaa yleisessä laitoksessa tai teollisuuden tahi kaupan alalla toimiva työntekijä tai virkailija, on seuraa-mus 2-5 vuoden vankeus tahi 200-2,000 frangin sakko.
Vuoden 1881 heinäk. 19 p:nä päivättyyn painolakiin lisä-tään 3 ja 4 §§:n väliin seuraava pykälä:
Se, joka mainituilla keinoilla (painossa) suoraan kehoittaa rikkomaan rikoslain 443 artiklaa (joka sisältää ylläesitetyt 3 pykä-lää) vaikkapa kehoitusta ei nondatettaisi, rangaistakoon tässä ar-tiklassa säädetyillä rangaistuksella.
Yleisessä laitoksessa tai teollisuuden tahi kaupan alalla toimiva työntekijä. tai virkailija, joka julkaisee tällaisen kehoi-tuksen, on rangaistuksen alainen saman artiklan 3 § mukaisesti.
Kunnallispolitiikka.
Eläke-etujen järjestäminen Helsingin kaupungin työntekijöille. Helsingin kaupullgin työntekijöille järjestettä-vien vanhuus- ja työkyvyttömyyseläke-etujen suunnittelemista varten asetettu komitea on nyttemmin saanut mietintönsä valmiiksi ja sisältää se seuraavaa.
Työntekijä, joka on tullut 63 vuoden ikään sekä vähintään 30 vuotta ollut kaupungin palveluksessa, on palveluksesta erotes-saan saapa vanhuuseläkettä 60 olo palkkamäärästään. Kuitenkaan ei eläke missään tapauksessa saa olla 400 markkaa vähempi vuo-dessa. Samallainen vanhuuseläke annettakoon,
kaupunginvaltuus-320 Tilastollinen osasto.
ton määräyksen mukaan, poikkeust'apauksissa ja kun erittäin hellit, tävät asian haarat sen aiheuttavat, työntekijälle, joka on tullut 55 vuoden ikään ja palvellut 20 vuotta sekä lääkärintodistuksella näyttää olevansa työhön kykenemätön. Jos ilmaantuu aihetta joil-lekin työntekijäryhmille toimensa laadun johdosta myöntää edulli-sempia ehtoja eläkkeen saamiseen oikeuttavaan ikärajaan ja pal-velusaikaan nähden, voi kaupunginvaltuusto asianomaisen viran-omaisen esityksestä vahvistaa erityiset perusteet siinä kohden nou-datettaviksi.
Työkyvyn pysyväisen menetyksen tahi vähennyksen kohtaa-malle, vähintään 15 vuotta palvelleelle työntekijälle annettakoon työkyvyttömyyseläkettä määrä, minkä Kaupunginvaltuusto harkin' tansa mukaan kussakin eri tapauksessa kohtuulliseksi katsoo ; kui-tenkaan tuollaista avustusta ei saa myöntää, ellei hakijan työ-kyvyttömyyden vähenemistä ja sen varassa olevaa työansiomah-dollisuutta arvata ainakin kolmanneksiosaksi, ei myöskään kun hakijan työkyvyttömyys on hänen itsensä tahallisesti tuottama.
Työkyvyttömyyseläkettä hakevan tulee, vaikka onkin näyttänyt lääkärintodistuksen, vaadittaessa kaupungin kustannuksella tutki-tuttaa itsensä asianomåisen viranomaisen määräämällä lääkärillä.