Muist. Ruotsalaisissa iähdekäsikir- joitukisissa suvun jäsenet kantavat n:lmeä Ruokoilax, muutta kun se järvi', josta muinoinen kylä ja sitten tämä porvarisuku on nimensä saanut kan
taa suomalaista nirneä Ruokolan jä r
vi, niin on tätä muotoa suvunkin nimenä käytetty. Muuten on eittä
mätöntä, että jä rvi kyllä on aikanan
sa oli uit l ahten a, kaupungin lahden pohjukkana ja siis ollut Ruokolahti.
Niitä autaiokyliä, joiden maalle Uu
sikaupunki aikoinaan perustettiin, oli myös Ruokolan kylä. Aivan' au
tio ei sie kuitenkaan ollut. Niinpä omisti taloa N:o 1 tässä kylässä sii
hen aikaan talonpoika nimeltä N iilo Anteronpoika, seuraavaisisia luetellun suvun kantaisä. Kaupungin ensim
mäisillä vuosikym menillä tavataan siellä melko joukko ’Ruolkolax” -ni
misiä henkilöjä, joista toiset kuului
vat tähän sukuun, toiset nähtävästi
’ "Skinnare’ ’ -, sittemmin ” B jörkjLöf ” - nimiseien sukuun, toiset lehkä olilvat vävypoikia, jotka olivat ottaneet appensa sukunimen, toiset leskelle- tulijoita jne. Tästä sekamelskasta ei ole huokeinta saada tolkkua. Seuraa
vasta sukuluettelosta on sen vuoksi jätetty syrjälle koko tuo vä vy mies
ten y.m.s. epävarma flJauma jia esi
tetty vain suvun päähenkilöt. Vas
ta vuodesta 1689 alkaa täydellisempi luettelo. — Uudessakaupungissa on ainakin pääisuku jo aikoja sitten sammunut, joskin mahdollisesti) jo ku toisen niminen haara vielä eläisi- kin, mutta Pohjanmaalla se elää Nejnsitiedt-nimisenä, ollen sen edus
tajana Alavetelin kirkkoherra Fredr.
Wilh. Nejnstedt, s. 1857.
2 6
-N Y L U -N D NYSTRÖM (Elkkinen, Niemlander, Bergman)
Kun uuskaupunkiliaisem Nylun d - suvun kantaisän Ikantama Elkys-ni
mi antaa jonkinmoista aihetta sille ctaksumiselle, että hän polveutui vanhasta Elkys-suvusta, niin lu etel
laan tässä myös ne sanotun suvun jäsenet, joitka ovat tavatut asiakir
joissa, vaikkei niistä yhtenäistä su
ku johtoa muadostuisikaan.
Elkys-suku oli kotoisin Elkystien (Ölkkyisten) kylästä Uudenkirkon pi
täjästä. Siitä nimikin, joka kirjoi
tettiin m illoin Ölckis, m illoin El'ckis, m illoin taaa Elkys ja Ylckis. Rah
vaan suussa varsinkin U:ssa kylän nimi vieläkin ‘kuuluu Ölkkyne (Ölk- kyssi, ölkkysist, Ölkkysten). Suku on Elkys (Ölkys)-nim isenä jo aiko
ja sitten U:ssa sammunut.
• N Y M A N
N yman-nimiifeiä henkilö j ä tavat a an Suomessa kaikkialla Tammisaaresta Tornieohon, Wiipurista ja Kuopiosta Uuteenkaupunkiin asti, ja epäilemät
tä lö ytyy myös useitta Nyman-suku- ja. Urissa näitä sukuja on syntynyt kaksi' ja kolmas liiennee muualta siin
ne muuttanut, ellei mahdollisesti johdu ensinmainitusta. Kun tätä ei nyt voida ratkaista, otetaan tähän kokoelmaan myös nuot molemmat siellä syntyneet suvut, mikäli niiden jäsenistä saadaan selvää, »eli alku
peräiset porvarilsuvut Fusko ja Syt- ty, vaikka seuraa/vasta suvusta erik
seen. Ariin oast aan viimemainittu elää enää Urssa, vaikka köyhtyneenä ja työväen luokkaan painuneena. Yksi haaraus siitä asettui Turkuun ja nou
si siellä huoimiattavampaan asemaan varallisuutensa kautta, ehkäpä sama, joka vielä äskettäin oli edustettuna kaupungin kauppiassäädyssä.
Vähäpätöinen uusikaupiunkilainien suku, jollia tuskin on ollut muuta paiikkakunnalilistaikaan •merkitystä, ikuin että se hylätessään suoimalaiisen nimiensä öin antanut sen Piukka- nimisellie korttelille Urissa;
L A IT IL A N NÄ ST I-SU K U (Nästi, Nesterus, Nestenius) Nästini kylästä Laitilan pitäjässä on lähtenyt useampia virkamies- ja porvariiisukuj a. Sieltä on N e s t e n- suku, joinika ensimmäisenä edustaja
na on Euran ikirkkoherra Gustaf Nes- ten (k. 1852), sieltä kaiketi N e s it
in a n-suku, jota edustaa Laitilan ni
mismies Johan Nestman (n. 1722 ) j a hänen tyttärensä (? ) uusikaupunki - laisen porvarin Benendt Lentzin va i
mo Kristina Johanintytär Nestman, sieltä imyos seuraava Nästi-suku, jonka nuoremmat polvet (kantoivat niimeä N e s t ie n i u s ja N e s t e r u s , Nästi-suku on Urn vanhimpia porva
ri sukuja. Huhtikuun 26 pnä 1617 te kevät kaupungin ensimmäiset porva
rit 16 luvultansa Uudenkirkon Män- näisten kylässä, Pormestarin mäellä kaiketi, porvarivailiansa. Näiden jou
kossa olivat myös veljekset Kristofer ja K a rl Laiurinpojat ” af Nästis” . Nä- mät miehet lienevät siis niiden maankuulujen italonpoiilkaii skaup - piaititen eturivin miehiä, jotka tun
netaan Valkkasuomaiaisitein nimellä.
Siihen viittaa imyös se tosiasia, että heille meni! talkausmliieheksii sellainen porvarikuningas kuin Yrjänä Syö- ringinpoiiika Wiikainen, joka oli kau
pungin ensimmäinen porvari, kau
pungein kirjuri, soitten raatimies ja pormestari! Klem etti Laiska isiekä Krister W ellingh ja Simon Piietarin- poiika, jotika kaksi viimemainittua ei
vät olleet eivätkä tulleet porvareiksi.
Saita vuotta kesti suvun kukoistus
aikaa, ollen korkeimmillaan ehkä isonvihan edellisinä ja Isen alkuvuo
sina. Sitten onnen aurinko laskemis
taan laski, kunnes 'taas 100 vuohta myöhemmin näkymättömien haihtui.
Toinenkin Nästi suku oli kaupun
kia perustamassa, kun eräs Johan Matinpoika Lempäälästä ” och Zu- laudd” ( = Sulaniiemi?) 1726 muutti sinne jia saatuansa vanhain Nästi-su- vun autiotontin (Nestes ödestont) ja sille rakennuttamansa tallon, oittii n i
mekseen Nästi, mutta tämä suku kuoli hänen 'kanssaan, silliä lapseit ottivat nimekseen Nieuholm, josta sitten NyhoHm.
NEUHOLM
Valikka suvun uuskaupunlkil ainen perustaja käytti Nästi-nimeä, ei hän kuitenkaan kuulunut (alkuperäiseen Nästi-sukuun. Hänen lapsensa otti- vait uuden sukunimien, oikein hienon hienon — Neuholm. Ja kuvaava on
kin nimi, ei vain suoimaiaisein kansal
lisuutensa häpeämistä osoittavana, vaan myös kaupungin silloisille k ie
lioloille. Kerrotaankin raastuvan pöytäkirjoissa kuinka porvarit kes
kenään puhuivat: saksaa, ruotsia ja suomea — kapakassa ryyppiessään.
OSEEN (Odenwall)
nimisen tilan nimestä Yläneellä, jos
ta sulku on kotoisin. U:ssa se sammui heti, mutta Pohjanmaalla se elää, jos Genealogia Sursillianan antama tieto on oikea, että Oseen-suvusta polveutuu suku Odenvall. Tässä ta
pauksessa ovat luultavasti U :n Oseen- suvun ja Odenwall-suvun kanta-isät veljeksiä.
PAJU — W ID M A N
Uuskaupunkilainen W idman-suku johtuu suorasti sikäläisestä Paju- suvusta, mutta viimemainitun suvun talonpoiilkais juurista e: ole saatu sel
vää.
Erik Paju mainitaan porvarina U:ssa 1674 porvari luettelossa asuen X IV , nyk. Pusko-iniimisessä kortte
lissa. Hänen vanha vaimonsa, jonlka nimi tuintelmiaton, haudattiin 14. 5.
1693 U:n kirkkopihaan. Porvari Jacob Paju haudattiin U:n kirkkopi
haan 2)0. 11. 1691 ja leski Margeta Jo- hantytär mainitaan 13. 2. 1696.
Muitakin Widman-nimisiä oli 1700- luvun keskivaiheella ja vielä nytkin (1910), mutta heidän nimensä on al
kuansa .ollut Wiman (Henrik W i- man), josta nimistä mahti-kynäilijät ovat tehneet Vidman. Kuuluvat me- rimiesluoikkaan vielä kuten alussa
kin,
P A H L M A N
Saimoin kuin Palenius-sUku on saa
nut nimensä Paalan (Padila, Palilla, Palila, Paalilan) kylästä Uudenkir
kon pitäjässä, samoin johtuu tämä
kin sukunimi siitä. Sulku on puhtaas
ti uuskaupunkilainen, siellä syntynyt ja elänyt, ehkäpä kuollutkin, eikä sillä ole mitään tekemistä samanni
misen pohjalaisen suvun kanssa.
Eskil Simunanpoika, sittemmin Palila, synt. noin 1658, porvari U:ssa ja suntio siellä, sai luultavasti1 naii- misetnsa kautta sen talon nykyisessä Aaronin korttelissa, jota 1674 näkyy pitäneen porvari Tuomas Palila, ja joka talo isitten joutui porvari Jacob Tuomaanpoika Paalilalle. K u oli vä
hävaraisena U:ssa 2’5. 4. 17312:, 74-vuo- tiaana. Puoliso Malin (iluult. o.s. Paa
lilla) synt. n. 1640, koska olii 9i5 vuo
den vanha, kun ik. U:ssa 20. 8. 1735.
2 8
-Pa j u k a n t a
Vaikka tästä suvusta on tunnettu vain kaksi henkilöä, otteitaan suku kuitenkin tähän, koska on mahdol
lista, että Paju-suvut ovat tästä läh
töisin.
Erik (Pajuranta?), muuten täysin tuntematon ku'n että hänellä oli käiksi poikaa ” Knut Eriksson” , joka U;n tuomiolkirjoissa 17. 7. 1644 ja 18.
2. 1,654 sanotaan lentiseiksi voudiksi Satakunnassa ja Tuomas Pajurannan veljeksi. Tuomas Ersson. Paijuramta sai porvarioiilkeudet U:ssa 22. 5. 1635.
PELLM AR K
Suku on kotoisin Lehi järven ( = Hattulan) pitäjän Pelkolan k y lästä, jonka nimestä sukunimi on
muodostettu.
Arvid, ratsutilaliinen Pelkolan k y
lästä Hattulasta.
Lapsia: A rvid s. 1704, Jacob s. 1711 ja Gustaf.
PIH LM A N
Ruotsiin viitt aavat tämän suvun juuret, mutta 'kun suvun vanhemmat tunnetut jäsenet olivat U:n porvare
ja, täällä nimikin syntynyt ja se edel
leen on kaupunkia pitänyt ikäänkuin k o tip aikkan ans a, niin sitä yhtä h y
väillä syyllä voidaan sanoa uuskau- pumkil ais eksii suvuksi'. U udenkau- pungin ei tarvitsekaan tätä sukua hävetä. JKaksi sen jäsentä on ollut Turun yliopiston professoreja, kak- sr provastia, 1 kaupungin kirjuri! ja raatimies, ainakin kolm e aatelisvou- tia j.n.e. Sulku eli U:ssa vielä 1834 ja saman vuosisadan lopulla siellä taas ilmaantui mailta muuttanut Pihlman-perhe, luultavasti sukuun kuuluva. Täm ä perhe ehkäpä vielä
kin asuu kaupungissa, joissa se omisti oman talonkin.
Seuraajassa mainitaan ne suvun jä senet, jotka tavataan U:n ja Mynä
mäen asiakirjoissa sekä me, jotka ovat huomatut painetuissa lähteissä. Su
kuluettelo sen vuoksi katkonainen, Hakan Erlandinpoika oli: Herman Wrangeliin voutina 3, 2. 1636, edel
leen aatelisvoutina, pikkutullren vuokraaja U:ssa 1644, Ikirkonisäntä 4. 8. 1644, valittiin pormestariksi 17.
4. 1645, mutta ei siksi julistettu, por
mestarin sijainen siellä 17. 5— 7. 6.
1645, porvari siellä, mutta sanoutui irti oikeuksista 8. 2. 1654, kun asui omistamallilaan Mattisten ratsutilalla Lokalahdella. Kerrotaan haudatun Jören Laiskan perhehautaan U:n kirkossa 1665.
Seuraavien henkilöjen paikkaa su
kuluettelossa ei ole voitu määrätä.
Johan Erland Pihlman, s. 13. 8.
1851, kuoli U:ssa 9. 9. 1903, merikap
teeni, muutti Velkuasta U-kaupun- kiin n. 189<0 ja osti sieltä talon. Tä
mä punatukkainen ja punapartainen mies oli silloin n. 40 v. vanha. Puoli
so: W ilhelmina Sjöblom.
Lapsia (punatukkaisina hekin ?):
Cecilia (Sissi), puoliso U:ssa yliopp.- kokelas Severus Lindström Turusta, joka vaimonsa kanssa lähti onneansa etsimään Ameriikkaan, palaten H el
sinkiin sikäl. poliisilaitoksien palve
lukseen.
Johan Albert, s. 107)5, kävi U:n al
keiskoulua 1887— 9, lähti nyt m eril
le asettuen USA:han.
H ilja Laina, s. 20. 8. 18)8i2. Lyseon yläluokilla aina ensimmäinen.
Ella.
M aria ( = Ulla-Maija, Japanin kävijä).
Hannes, Kangasalan rovasti.
PETÄSET JA PETÄKSET