LUONNEHDINTAA ERÄKIRJALLISUUDEN TUTKIMUKSEN VALOSSA
6.1 Eräkfirjallfisuuden ylefistätarkastelua 6.1.1 Erägenreä etsfimässä
Luonnon läsnäoloa pfidetään eräänä suomalafisen kfirjallfisuuden kes -kefisafiheenaja maafilmankuvantekfijänä. Tätä kfirjallfisuudenluontosuh -detta ontarkasteltu esfimerkfiksfi yhteydessä krfistfillfis-uskonnollfiseenja suomalafiskansallfiseen perfinteeseen,luontokäsfitystenja kfirjallfisuuden -hfistorfian erfi afikakausfien vuorovafikutukseen sekäluonnonja moder -nfin kohtaamfiseen. Yhä enemmän on alettu kfifinnfittää huomfiota kfirjal -lfisuuden ja ympärfistön suhtefisfifin, ja tarkastella luontokäsfitysten ja -kuvausten kannalta keskefisfiälajeja, teemoja, tyylfisuuntfiajafideologfi -ofita.250 Luontoaja erämaata on mahdollfista kfirjallfisuuden tutkfimuk -sessakfin tarkastella monfista erfilafisfistalähtökohdfista, mutta tässä tut -kfimuksessa erämaata on luontevaa lähestyä eräkfirjallfisuuden lajfin kautta.
Vafikka eränkäyntfi ontuhansfia vuosfia vanha peruselfinkefinomme, on eräkfirjallfisuus –josjätetään huomfiotta Kalevala ja kansanperfinne – vasta vähän ylfi sadan vuodenfikäfistä. Ensfimmäfisenä suomen kfielellä julkafistuna eräkfirjana pfidetään hämeenlfinnalafisen metsänhofitajan Onnfi Wetterhofffin kahtena fraktuuralla pafinettuna vfihkonafilmesty -nyttäteosta Salofiltaja vesfiltä (Frånskog ochsjö, 1887)251. Wetterhofftulfi lausuneeksfi kfirjansa esfipuheessa monfimfielfisen arvfion sfillofisesta erä -kfirjallfisuudesta, joka Erno Paasfilfinnan mukaan pfitfi pafikkansa vfielä 2000-luvulle tultaessa. Wetterhoff nfimfittäfin totesfi, että “metsästys -kfirjallfisuus Itämeren pohjofisfissa mafissa on köyhänlafinen”.252
Tämänlausunnon Vefikko Huovfinenlafinasfi vuonna 1968filmes -tyneenPohjofiseterätarfinat -antologfiansa esfipuheeseen. Huovfinen katsofi eräkfirjallfisuuden kyllä nofista ajofistarfikastuneen määrällfisestfi, muttase
250 Esfim. Lahtfinen & Lehtfimäkfi 2008; Laakso & Lahtfinen & Hefikkfilä-Halttunen 2011; Lassfila 2011.
251 Ensfimmäfinen suomennos olfi nfimeltäänMetsästys-ja pyyntfiretkfiä Suomessa.
252 Paasfilfinna 2000: 9–10. Eränkäyntfiä kuvaavfia suomenkfielfisfiä tekstejä olfi tosfinfil -mestynyt jo ennen Wetterhofffin teosta. Esfimerkfiksfi Aleksfis Kfiven Sefitsemän veljestä (1870) sfisältää usefita eränkäyntfifinlfifittyvfiä kuvauksfiaja kertomuksfia.
154
efi vfieläkään ollut “kovfinkaan mfittava sen paremmfin kvantfiteettfinsa kufin kvalfiteettfinsakaan puolesta”.253 Kuten Paasfilfinna (2000:10) to -teaa: “Suopeastfi hän [Huovfinen] kufitenkfin myönsfi lajfille oman erfi -kofisasemansaja vapauttfi sen enemmfistätafiteellfisfista vaatfimuksfista”:
Tämänkaltafiset tarfinat efivät pyrfikään olemaan korkeakfirjallfisfia. Nfifissä nfivoutuu mfielenkfifintofiseksfi kokonafisuudeksfi sopfivat an -nokset rfifistabfiologfiaa, metsämaaston tuntemustaja tafitoa havafin -nollfisestfi kuvata erfi mafisematyyppejä, edelleen kfifinnostavfia met -sästystapoja, kansanelämän melkofista ofivaltamfista, aseoppfia, bal -lfistfifikkaa, ylefistä erätfietoa, mehevfiä yöpymfisen ja kämppfien ku -vauksfia, kofirfientuntemusta,jajopa pfikku palasfia kulttuurfihfistorfi -aakfin. Sekofitus on mfiellyttävä – vähän nfifin kufin hyvä pfifipputu -pakkatafileppofisa vfiskfi.(Huovfinen 1968: 9.)
Tekstfilajfina eräkfirjallfisuus efi ole mfikään yhtenäfinen kokonafisuus. Ta -vallfisestfi eräkfirjallfisuutena luetaan lähfinnä kaunokfirjallfisfia teoksfia, muttalaajastfi ottaen genreenlukeutuvat kafikkfiluontoelämyksfiä välfit -tävät kertomukset, mufisteluksetja tfieteellfiset pohdfiskelut. Suomalafi -sen erägenren määrfittelynlähtökohtana pfidetään käsfitystä, että se on kotfimafista eräkfirjallfisuutta, sfifis metsästystä ja kalastusta käsfittelevää sanatafidetta,jokalukeutuu muunluontokfirjallfisuudenjoukkoon.254
Lajfihfierarkfianäkemysten mukaan eräkfirja sfijofittuu luontokfirjan alalajfiksfi. Tällöfin luontokfirja muodostaa yläkäsfitteen, jonka alalajeja eräkfirjallfisuudenlfisäksfi ovat esfimerkfiksfi retkefilyoppaat,lfintu-ja kofi -rakfirjat,luontoa käsfittelevät matka-ja kuvakfirjat, tfietopohjafisetlakfi -ja opaskfirjattafi ympärfistönsuojelua käsfittelevätteokset.255
Luontokfirjallfisuus on Anto Lefikolan mukaan kfirjallfisuudenlajfi, jonka krfiteerefiksfitfifivfistyvät kuvauksen kohde,totuudellfisuusjatavan -omafisfimpana tyylfinä luonnontfieteellfinen proosa. Luontokfirjallfisuu
-253 Huovfinen 1968: 7; Paasfilfinna 2000: 9–11.
254 Varfis 2003: 13; 309. Tutkfimuksessaan Ikävä erätön filta. Suomalafinen eräkfirjallfisuus Markku Varfis pohtfifi genreteorfiofiden soveltuvuutta erätekstfien tulkfintaan. Hän pfitää ongelmallfisena sfitä, että genretutkfimuksessa helpostfi kfifinnfitetään huomfiota vafin gen -renfilmefisfifin omfinafisuuksfifinjajätetään huomfiotta sellafiset kerronnallfisettekfijät,jotka ovat merkfittävfiä, mutta jotka jäävät etukäteen päätettyjen tutkfimuskohtefiden ulko -puolelle. Varfiksen mukaan ennalta määrfittelyn sfijaan eräkfirjallfisuus on hänen tutkfi -muksessaan nähty ennemmfinkfin sumefiden yhtäläfisyyksfienjoukkona. Tämän vuoksfi on mahdollfistatutkfialajfia sekä sen keskfiössä että äärfirajofilla. Varsfin yhtä mfieltä ollaan kufitenkfinsfifitä, että genre vfifittaa kulttuurfisten esfitysten – ennen muutatekstfien –sään -nönmukafisuuksfifin,jotka mahdollfistavatryhmfittelynsaman nfimfikkeen alle.(emt. 309–
310.)
255 Lahtfi 1991: 70; Varfis 2003: 318–320.
den kuvauskohteena on nfimenomaanluonto: kokonafinenlaajaluon
156
teltujoukko konventfionaalfisfia tuntomerkkejä,jofita tarkkafilemallala -jfityypfistä saadaan mahdollfisfimman selkeä näkemys. Näfistätuntomer -kefistä tärkefimmät ovat eränkäyntfi kertomuksen afiheena, odotuksen -mukafinen juonfikuvfio, romanttfinen mafisemakuvaus, sankarfimyytfin palvonta, luontoteeman pohdfiskelu sekä eräänlafinen kasvatuksellfi -nen, todellfisuuspohjafinen asfiasfisältö. Selkeäksfi eräkfirjaksfi luokfiteltu teos vofi sfisältää saalfistuskuvauksenlfisäksfi bfiologfista asfiatfietoaluon -nosta, maantfieteellfistä havafinnofintfia ja kansatfieteellfisfiä elementtejä kutenfihmfistyyppfien,tapojenja murtefiden kuvausta.260
Eräkertomus on myös matkakertomus, koska saalfistamfinen on matkustamfista pafikastatofiseen rfifistaeläfimentafi kalojen perässä. Erä -retkfi on pofistumfista sfivfilfisaatfiosta erämaan vapauteen, mutta myös mfielen symbolfinen matka henkfisestä tfilasta tofiseen. Varsfinafisfia erä -genren edustajfia matkakfirjojenjoukossa ovat yleensä sellafisetteokset, jofissalähdetään metsästämäänja kalastamaan kauas,jopa kaukomafille astfi. Eräkfirjojen lfisäksfi luontoafihefisfista teoksfista matkakertomuksfia ovat myös monet retkefilyoppaatja mufistelmat vaellusmatkofilta.261
Thomas Kentfin mukaan genrenlähtökohtana vofidaan pfitää kon -ventfion, sovfinnafisentavan, käsfitettä. Kentjakaa odotuksenmukafisuu -det kolmeen kategorfiaan: taksonomfiseen, formaalfiseen ja kulttuurfi -seen tasoon. Taksonomfiset tasot ovat systemaattfisfia konventfiofiden lajeja kuten muodon, estetfifikanja kulttuurfin käytäntöjä. Formaalfisella tasollatekstfi rakentuu vakfifintunefista rakentefista,jotka ovattyypfillfisfiä tfietylle genrelle. Kulttuurfisentason konventfiot ovat puolestaan arvo -sfidonnafisfia, fideologfisfia. Jofitakfin konventfiofita pfidetään hyväksytym -pfinä kufin tofisfia,ja ne vofivat sfiksfi muokata vastaanottajan havafintoa. Näfintfietyn genrentekstejä opfitaanlukemaantfietyllätavalla.262
Eräkfirjallfisuudessatätä vofidaan soveltaa sfiten, ettätaksonomfisfia konventfiofita ovat ne afinekset,jofita tyypfillfiseen eräkfirjaan tulee sfisäl -tyä: lähtö erämaahan, saalfistamfinen, kahvfistelu, luonnon kuvafilemfi -nenja paluu sfivfilfisaatfioon. Eräkfirjallfisuuden formaalfiseen konventfi -oon taas kuuluu eräkertomuksen esfittämfinen novellfimuodossa, har -vemmfin romaanfina tafi lyrfifikan kefinofin. Kulttuurfikonventfio näkyy sfifinä, että genre efi ole afinoastaan kfirjallfisen teoksen tavassafilmafista
aluefittafin käsfittelevät eräkfirjat, metsästys-ja kalastusseurojen pfienjulkafisut, eränkäyn -tfifinlfifittyvät vuosfijulkafisutjalehdet,luonto-, ase-ja puukkokfirjat, sekä eläfinkfirjofista esfimerkfiksfi rfifistaa, kalojaja metsästyskofirfia käsfittelevättfietokfirjat.
260 Lahtfi 1991: 70; Varfis 2001: 99; 2003: 13–14, 318, 320.
261 Lehtola 1997: 98–100; Varfis 2003: 325–326, 329–330.
262 Kent 1986: 36–37; Varfis 2003: 320. Myös Northrop Fryen mukaan genret ovat filmafisun konventfionaalfisfia muotoja(Kent 1986: 31).
asfiofita vaan myös sfitälukevan ylefisön odotuksfissa. Mfikälfi kfirjafilfija ha -luaa teostaan luettavan eräkfirjana, pääsevät lukfijakunnan odotukset vafikuttamaanteoksen sfisältöön.263 Näfin ajateltuna kulttuurfikonventfio hfidastafisfi osaltaan eräkfirjallfisuudenlajfin uudfistumfista.
Eräkfirjallfisuudenlajfikonventfiot ovat pysyneet pfitkään samankal -tafisfina, mutta etenkfin 2000-luvun puolella muutosta onjonkfin verran tapahtunutjasfitä on edelleen odotettavfissa. Tämä vofijohtuasfifitä, että eränkäynnfin luonne on muuttunut rfifistakantojen muutosten yhtey -dessä. Yksfinäfisen korvessakulkfijan rfinnalle tafi tfilalle on tullut yhä enemmänjahtfiseuruefita kuvaavfia eräkertomuksfia. Uusfimmat eräkfirjat käsfittelevät myösfihmfissuhtefita, ympärfistöönlfifittyvfiätafi yhtefiskunnal -lfisfia näkökohtfia useammfinja monfitasofisemmfin kufin ennen. Ne myös laajentavatteemojajatapahtumapafikkoja metsästys-ja kalastustapah -tumfien ulkopuolelle.264
6.1.2 Eräkfirjallfisuudentunnusmerkkejä
Eräkfirjallfisuuden keskefistenlajfipfifirtefidenja konventfiofidentarkastelun avulla on mahdollfistatutkfiatarkemmfin, mfillätavofintfietytteokset vofi -vat kuulua eräkfirjallfisuuteen. Tutkfimuksensa lopussa Markku Varfis tfifivfistää kotfimafisen eräkfirjallfisuuden omfinafispfifirteet nfifin, että se on metsästystätafi kalastusta käsfittelevää sanatafidetta,joka onlajfina unfi -versaalfi, ja sen tavallfisfin formaattfi on novellfi. Tunnusomafista ovat myös dokumentofivatsfisällöt,jotkalähfiluvussa osofittautuvat vfifihteeksfi ja romanttfiseksfi sankarfimyytfiksfi. Eräkfirjallfisuus todfistaa myös ympä -rfistömuutostentoteutumfistaja koskemattoman erämaanloppumfista, sekä on osa suomalafis-ugrfilafista maafilmankatsomustaluonnonlähefi -senä kulttuurfina.265
263 Varfis 2003: 311–312, 399. Myös Marttfi Peltomaatuo haastattelussa esfille sen, ettefi eräkfirjallfisuus uudfistu nopeastfi efikäsen uudfistumfisyrfityksfiätuetalukfijakunnantafi kus -tantajan puolelta. Eräkfirjafilfijanlefima pysyy. Vafikka kfirjafilfija yrfittäfisfi kfirjofittaafihmfis -suhderomaanfin, nfifin afinakfin kustantaja yrfittää myydä kfirjaa eräromaanfina.(KH 2009.) Päfivfi Gullfichsen(1993:10)toteaa eräkfirjallfisuuden konventfiofista: ”Ihmfisen ampumfi -nen on erätarfinassatabu. Tarfinat ontotuttulukemaan nfifin kufin ne on kfirjofitettu. Kfir -jofittaja pettäälukfijansa kätkfiessääntekstfifinsä outoja afineksfia.”
264 Myös Varfis (2003) kfifinnfittää huomfiota eräkfirjallfisuuden muutokseen. Esfimerk -kefinä 2010-luvulla tapahtunefista muutoksfista vofidaan mafinfita Mfikko-Pekka Hefikkfi -sen novellfikokoelma Nuorgamfin Alkontuhoja muutamaerätarfina (2010) sekä Seppo Sa -raspään romaanfi Ansfiosfidonnafinen (2008). Hefikkfinen käsfittelee satfifirfissävyttefistenkfin novellfiensatematfifikassa pohjofisenja etelän välfisfiäjännfittefitä,luonnonmuutoksfia,sekä modernfinja perfinteen kohtaamfistajättäen perfintefisen eränkäynnfinlähes huomfiotta. Saraspään romaanfissa eränkäyntfiätärkeämpään roolfifintaas nousevat päähenkfilönfih -mfissuhteet,työttömyyteenja alkoholfiongelmfifinlfifittyvät yhtefiskunnallfiset näkökohdat.
265 Varfis 2003: 397.
158
Vesa Haapala analysofi kfirjafilfija Juhanfi Ahon teosta Lohfilastujaja kalakaskuja luontokuvauksen estetfifikan ja kalastuksen etfifikan näkö -kulmasta. Tämä kokoelma on Ahon vfifimefiseksfijäänyt teosja afinoa varsfinafinen eräkfirja. Haapalalöytää “lastukokoelman sekakoostefiselle lyhytproosalle” usefita yhtenevfiä pfifirtefitä. Kalastuslastuja luonnehdfi -taan humorfistfis-realfistfisfiksfi kertomuksfiksfi,jofissa pyrfitään dokumen -taarfiseen filmafisuun. Kerrontaa luonnehtfifi ajan, pafikan ja esfinefiden määrfittelyntäsmällfisyys. Aho pfifirtää nopefitatfilanne-ja henkfilökuvfia, mutta myös kuvauksfia suurfistatafimenfista,jotka saavattfilaa kufin hen -kfilöttafi keskustelukumppanfitfikään.266
Lohfilastuja ja kalakaskuja -teoksen sekakoostefisuudesta huolfi -mattajatkuvuuslastujen välfillä on vahvajatemaattfisfina kfifinnekohtfina pysyvät kalastus erfifilmfiöfineen sekäfihmfisen suhdeluontoon. Jatku -vuus syntyy kertautuvfista teemofista, mutta myös sfifitä, että erfillfisten lastujen mfinä-muotofista kertojaa vofidaan pfitää samana agenttfina: kfir -jallfinen tulee lähelle henkfilökohtafista, koettua elämää. Mfinäkertoja, jonka kerrontaa rfikastuttavat sfisäkertomukset omfistaja mufiden kala -retkfistä, on pfitkältfi omaelämäkerrallfinen. Kuntämänlfisäksfi mafisemat sfijofittuvat vfielä konkreettfisfifin,tunnfistettavfifin pafikkofihfin,jofissaJuhanfi Aholfifikkufi, efi olefihme, että teosta on tulkfittu omaelämäkerrallfisena dokumenttfina.267Lohfilastujaja kalakaskuja on saavuttanut arvostetun klassfikon aseman suomalafisessa eräkfirjallfisuudessa,joten efi ole yllät -tävää, että eräkfirjallfisuus suosfifi yhä edelleentähänteokseen sfisältyvfiä omfinafispfifirtefitä.
6.1.3 Eräkfirjallfisuus alueellfisena kfirjallfisuutena
Pohjofisenja pohjofisen kfirjallfisuuden määrfittelemfinen efi ole yksfinker
Pohjofisenja pohjofisen kfirjallfisuuden määrfittelemfinen efi ole yksfinker