4.1 Eletty, koettuja kerrottu pafikka
4.1.1 Afika, pafikkaja mfinuus geobfiograffian kehyksessä
Käsfityksemmetfilofista, pafikofistaja mafisemfistarakentuusubjektfifivfisen ja kollektfifivfisen, afinutlaatufisen ja ylefisen kautta. Afistfittu ympärfistö muuttuu mufistofiksfi, jofissa tofisten tuottamat mfielfikuvat sulautuvat omfifin kokemuksfifimme.176 Vfifime vuosfikymmenfinä pafikka on saanut perfintefisen maantfieteellfisen näkökulman lfisäksfi myös subjektfin ja maafilman kohtaamfistafilmafisevan merkfityksenja sfitä on tutkfittu yhä enemmän kokemuksellfisenaja sosfiaalfisenafilmfiönä. Usefin pafikkaa on tällöfintulkfittu yksfittäfisensubjektfin kokemuksesta käsfin “eletyksfi, koe -tuksfitfilaksfi”.177
Kysymykseen, mfissä jokfin pafikka sfijafitsee, on helppo antaa tarkka vastaus kartograffisestfi, karttasfijafinnfinja karttaanlfifittyvfien kä -sfittefiden avulla. Jos sen sfijaan pyydämmefihmfisfiä kertomaan, mfillafi -nentfietty pafikka on, saammetodennäköfisestfi usefita erfilafisfiajatofisfis -taan pofikkeavfia kuvauksfia. Juurfi nämä kuvaukset kertovat pafikkojen bfiograffisestaluonteestaja nfifihfinlfifitettävfistä subjektfifivfisfista merkfityk -sfistä.178 Humanfistfinen maantfiede hyödyntäätätätarkastelutapaa,jossa pafikka nähdään ennen kafikkea ympärfistöön projfisofimfiemme suhtefi -den merkfityksellfisenä kokonafisuutena. Arkfipäfiväfinen kokemus sfifitä, ettäjokfin on tafi tapahtuujossafin pafikassa kääntyy muotoon: pafikka on merkfityssuhtefissa. Emme nfifinkään elä jossakfin pafikassa vaan elämmejotakfin pafikkaa – kotfia, korttelfia, kaupunkfia, maata.179
Yfi-Fu Tuan(2006)tfifivfistää ajan, pafikanja mfinuuden välfisfiä suh -tefitapafikantajun (Sence of Place) käsfitteeksfi,jota häntarkastelee kol -men keskefisenfidean kautta. Ensfimmäfiseksfi on pysähtymfisen välttä -mättömyys, jotta pafikan taju vofi saada jalansfijaa. Tofinen on pafikan tajun, pafikkaa kohtfi suuntautuvan ”tunteen” emotfionaalfinen laatu, joka yleensä mfielletään posfitfifivfiseksfi, vafikka ”jofissakfin pafikofissa on syystäkfin pahantuntu, tofiset taas vafikuttavat uhkaavfilta selfityksettä”. Kolmantena fideana on pafikan ja mfinuuden välfillä oleva lähefinen
176 Tanfi 1997: 226.
177 Relph 1996: 906; Salmfi 2003: 219–220.
178 Karjalafinen 1996:11; Erkkfilä 2008: 202.
179 Karjalafinen 1997a: 231; 2006: 83–84.
94
mufistfinluomfia.183 Äärfimmfilleen kärjfistettynä ajatus pafikkojen afinut -laatufisuudestaja ajallfis-tfilallfisestaluonteesta herättää kysymään, onko olemassa samoja pafikkoja, edes saman yksfilön kokemana.
Tässätutkfimuksessa hyödynnän geobfiograffian ajatustatarkastel -laksenfi finarfilafisen rajamfies-eräkfirjafilfijan pafikkaelämäkerrallfisfia koke -muksfia hänen suullfisestfi ja kfirjallfisestfi tuottamfiensa kertomusten avulla. Geobfiograffia filmenee sfifis afinefiston luonteessa ja sfisällössä, mutta efi afinoastaan nfifissä. Pafikkaelämäkerrallfisen afinefiston avulla on tarkofitus ”nähdä kauemmasja laveammfin”, sfifihen mfiten ylälappfilafinen erämaa merkfityksellfistyy näfiden geobfiograffisten kokemuskertomus -tenja kfirjofitetun kerronnan kautta. Tämäjohdattaa kysymään, mfiten pafikkakokemukset näkyvät kerronnassaja mfitä ne merkfitsevät kerto -jalleen. Mfiten pafikatja nfifissä elämfinen (nfifiden elämfinen)filmentävät koettuaja elettyä erämaata,ja sfitä kautta ylälappfilafista erämaata? Pafitsfi afinefistona, geobfiograffiaa on mahdollfista soveltaa analyysfin osanaja tulkfinnallfisen kehyksen suuntaajana.
Ympärfistösuhtefiden katsotaan olevan pfitkältfi habfituaalfisfia,tottu -muksenluomfia, vafikkajoskus ympärfistön tuttu kokonafisuus vofikfin säröytyä. Ympärfistön tulkfitsemfinen kokemuksfien, tfietojen ja kfielen avulla onjatkuva prosessfi, sfillä ympärfistössätofimfimfinen, havafitsemfi -nen ja tulkfitsemfinen lfifittyvät saumattomastfi tofisfifinsa. Ensfisfijafisestfi ympärfistöä on tarkasteltu tfietofisuuden kautta konstfituofituvassa ym -pärfistösuhteessa, muttalfisäksfi sfitä olfisfitarkasteltava vfielä kokemfiseen lfifittyvänä kokonafisuutena, jossa afistfimellfisuus tulee keskefiseksfi. Vafikka vfisuaalfisuus on merkfittävää, maafilmaamme kuuluu monfiafistfi -suusja synesteettfisyys. Afistfimellfisuuden asema kafikessa havafitsemfi -sessa on keskefinen, mutta se efi yksfin muodosta ympärfistön kokemfi -sen perustaa, sfillä kulttuurfisfinaja sosfiaalfisfina olentofina sfidomme kafi -ken afistfimamme merkfitysverkostofihfin.184 Esfimerkkfinä tästä Karjalafi -nen (2004: 55) käyttää perfintefiseksfi mfiellettyä suomalafiskansallfista mafisemaa:
Kun runebergfiläfisfittäfin, sfifis korkealta maaston kohdalta, katse -lemme sfinfisenjärvenja vfihreän metsän mafisemallfista kokonafi -suutta, olemmeluonnollfisestfi afistfimellfisessa suhteessa ympärfis -töömme. Kufitenkfin ne esteettfisetlaadut,jofitalfifitämme mafise -maan, ovat kulttuurfistentradfitfiofiden kfirjofittamfiaja kuvaamfia.
183 Karjalafinen 2004: 59.
184 Tuan 1977; 1993; Berleant 1995: 66–85; Karjalafinen 2004: 52–55.
96
Pafikan rakentumfinen on sfidoksfissa kulttuurfiseen, sfillä maafilman pafi -kat efivät ole hfistorfiattomfia. Pafikkojen kulttuurfinen kerrostunefisuus onläsnä sekä yksfilön kokemuksfissaja hänen henkfilöhfistorfiassaan että pafikan tuottamfissa ”mufistfijäljfissä”. Yksfilön pafikkakokemus on ker -rostunutta, hfistorfiallfistaja sosfiaalfistaläsnäoloa, vafikka kokemusfitses -sään olfisfi subjektfifivfinen.185
Pafikkasuhteet efivät ole vafin finformaatfiosuhtefita, jofita vofidaan havafinnofida kaukokartofituksen (remote sensfing) kefinofin etäfisyyden päästä, vaan ne ovat myös ruumfifillfisestfija kafikfin afistefin koettujatun -netfiloja,lähfikartofitusta(fintfimatesensfing), kohdetta koskettavaa havafin -nofintfia. Eletyt pafikat ovat ruumfifillfista mufistfia,jafinhfimfillfisestfi mufis -tamfisen ruumfifillfisuus lfifittyy tunteeseen ja mfielfikuvfitukseen. ”Tässä ruumfifillfisenja mfielfikuvfituksellfisensaumattomassasaumassa” on Kar -jalafisen(1997b) mukaan kokemfisen geograffian alkujajuurfi.186
Afikalfifittyyluontevastfi geobfiograffiaan. Afika,tfilaja mfinuusraken -tavat finhfimfillfisen todellfisuuden kolmfiyhteyden, solmukohdan, joka konkretfisofituu pafikofissa.187 Yksfilönfidentfiteetfin muotoutumfisessa ko -rostuu pafikantumfinen, oman tfilan luomfinen, ja myös Lapfin-kfirjallfi -suudessatämä pyrkfimys on hyvfin merkfittävä. Lapfin-kfirjallfisuudelle on omfinafista, ettefi se pafikannu yhteen pafikkaan tafi alkuperään, vaan pfi -kemmfinkfinlfifikkuvuuteen. Entfinenfidentfiteettfi efi enää pädeja uuden, lfifikkuvan fidentfiteetfin rakentamfinen tapahtuu rfistfirfifitojen ja kesken -eräfisten vafikutusten pfifirfissä. Tuttuusja outous kohtaavat tässä välfitfi -lassa. Luonto nousee keskefiseksfi rajamaaksfi uudentfilan hahmottamfi -sessa.188
Pafikat ovat sekätutkfimuskohtefinaja elämänpfifirefinä alkaneet yhä enemmän firrota tfilallfisfista koordfinaatefistaan. Pafikkakokemusten on huomattu erfiytyvän mfitä sekalafisfimmfiksfi refitfinvalfinnofiksfija valfintatfi -lantefiksfi yhä monfimutkafisemmaksfi käyvän sosfiaalfisen muutoksen
185 Valkonen 2008: 248–249.
186 Karjalafinen 1997b: 46.
187 Karjalafinen 2004: 59–60.
Kfirjallfisuudentutkfimuksessa – erfityfisestfi proosantutkfimuksessa – afika on pafinottunut pafikan kustannuksella,joskfin modernfistfisen proosantutkfimuksessa on puhuttuteks -tfin tfilallfisestaluonteestaja muodosta sekä kfielestäja subjektfistatfilana. Yksfi huomat -tavfimmfista kfirjallfisuuden afika – pafikka – tfila -tutkfijofista on Mfihafil Bahtfin, joka lofi käsfitteen kronotooppfi, afika-pafikallfisuus. Kronotoopfillatarkofitetaan kfielellfisestfi esfitet -tyä filmausta, jossa ajan ja pafikan välfinen suhde filmenee erottumattomana. Kro -notoopfissa afikaja pafikka yhdfistyvät kerronnassa,ja muodonja sfisällön kokonafisuus rakentaa sen merkfityksfiä. Afikatfihentyy havafittavaksfi samaan afikaan, kun pafikkalatau -tuuja ”kfietoutuu ajan,juonenja hfistorfian kulkuun”.(Bahtfin 1979: 243–244; ks. myös Helle 2005: 8–11; Koho 2008:191; Savolafinen 2009: 95–114.)
188 Lehtola 1997: 62, 97, 100; 2010: 131; Carlsson et al. 2010: 11.
keskellä. Tällafinen suuntaus antaa tfilaa pafikkakokemusten henkfilö -kohtafistumfiselleja perfintefisfistä yhtefisösfitefistä vapautumfiselle. Samalla lfisääntyvälfifikkuvuus vahvfistaa yksfilöllfistä tofimfinnallfistaja kuvfitteel -lfistalfifikkumatfilaa.189
Brfittfimaantfietefilfijä Doreen Massey(2005) määrfittelee pafikat ker -tomusten kokoelmfiksfi,jofiden erfityfisyys rakentuu ylefisten muutosproses -sfien yhdfistelmfistä. Pafikat ovat Masseylle avofimfia kohtaamfisfia ja ta -pahtumfia,rfisteyksfiä ajassajatfilassa,temporaalfisenja spatfiaalfisentfilal -lfisuudenjatkuvaa uudfistumfista.190 Arfi Aukustfi Lehtfinen(2006)tfifivfis -tää artfikkelfinsalopuksfi pafikan käsfitteeseenlfifittyvfiä henkfilökohtafisfifin jajaettufihfin kokemuksfifin hefijastelevfia huomfiofita:
Pafikat ovat välfiafikafisfia suojapafikkoja, polkujen rfisteyksfiä, tarfinofi -den kokoelmfiaja valfintatfilantefita sosfiaalfisen muutoksen keskellä, ja ne ovat myöslähtemfisen, etääntymfisen,luopumfisen, mufistamfi -senja paluunkfin pafikkoja, kolmannenlafisfiatunnetfiloja,jotkajäävät mfieluustfi kafikenjärkefilyn ulottumattomfifin.191
4.1.2 Todenkaltafistenja kuvfiteltujen pafikkojen maafilmofista Kertomakfirjallfisuudessa pafikkaa tarkastellaan yleensä joko tapahtu -mfien sfijana tafi kuvaamfisen kohteena. Tapahtumapafikkaan vfifittaavat myös sellafiset käsfitteet kufin tfila, mfiljöö, ympärfistö tafi tapahtumfien näyt -tämö. Kun pafikka fitse on puheen afiheena, lähfikäsfite tällöfin on mm. kuvauksen kohteeksfi asettuva mafisema. Vafikka kfirjallfisuudessa esfitetty vofi monfintavofin pofiketa fyysfisentodellfisuuden mahdollfisesta, olete -taan senkfintapahtuvan afinajossakfin. Teos sekäluo että olettaa maa -filman,jossa sfifinä kuvatuttapahtumat, henkfilöt,tunteetja kokemukset toteutuvat. Pafikat ovatjonkfinlafisfiaja saavat omfinafispfifirteensäjosta -kfin. Nfifitä luonnehtfivat mfitä monfinafisfimmat merkfitykset, tehtävät, mfielfikuvatja kokemukset.192
189 Lehtfinen 2006: 45.
190 Massey 2005: 49–54, 130. Tätä suhteellfisentfilanja avofimen pafikan näkökulmaa on myös arvosteltu vofimallfisestfijasfitä on pfidettyrajattomuudessaan käyttökelvottomana ja sfisällöltääntyhjenevänä. Esfimerkfiksfi Hardt & Negrfi(2000: 44–45, 52–59) katsovat, ettätfilaansfidotut pafikkakäsfityksetromantfisofivatlfifikaasosfiaalfisfiasuhtefitaja että kafikkfi keskefiset yhtefiskunnallfiset muutoksetrakentuvat pafikallfisenja globaalfin yhdfistelmfinä. Mfitään erfillfistä, puhdasta pafikallfisuutta efitällöfin ole. Ks. Lehtfinen 2006: 46–47, 53–
54.
191 Lehtfinen 2006: 60–61.
192 Salmfi 2003: 216–217, 223, 232.
98
Pafikka vofi olla erfisnfimellä nfimetty tafi vafilla nfimeä,ja se vofi pe -rustua mfielfikuvfifin,lafinatatafijäljfitelläjonkfin pafikan nfimeätafi pfifirtefitä. Afikalafiskuvauksessa pafikka vofi kytkeytyä reaalfimaafilmantapahtumfifin ja sfillä vofi olla kulttuurfihfistorfiallfisfia tafi fintertekstuaalfisfia kytköksfiä. Pafikka vofi kuuluajollekfin, yhdelle tafi useammalle, tafi se vofi esfifintyä vfifitteellfisestfi. Yksfittäfisessäteoksessa vofi olla monfiarfinnakkafisfia, sfisäfi -sfiäja tofisfifinsalfifittyvfiä pafikkojaja nfifiden välfillä vofi ollajännfittefitäja vastakkafinasetteluja.193
Kertomakfirjallfisuudessa pafikan todenkaltafisuuttaluovan merkfi -tyksen eräsfilmenemä on tarfinan sfijofittamfinenjohonkfin todella ole -vaksfi tfiettyyn pafikkaan. Kuvauksen totuudellfisuussuhteen kannalta merkfityksellfisfiä ovat myöstodenmukafiset pafikannfimet.194 Marttfi Pel -tomaan kfirjallfisentuotannon ylälappfilafiset mfiljööt sfijofittuvat pääosal -taan luonnonympärfistöfihfin Inarfin kafirofihfin ja Inarfijärvelle, mutta myösrakennettufihfin kulttuurfiympärfistöfihfin kuten Inarfissa sfijafitsevfifin kylfifin tafi rajavartfioasemfille. Muutamat kertomukset sfijofittuvat myös Utsjoen alueelle.
Marttfi Peltomaan novellefissa lfifikutaan Inarfin kunnan erfi osfissa sfijafitsevfissa pafikofissa erfityfisestfi Inarfijärvellä ja fitärajan tuntumassa, mutta myös etelässä Saarfiselän erämaaosfissa,lännessä Muotkatuntu -refilla, Repo-ja Hammaskafirassa, sekä kofillfisessa Näätämöjoella. Ta -pahtumapafikkofina ovat myös erfi rajavartfioasemat,lukufisat partfio-ja eräkämpät, tähystystornfit sekä partfiopolut, -ladutja -refitfit.195 Mfiljööt ovat ensfisfijafisestfi konkreettfisfia, fyysfis-sfijafinnfillfisfia maantfieteellfisfiä pafikkoja, efivät nfifinkäänffiktfifivfisfiätafi mfinäkertojan mfielessä sfijafitsevfia. Tämä on eräkfirjallfisuudelle tyypfillfinen pfifirre, joka tukee erätekstfien dokumentofivfien sfisältöjen vaatfimusta.
Mefillä olfi sovfittu kafiman kanssalfifittopafikkajonnekfin Sammakko -järven kohdalle. Sfieltä mfinun olfi määrätfiedustellaranta,jossa olfisfi
193 Salmfi 2003: 217–218.
194 Salmfi 2003: 234. ”Kun pafikkaalähestytään pafikkana,jossateoksen maafilmassa ol -laan,jota kuvataan tafijosta kerrotaan‒ ‒ ,jo yksfittäfinen kysymys pafikan määrefistä kohdfistuu monfiaalle teokseen. Se yltää henkfiöfiden persoonfifinja hefidän maafilmassa olemfisensa tapaan, pafikkaaluovfifin havafintofihfin ‒ ‒,juonenkulkuunja tapahtumfifin, kertojanja henkfilöfiden välfisfifin suhtefisfifin,teosrakenteeseen, pafikantemaattfisfifin, ffigu -ratfifivfisfifintafitropologfisfifin merkfityksfifin sekä kerronnanja kuvauksentradfitfiofihfin. ‒ ‒ [P]afikkaa onkfin syytälähestyäteoksessatoteutuvfien artfikulaatfiofiden kfirjona. Lähesty -mfistapa korostaa pafikan kokoavaa, erfilafisten afinesten kohtaamfisesta syntyvää omfi
194 Salmfi 2003: 234. ”Kun pafikkaalähestytään pafikkana,jossateoksen maafilmassa ol -laan,jota kuvataan tafijosta kerrotaan‒ ‒ ,jo yksfittäfinen kysymys pafikan määrefistä kohdfistuu monfiaalle teokseen. Se yltää henkfiöfiden persoonfifinja hefidän maafilmassa olemfisensa tapaan, pafikkaaluovfifin havafintofihfin ‒ ‒,juonenkulkuunja tapahtumfifin, kertojanja henkfilöfiden välfisfifin suhtefisfifin,teosrakenteeseen, pafikantemaattfisfifin, ffigu -ratfifivfisfifintafitropologfisfifin merkfityksfifin sekä kerronnanja kuvauksentradfitfiofihfin. ‒ ‒ [P]afikkaa onkfin syytälähestyäteoksessatoteutuvfien artfikulaatfiofiden kfirjona. Lähesty -mfistapa korostaa pafikan kokoavaa, erfilafisten afinesten kohtaamfisesta syntyvää omfi