Positiivinen korko Negatiivinen korko
Beta Keskihajonta Sig. Beta Keskihajonta Sig.
(Vakio) -0.009 0.028 0.760 -0.003 0.028 0.106
Korjattu R²=0.063 Korjattu R²=0.196
F=393.418 F=491.20
N=28955
Toisen PVPO:n regressioanalyysin tulokset voidaan nähdä taulukosta 7. Taulukossa on yhdistettynä kaksi erillistä regressioanalyysiä, joista ensimmäinen kuvaa positiivisen koron ja toinen negatiivisen koron ajanjaksoa. Positiivisen koron mallin selitysaste tippuu merkittävästikin ollen lopulta 0.063.
Vastaavasti negatiivisen koron selitysaste on selvästi parempi 0.196. Taulukosta voimme kuitenkin havaita molempien mallien korkoa kuvaavien muuttujien saavan korkeat p-arvot eli ne eivät ole mal-lin kannalta tilastollisesti merkitseviä. Vastaavasti kuten aikaisemmin nähdyssä lyhytaikaisen vieraan pääoman tarkastelussa, myöskään pitkäaikaisen vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta ei voida selittää positiivisen tai negatiivisen koron avulla. Oletamme tämän tuloksen selittyvän myös negatiivisen korkoympäristön olevan vielä tuore asia markkinoilla, eikä yritysjohto siten pelkästään negatiivisen koron vuoksi ole ryhtynyt muovaamaan pääomarakennettaan. Poistamme seuraavasta regressiomallistamme positiivisen ja negatiivisen koron muuttujat kokonaan, jolloin pyrimme selit-tämään pitkäaikaisen vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta ainoastaan yrityksen kannatta-vuuden, iän, taserakenteen ja koon avulla.
Taulukko 8. PVPO Regressioanalyysi neljällä muuttujalla
Beta Keskihajonta Standardoitu beta t Sig. VIF
(Vakio) -0.169 0.043 -3.949 0.000
Tarkastellaan lisäksi tämän lopullisen regressiomallin multikolineaarisuutta selittävien muuttujien varianssin inflaatiotekijän avulla. Yan & Su (2009) mukaan muuttujien välillä ei ole korrelaatiota, jos varianssin inflaatiotekijä on 1 tai lähelle 1. Jos arvo on yli 10, niin mallin muuttujien välillä voidaan
havaita korrelaatiota. Taulukossa 8 on esitettynä PVPO:n viimeisimmän regressioanalyysin selittä-vien muuttujien varianssin inflaatiotekijät, mistä voimme havaita kaikkien muuttujien varianssin in-flaatiotekijöiden olevan alittavan 10 rajan. Siten, malliin valittujen muuttujien välillä ei esiinny kes-kinäistä korrelaatiota, minkä ansiosta voimme luottaa näiden selittävien muuttujien olevan parhaita kuvaamaan yrityksen pitkäaikaisen vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta.
Toisen PVPO:n regressioanalyysin selitysaste tippui lopulta vain hieman lukemaan 0.177, laskua edellisestä regressioanalyysistä 0.026. Kolmen selittävän muuttujan poistaminen vähensi mallin seli-tysastetta lopulta vain 2,6 prosenttiyksikköä, mutta vastaavasti kaikkien käytettyjen muuttujien p-arvot ovat tilastollisesti merkitseviä. Aikaisemmin asetettu tavoite yksinkertaisesta mallista toteutui tämän regressioanalyysin osalta, missä pienemmällä muuttujien määrällä saatiin tilastollisesti mer-kitseviä tuloksia selitettäessä yrityksien pitkän aikavälin vieraan pääoman osuutta taseen loppusum-masta. Yrityksen kannattavuudella on negatiivinen suhde pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa, mikä on loogista, koska kannattavammilla yrityksillä on parempi mahdollisuus rahoittaa toimintaansa ja sijoituksiaan omalla tulorahoituksellaan. Tulorahoituksen vuoksi, kannattavat yritykset eivät joudu turvautumaan velkarahoitukseen eli hypoteesin H3 voidaan katsoa pitävän paikkansa. Yrityksen iällä on tutkimuksen mukaan pieni negatiivinen vaikutus eli yrityksen iän kasvaessa sen pitkäaikaisen vie-raan pääoman määrä taseen loppusummasta pienenee. Yrityksen taseen rakenteella ja koolla on po-sitiivinen vaikutus pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa. Aikaisemmat tutkimukset mm. Cassar &
Holmes (2003) ja Harris & Raviv (1991) ovat osoittaneet myös positiivisen suhteen taseen rakenteen ja yritysten velkaantumisasteen välillä. Näiden tutkimuksien mukaan suuremman likvidoitavan tase-varallisuuden omaavien yrityksien katsotaan olevan selvitystilanteessa suhteellisesti helpompia ra-hoittaa sekä heillä on myös pienemmät rahoituskustannukset, mikä johtaa näiden yrityksien pitävän suurempia määriä velkaa pääomarakenteessaan. Makroekonomisten tekijöiden vaikutuksia pääoma-rakenteeseen on tutkittu jonkin verran, sillä tutkimukset ovat usein painottuneet yritysominaisuuksien tarkasteluun. Bokpin (2009) tutkimuksen tuloksien mukaan kehittyvien markkinoiden yrityksien pää-omarakenteen ja bruttokansantuotteen välillä on vahva negatiivinen yhteys. Tämän lisäksi odotukset mahdollisesta korkojen noususta vaikuttaa positiivisesti yritysten halukkuudesta korvata lyhytaikai-nen vieras pääoma pitkäaikaisella vieraalla pääomalla. Tämän tutkimuksen mukaan negatiivisella ko-rolla ei kuitenkaan ollut tilastollista merkitystä kohderyhmän yritysten rahoituspäätöksissä.
5.1 Hypoteesien yhteenveto
Tutkimuksessa muodostettiin kaikkiaan 10 eri hypoteesia pitkälti Hall ym. (2004) ja Chittenden ym.
(1996) tutkimuksiin perustuen. Edellä mainituissa tutkimuksissa on päädytty myös taulukkoa 9 vas-taaviin tuloksiin eri yritysominaisuuksien ja pääomarakenteen välisistä tekijöistä. Tässä tutkimuk-sessa suoritettujen regressioanalyysien perusteella, voimme vahvistaa kaikki muut hypoteesit, paitsi hypoteesin H5. Tutkimustulostemme mukaan kasvu ei ole tilastollisesti merkitsevä muuttuja selitet-täessä pitkäaikaisen vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta. Koska muuttuja ei ole tilastol-lisesti merkitsevä, meidän tulee hylätä kyseinen muuttuja.
Taulukko 9. Hypoteesien yhteenveto
Vahv .
Hyl.
H1 Yrityksen koolla on positiivinen yhteys pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa
x H2 Yrityksen koolla on negatiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman
kanssa
x H3 Kannattavuudella on negatiivinen yhteys pitkäaikaisen vieraan pääoman
kanssa
x H4 Kannattavuudella on negatiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman
kanssa
x
H5 Kasvulla on negatiivinen yhteys pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa x H6 Kasvulla on positiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman kanssa x
H7 Käyttöomaisuuden suhteella taseen loppusummaan on positiivinen yh-teys pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa
x H8 Käyttöomaisuuden suhteella taseen loppusummaan on negatiivinen
yh-teys lyhytaikaisen vieraan pääoman kanssa
x H9 Yrityksen iällä on negatiivinen yhteys pitkäaikaisen vieraan pääoman
kanssa
x H10 Yrityksen iällä on negatiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman
kanssa
x
6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän Pro Gradu -tutkimuksen tarkoituksena on ollut muodostaa päivittynyt kokonaiskuva suoma-laisten pk-yritysten pääomarakennevalinnoista ja niiden yhteydestä kannattavuuteen negatiivisen ko-ron aikana, sekä samalla luoda ajankohtainen katsaus vallitsevasta markkinatilanteesta. Aihetta on tutkittu vuosien saatossa paljon, mutta tämän tutkimuksen taustalla ollut negatiivinen korkoympäristö täydentää havaintoja yritysten pääomarakennevalinnoista. Varsinaisessa tutkimuksessa on pyritty se-littämään sekä lyhyen että vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta seitsemän eri yritysomi-naisuuden avulla. Tarkoituksena on ollut muodostaa mahdollisimman yksinkertaiset mallit, joiden avulla voidaan selittää pääomarakenteisiin eniten vaikuttavia tekijöitä.
Tilastollisten menetelmien avulla tutkimuksessa pystyttiin muodostamaan kokonaiskuva suomalais-ten pk-yrityssuomalais-ten pääomarakenteista. Varsinainen tutkimus aloitettiin tarkastelemalla selittäviä muut-tujia numeerisessa muodossa niiden tunnuslukujen kautta, jonka avulla pyrittiin luomaan ensimmäi-nen katsaus käytettyyn aineistoon. Selittävien muuttujien tarkastelu osoitti muuttujien sopivan mallin käyttämiseen hyvin eikä muuttujien välillä havaittu myöskään merkittävää korrelaatiota. Nämä ha-vainnot yritysominaisuuksia kuvaavista tekijöistä ovat linjassa Hall ym. (2004) sekä Chittenden (1996) tutkimuksien kanssa, joita myös tämän tutkimuksen osalta on käytetty selittämään yritysten pääomarakennetta. Lineaarisen regressioanalyysin avulla pyrittiin analysoimaan käytettyä aineistoa päätutkimusongelman ratkaisemiseksi. Koska tutkimuksen tavoitteena oli selittää sekä lyhyen että vieraan pääoman osuutta taseen loppusummasta, niin malliin valittiin kaksi erillistä selitettävää muut-tujaa. Näitä kahta selitettävää muuttujaa pyrittiin selittämään seitsemän eri yritysominaisuutta kuvaa-vien muuttujien avulla.
Muuttujien tunnusluvuista voidaan nostaa mielenkiintoisina havaintoina suomalaisten pk-yritysten kannattavuus, taserakenne sekä maksuvalmius. Aineiston keskiarvon mukaan, yritysten EBIT jaet-tuna liikevaihdolla oli niukasti negatiivinen eli suomalaisten pk-yritysten toiminta oli tarkastelujak-solla kannattamatonta. Tulokseen kuitenkin vaikuttaa olennaisesti yritysjoukon merkittävä tappio en-nen korkoja ja veroja, mikä raahaa keskiarvoa pahasti alaspäin. Suomalaisilla pk-yrityksillä on käyt-töomaisuutta noin 30 prosenttia suhteessa taseen loppusummaan eli varovaisesti voimme sanoa tase-rakenteen olevan kohtuullinen. Kolmantena mielenkiintoisena selittävien muuttujien havaintona on suomalaisten pk-yritysten keskitasoinen maksuvalmius eli kyky suoriutua lyhytaikaisista velvoitteis-taan. Vaikka käytetyn maksuvalmiuden määrittelyyn käytettiin pidempää aikaperspektiiviä eli
yri-tyksellä katsottiin olevan mahdollisuus myös vaihto-omaisuuden likvidoimiseen, niin silti keskimää-räisesti suomalaisten pk-yritysten rahoituspuskurin havaittiin olevan tyydyttävällä tasolla. Yritysten halukkuuteen pitää likvidejä varoja voi vaikuttaa negatiivinen korko, jolloin yritykset joutuvat mak-samaan pankeille korkoa tileillä pitämistään varoista.
Tulokset osoittavat ennakko-odotuksiemme mukaisesti yrityksen kannattavuudella, iällä, taseraken-teella, maksuvalmiudella sekä koolla olevan negatiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman osuudesta taseen loppusummaan. Tämän tutkimuksen mukaan yrityksen lyhytaikaisen vieraan pää-oman osuutta taseen loppusummasta selittävät parhaiten kannattavuus, taserakenne sekä maksuval-mius. Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu kannattavilla yrityksillä olevan parempi mahdolli-suus käyttää tulorahoitusta, jolloin heidän ei tarvitse turvautua velkarahoitukseen. Yrityksen iän ja taserakenteen välillä havaittiin loogisesti pientä korrelaatiota eli iäkkäämmillä yrityksillä on vah-vempi taserakenne, ja siksi myös näillä muuttujilla havaittiin negatiivinen yhteys. Saatujen tuloksien mukaan voimme olettaa suomalaisten pk-yritysten lyhytaikaisen vieraan pääoman määrän vähene-vän, kun yrityksen kannattavuus sekä käyttöomaisuuden määrä suhteessa taseen loppusummaan pa-rantuvat. Yritykset pyrkivätkin ensisijaisesti rahoittamaan yhden vuoden aikajänteellä olevia tapah-tumia velkarahoituksen sijaan omalla tulorahoituksella. Havaitsimme myös positiivisen yhteyden yri-tyksen kasvun ja lyhytaikaisen vieraan pääoman kanssa, mistä voimme päätellä yritysten tavoittele-van liikevaihdon kasvua osin lyhytaikaista vierasta pääomaa kasvattamalla. Tämä vastaavasti mer-kitsee kustannuksia yritykselle korkojen muodossa. Yrityksen toimialalla havaittiin olevan myös po-sitiivinen yhteys lyhytaikaisen vieraan pääoman osuudesta taseen loppusummaan. Havainto on lin-jassa Hall ym. (2004) tutkimuksen kanssa, missä kerrotaan saman toimialan yritysten olevan pääoma-rakenteeltaan samanlaisia ja toimialan yritysten velkaantuneisuuden välillä on havaittu olevan yhteys.
Saadut tulokset osoittavat, että samaan toimialaan kuuluvien yrityksien välillä saattaa olla oma opti-maalinen pääomarakenne, mitä kohti yritykset pyrkivät.
Yrityksen pitkäaikaisen vieraan pääoman osuudesta taseen loppusummaan merkittävimpinä tekijöinä voidaan tämän tutkimuksen mukaan olevan yrityksen kannattavuus, ikä, taserakenne ja koko. Muut selittävät muuttujat eivät olleet tilastollisesti merkitseviä, joten ne eivät ole mallin kannalta olennai-sia. Taserakenteella eli yrityksen käyttöomaisuuden suhteella taseen loppusummasta havaittiin olevan kaikista merkitsevin vaikutus. Vahvan taserakenteen eli konkreettisen omaisuuden positiivinen vai-kutus pitkäaikaisen velan määrään voidaan nähdä myös vakuuden vahvana merkityksenä. Usein ra-hoituslaitoksien halukkuus lainan myöntämiselle riippuukin niille tarjottavien vakuuksien suuruu-desta etenkin pitkäaikaisen velan tapauksessa, jolloin vahvan käyttöomaisuuden omaavilla yrityksillä on enemmän velkaa tai ainakin paremmat mahdollisuudet siihen. Vastaavasti negatiivinen yhteys
kannattavuuden ja pitkäaikaisen vieraan pääoman kanssa on loogista, sillä kannattavat yritykset suo-sivat ensisijaisesti omaa tulorahoitusta toiminnassaan.
Molempien mallien regressioanalyysit sekä aikaisempi tutkimuskirjallisuus osoittavat kannattavuu-den ja velkaantuneisuukannattavuu-den välisen yhteykannattavuu-den olevan negatiivinen. Kannattava liiketoiminta indikoi matalampaa velkaantuneisuusastetta, mikä vastaavasti mahdollistaa edelleen paremman kannattavuu-den. Saatujen tuloksien avulla ei voida havaita merkittävää negatiivisen koron hyödyntämistä kasva-neen lainarahan käytön myötä, sillä yritykset turvautuvat edelleen ensisijaisesti omaan tulorahoituk-seen. Vaikka vieraan pääoman vipuvaikutuksen houkuttelevuus osakkeenomistajien tuottojen maksi-moimiseksi on olemassa etenkin nykyisessä korkoympäristössä, emme tilastollisesti voi havaita suo-malaisten pk-yritysten määräänsä enempää hyödyntävän velkarahoitusta. Perinteisen trade-off -teo-rian mukaan yrityksillä olisi optimaalinen velan määrä sekä erittäin kannattavilla yrityksillä tulisi olla korkea velkaantumisaste, jotta velasta saatavat verohyödyt riittäisivät kattamaan suuria tuottoja.
Tämä tutkimus osoittaa kuitenkin Myers (2001) tavoin negatiivisen korrelaation velkaantumisasteen ja kannattavuuden välillä. Vaikka pecking order -teoria on saanut paljon kritiikkiä aikaisemmista tut-kimuksista kuten Frank & Goyal (2003) ja Myers (2001), tämän Pro Gradun -tutkielman tulokset antavat tukensa pecking order -teorialle suomalaisten pk-yrityksien osalta.
Tässä Pro Gradu -tutkimuksessa on tarkasteltu aikaisempien pääomarakenneteorioiden ja -tutkimus-ten perusteella suomalaisia pk-yrityksiä finanssikriisin jälkeisessä maailmassa. Tutkimusaineiston yritykset rajattiin koskemaan ainoastaan listaamattomia suomalaisyrityksiä, ilman sen tarkempaa yri-tysluokittelua tai lokerointia. Mahdollisena jatkotutkimusaiheena ehdotamme edelleen tutkimusta suomalaisista listaamattomista yrityksistä, missä yritykset olisivat tarkemmin jaoteltuina esimerkiksi koon, toimialan tai omistuspohjan perusteella. Kategorisoimalla yritykset tarkemmin em. ominai-suuksien mukaan, voitaisiin tutkimuksella saada edelleen parempaa ja yrityksen ominaiominai-suuksien kan-nalta kohdistettavissa olevaa tietoa heidän pääomarakennevalinnoista ja niihin yhteydessä oleviin te-kijöihin. Omistuspohjan merkitys pääomarakennevalintoihin voisi olla myös mielenkiintoinen tutki-muksen kohde, missä tavoitteena olisi havaita yksityisyrittäjien ja useamman osakkeenomistajan yri-tyksien välinen rahoituspäätöksien ero.
Tämä tutkimus on suoritettu, kun negatiivinen korkoympäristö on ollut voimassa vasta neljä vuotta.
Merkit korkoympäristön palautumisesta takaisin positiiviseksi tuntuvat kaukaiselta ajatukselta. Siten, olisikin mielenkiintoista nähdä, muuttaako pidempään jatkunut negatiivinen korkoympäristö yritys-ten ajatuksia ja toimintamalleja sekä miyritys-ten se vaikuttaa heidän rahoituspäätöksiinsä. Voisi
varoivai-sesti olettaa uuden normaalin eli negatiivisen korkoympäristön kasvattavan velkarahoituksen käyttä-misen kasvattamista ja siten perinteisen trade off -teorian suuremman suosion yritysten pääomara-kenteen ohjaavana tekijänä.
Lähteet
Abor, J. (2005). The effect of capital structure on profitability: an empirical analysis of listed firms in Ghana. The journal of risk finance.
Ardalan, K. (2017). Capital structure theory: Reconsidered. Research in International Business and Finance, 39, 696-710.
Artikis, G. P., Eriotis, N., Vasiliou, D., & Ventoura‐Neokosmidi, Z. (2007). How firm characteristics affect capital structure: an empirical study. Managerial Finance.
Berger, A. N., & Di Patti, E. B. (2006). Capital structure and firm performance: A new approach to testing agency theory and an application to the banking industry. Journal of Banking & Fi-nance, 30(4), 1065–1102.
Bharath, S. T., Pasquariello, P., & Wu, G. (2008). Does asymmetric information drive capital struc-ture decisions? The Review of Financial Studies, 22(8), 3211-3243.
Bokpin, G. A. (2009). Macroeconomic development and capital structure decisions of firms. Studies in economics and finance.
Bosse, D. A., & Phillips, R. A. (2016). Agency theory and bounded self-interest. Academy of Man-agement Review, 41(2), 276–297.
Bradley, M., Jarrell, G. A., & Kim, E. H. (1984). On the existence of an optimal capital structure:
Theory and evidence. The journal of Finance, 39(3), 857-878.
Brunnermeier, M. K. (2009). Deciphering the liquidity and credit crunch 2007-2008. Journal of Eco-nomic perspectives, 23(1), 77-100.
Bulow, J. I., & Shoven, J. B. (1978). The bankruptcy decision. The Bell Journal of Economics, 437-456.
Campello, M., Giambona, E., Graham, J. R., & Harvey, C. R. (2011). Liquidity management and corporate investment during a financial crisis. The Review of Financial Studies, 24(6), 1944-1979.
Cassar, G., & Holmes, S. (2003). Capital structure and financing of SMEs: Australian evidence. Ac-counting & Finance, 43(2), 123–147.
Chang, K. P. (2015). A Reconsideration of the Modigliani-Miller Propositions. In The Ownership of the Firm, Corporate Finance, and Derivatives (pp. 17-22). Springer, Singapore.
Cheng, M-C & Tzeng, Z-C (2011) The Effect of Leverage on Firm Value and How The Firm Finan-cial Quality Influence on This Effect, World Journal of Management, Vol. 3. No. 2. September 2011 pp. 30-53
Chittenden, F., Hall, G., & Hutchinson, P. (1996). Small firm growth, access to capital markets and financial structure: Review of issues and an empirical investigation. Small business econom-ics, 8(1), 59-67.
Crowder, W. J., & Hoffman, D. L. (1996). The long-run relationship between nominal interest rates and inflation: the Fisher equation revisited. Journal of money, credit and banking, 28(1), 102-118.
Cukierman, A. (1992). Central bank strategy, credibility, and independence: Theory and evidence.
MIT press.
Danis, A., Rettl, D. A., & Whited, T. M. (2014). Refinancing, profitability, and capital structure. Jour-nal of Financial Economics, 114(3), 424-443.
De Jong, A., Verbeek, M., & Verwijmeren, P. (2011). Firms’ debt–equity decisions when the static tradeoff theory and the pecking order theory disagree. Journal of Banking & Finance, 35(5), 1303-1314.
Donaldson, L., & Davis, J. H. (1991). Stewardship theory or agency theory: CEO governance and shareholder returns. Australian Journal of management, 16(1), 49–64.
Easley, D., & O'hara, M. (2004). Information and the cost of capital. The journal of finance, 59(4), 1553-1583.
Epstein, G. (2001). Financialization, rentier interests, and central bank policy. manuscript, Depart-ment of Economics, University of Massachusetts, Amherst, MA, December.
Erkens, D. H., Hung, M., & Matos, P. (2012). Corporate governance in the 2007–2008 financial cri-sis: Evidence from financial institutions worldwide. Journal of corporate finance, 18(2), 389–
411.
Europäische Kommission. (2005). The new SME definition: User guide and model declaration. Eu-ropean Comm., Publication Office.
Fama, E. F., & Jensen, M. C. (1983). Separation of ownership and control. The journal of law and Economics, 26(2), 301-325.
Fan, J. P., Titman, S., & Twite, G. (2012). An international comparison of capital structure and debt maturity choices. Journal of Financial and quantitative Analysis, 47(1), 23-56.
Flannery, M. J. & Rangan, K. P. (2006). Partial adjustment toward target capital structures. Journal of Financial Economics. Volume 79, Issue 3, March 2006, pp. 469-506
Frank, M. & Goyal, V. (2003) Testing the pecking order theory of capital structure. Journal of Finan-cial Economics 67 (2003) 217-248
Frank, M. & Goyal, V. (2009) Capital Structure Decisions: Which Factors Are Reliably Important?
Financial Management. March 2009, Vol. 38/1), p. 1-37
Frank, M. Z., & Shen, T. (2016). Investment and the weighted average cost of capital. Journal of Financial Economics, 119(2), 300-315.
Gerlach, S., & Lewis, J. (2014). Zero lower bound, ECB interest rate policy and the financial cri-sis. Empirical Economics, 46(3), 865-886.
Hackbarth, D., Hennessy, C. A., & Leland, H. E. (2007). Can the trade-off theory explain debt struc-ture? The Review of Financial Studies, 20(5), 1389-1428.
Hall, G., Hutchinson, P. & Michaelas N. (2004). Determinants of the Capital Structures of European SMEs. Journal of Business Finance & Accounting, June 2004, Vol. 31(5-6), pp. 711-728 Hall, G., Hutchinson, P., & Michaelas, N. (2000). Industry effects on the determinants of unquoted
SMEs' capital structure. International journal of the economics of business, 7(3), 297-312.
Hemmelgarn, T., & Nicodème, G. (2010). The 2008 financial crisis and taxation policy.
Hennessy, C. A., & Whited, T. M. (2005). Debt dynamics. The journal of finance, 60(3), 1129–1165.
Hill, C. W., & Deeds, D. L. (1996). The importance of industry structure for the determination of firm profitability: A neo‐Austrian perspective. Journal of Management Studies, 33(4), 429-451.
Holmes, S., & Kent, P. (1991). An empirical analysis of the financial structure of small and large Australian manufacturing enterprises. Journal of small business finance, 1(2), 141-154.
Hovakimian, A., Opler, T. & Titman, S. (2001). The Debt-Equity Choice. Journal of Financial and Quantitative Analysis, Vol. 36(1), pp. 1-24
Jensen, M. C., & Meckling, W. H. (1979). Theory of the firm: Managerial behavior, agency costs, and ownership structure. In Economics social institutions (pp. 163–231). Springer, Dordrecht.
Jordan, J., Lowe, J., & Taylor, P. (1998). Strategy and financial policy in UK small firms. Journal of Business Finance & Accounting, 25(1‐2), 1-27.
Joyce, M., Miles, D., Scott, A., & Vayanos, D. (2012). Quantitative easing and unconventional mon-etary policy–an introduction. The Economic Journal, 122(564), F271-F288.
Kieschnick, R., & Moussawi, R. (2018). Firm age, corporate governance, and capital structure choices. Journal of Corporate Finance, 48, 597-614.
Klose, J. (2011). A simple way to overcome the zero lower bound of interest rates for central banks:
Evidence from the Fed and the ECB within the financial crisis. International Journal of Mon-etary Economics and Finance, 4(3), 279.
Knüpfer, S. & Puttonen, V. (2014). Moderni Rahoitus. Viro: Talentum
Koijen, R. S., Koulischer, F., Nguyen, B., & Yogo, M. (2017). Euro-area quantitative easing and portfolio rebalancing. American Economic Review, 107(5), 621-27.
Korteweg, A. (2010). The Net Benefits to Leverage. Journal of Finance, December 2010, Vol.65(6), pp.2137-2170
Lambert, R., Leuz, C., & Verrecchia, R. E. (2007). Accounting information, disclosure, and the cost of capital. Journal of accounting research, 45(2), 385-420.
Lang, L., Ofek, E., & Stulz, R. (1996). Leverage, investment, and firm growth. Journal of financial Economics, 40(1), 3-29.
Lauriala, J. (2008). Rahoitusstrategia – modernin rahoitusoikeuden luomat mahdollisuudet. Helsinki:
WSOYpro.
Lemmon, M. L., & Zender, J. F. (2010). Debt capacity and tests of capital structure theories. Journal of Financial and Quantitative Analysis, 45(5), 1161-1187.
Luigi, P., & Sorin, V. (2009). A review of the capital structure theories. Annals of Faculty of Eco-nomics, 3(1), 315–320.
Margaritis, D., & Psillaki, M. (2007). Capital structure and firm efficiency. Journal of Business Fi-nance & Accounting, 34(9‐10), 1447–1469.
Miles, J. A., & Ezzell, J. R. (1980). The weighted average cost of capital, perfect capital markets, and project life: a clarification. Journal of financial and quantitative analysis, 15(3), 719-730.
Modigliani, F & Miller, M. (1958) The Cost of Capital, Corporation Finance and the Theory of In-vestment. The American Economic Review, Vol. 48, No. 3. (June 1958), pp. 261-297
Modigliani, F., & Miller, M. H. (1963). Corporate income taxes and the cost of capital: a correction.
The American economic review, 53(3), 433–443.
Mondher, K. (2011). A re-examination of the MM capital structure irrelevance theorem: A partial payout approach. International Journal of Business and Management, 6(10), 193.
Morck, R., Shleifer, A., & Vishny, R. W. (1988). Management ownership and market valuation: An empirical analysis. Journal of financial economics, 20, 293-315.
Myers, S & Majluf, N. (1984) Corporate financing and investment decisions when firms have infor-mation the Investors do not have. National Bureau of Economic Research. #1396, July 1984.
Myers, S. (2001) Capital Structure. Journal of Economic Perspectives. Volume 15, number 2. Spring 2001, pp. 81-102
Myers, S. C. (1977). Determinants of corporate borrowing. Journal of financial economics, 5(2), 147-175.
Nicos, M., Francis, C. & Panikkos, P. (1998) A model of capital structure decision making in small firms. Journal of Small Business and Enterprise Development. September Vol. 5(3), p. 246–
260
Niskanen, J. & Niskanen, M. (2013). Yritysrahoitus. Kuopio: Edita Publishing Oy
Nummenmaa, L. (2005). Käyttäytymistieteiden tilastolliset menetelmät. Helsinki: Kustannusosake-yhtiö Tammi
Öztekin, Ö. (2015). Capital structure decisions around the world: which factors are reliably im-portant? Journal of Financial and Quantitative Analysis, 50(3), 301-323.
Pandey, I M. (2002). Capital Structure and MarketPower, Indian Institue of Management Ahmeda-bad, Research and Publication Department, IIMA Working Papers.
Pfaffermayr, M., Stöckl, M. & Winner, H. (2013). Capital Structure, Corporate Taxation and Firm Age*. Fiscal Studies, March 2013, Vol. 34(1), pp. 109-135
Porter, M. E. (1980). Industry structure and competitive strategy: Keys to profitability. Financial an-alysts journal, 36(4), 30-41.
Psillaki, M., & Daskalakis, N. (2009). Are the determinants of capital structure country or firm spe-cific?. Small Business Economics, 33(3), 319-333.
Rajan, R. G., & Zingales, L. (1995). What do we know about capital structure? Some evidence from international data. The journal of Finance, 50(5), 1421-1460.
Ross, S.A. (1977) The Determination of financial structure: the incentive signaling approach. Bell J.
Econ. (spring), 23-40
Stakic, N. (2016). Effectiveness of Zero Lower Bound Policy In European Financial Markets, Varazdin Development and Entrepreneurship Agency (VADEA), Varazdin.
Suomen virallinen tilasto: PK-yritys [verkkojulkaisu]. Määritelmä 1. Luettu 19.5.2020. Saatavilla:
https://www.stat.fi/meta/kas/pk_yritys.html
Svensson, L. E. (1997). Inflation forecast targeting: Implementing and monitoring inflation targets.
European economic review, 41(6), 1111-1146.
Warner, J. B. (1977). Bankruptcy costs: Some evidence. The journal of Finance, 32(2), 337–347.
Welch, I. (2004). Capital structure and stock returns. Journal of political economy, 112(1), 106-131.
Woodford, M. (2011). Interest and prices: Foundations of a theory of monetary policy. princeton uni-versity press.
Xu, J. (2012). Profitability and capital structure: Evidence from import penetration. Journal of Finan-cial Economics. November 2012, Vol. 106(2), pp. 427-446
Yan, X., & Su, X. (2009). Linear regression analysis: theory and computing. World Scientific.
Zygmunt, J. (2013, March). Does liquidity impact on profitability. In Conference of informatics and management sciences, March (pp. 25–29).