Insinöörikenraalimajuri Kari Renko, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen johtaja
2010-luvulle tultaessa Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmän organisoinnissa oli juuri tehty suura muutoksia. Maavoimien va-rikot oli ulkoistettu 2009 alussa aloittaneeseen, varta vasten perus-tettuun Millog-osakeyhtiöön. Ilmavoimien lentotekniikkalaitos, viestitekniikkalaitos sekä Ilmavoimien esikunnan materiaaliosasto oli yhdistetty Ilmavoimien materiaalilaitokseksi, joka aloitti toi-mintansa vuoden 2010 alussa.
Vuoden 2010 alusta kaikilla puolustushaaroilla oli siten oma laitoksensa, joka vastasi materiaalin hankinnasta, kunnossapidos-ta ja varastoinniskunnossapidos-ta. Laitokset olivat organisaatiolkunnossapidos-taan ja toimin-tatavoiltaan räätälöity kunkin puolustushaaran erityistarpeisiin.
Maa- ja Merivoimien materiaalilaitokset toimivat esikuntajohtoi-sessa kokoonpanossa, mutta Ilmavoimien materiaalilaitos oli or-ganisoitu osastokokoonpanoon ilman laitoksen omaa esikuntaa.
Maavoimien materiaalilaitoksen johtajan alaisuudessa toimi nel-jä aluevastuussa olevaa huoltorykmenttiä, jotka normaalioloissa vastasivat ampumatarvikkeiden ja Maavoimien poikkeusoloissa perustettavien joukkojen materiaalin varastoinnista. Merivoimien materiaalilaitoksen kokoonpanoon kuului kaksi kunnossapitoa tekevää kunnossapitokeskusta. Maa- ja Ilmavoimien materiaalin raskas kunnossapito oli pääosin ulkoistettu yritysten hoidettavaksi,
tosin niin, että Ilmavoimien maassa olevien valvonta- ja johtamis-järjestelmien kunnossapitoa hoiti Ilmavoimien materiaalilaitos ja lennostojen korjaamot osallistuivat myös lentokaluston raskaaseen kunnossapitoon.
Uudet organisaatiot eivät ehtineet toimia pitkään. Jo valtioneu-voston vuoden 2012 turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selon-teossa esitettiin tarve toteuttaa Puolustusvoimissa laaja muutos.
Selonteon mukaan keskeisiä muutostarpeen tekijöitä olivat toimin-nan kallistuminen, materiaalin vanheneminen sekä varusmiespal-veluksen suorittavien ikäluokkien pieneneminen. Sisäiset kustan-nus- ja menopaineet sekä budjetin rakenteen joustamattomuus olivat johtaneet toiminnan tason merkittävään laskuun ja mate-riaalihankintojen leikkauksiin. Valtioneuvoston linjausten mukaan uudistuksessa Puolustusvoimien tiedustelu-, logistiikka- ja palvelu-toiminnat sekä tutkimustoimintaa ja suunnittelua keskitettäisiin.
Puolustusvoimauudistuksen aiheuttamat suurimmat muutokset kohdistuivat juuri logistiikkajärjestelmään, vaikka puolustushaaro-jen joukko-osastopuolustushaaro-jen lakkautukset ja siirrot saivatkin suurimman julkisen huomion. Logistiikkajärjestelmään kohdistuneen muutok-sen suuruusluokkaa kuvaa esimerkiksi se, että Puolustusvoimien lo-gistiikan henkilömäärä väheni uudistuksessa yli 600 henkilöllä, eli noin 20 prosenttia.
Puolustusvoimauudistuksessa Puolustusvoimien logistiikka-ala uudistettiin ja sen rakennetta keskitettiin yhdistämällä Pääesikun-nan logistiikkaosasto ja materiaaliosasto uudeksi logistiikkaosas-toksi sekä perustamalla Puolustusvoimien sotatalouspäällikön alai-suuteen Puolustusvoimien logistiikkalaitos. Logistiikkalaitokseen koottiin yhteen puolustushaarojen materiaalilaitokset, Puolustus-voimien johtamisjärjestelmäkeskuksen hankeyksikkö, Huoltokoulu sekä Sotilaslääketieteen keskus. Samalla Maavoimien neljä huolto-rykmenttiä lakkautettiin ja tilalle perustettiin kolme logistiikkalai-tokseen kuuluvaa logistiikkarykmenttiä.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos aloitti toimintansa 1.1.2015.
Laitoksen organisaatio on esitetty kuvassa 1.
Puolustusvoimauudistuksessa logistiikkajärjestelmälle asetettu-jen säästötavoitteiden saavuttaminen edellytti toimintoasetettu-jen keskit-tämistä. Puolustusvoimien logistiikkalaitokseen keskitettiin kaikki puolustushaarojen materiaalilaitosten aikaisemmin toteuttamat tehtävät ja toiminnot. Kaikki puolustusvoimalliset logistiset toimi-jat koottiin yhden johtoportaan alle. Puolustushaarojen esikunnis-sa aikaisemmin tehdyistä asioista logistiikkalaitokseen keskitettiin esimerkiksi projektien johtaminen, joukkojen varustamisen ja kul-jetusvälineiden sijoittamisen johtaminen, materiaalihallinnon oh-jaaminen, tuotetiedon hallinnon ohjaaminen sekä tilahallinnan ja ympäristönsuojelun järjestelyjen johtaminen ja asiantuntijatehtävät.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeisessä rakenteessa Pääesikunta johtaa logistiikkajärjestelmää ja vastaa sen pitkän aikavälin suunnit-Kuva 1. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen organisaatio 1.1.2021.
telusta, kehittämisestä, yhteensovittamisesta sekä priorisoinnista.
Pääesikunnassa laaditaan logistiikan kehittämisen perusteet ja lo-gistiikkajärjestelmää ohjaavat normit, joilla ohjataan logistiikan ja sen toimialojen prosesseja. Logistiikkajärjestelmän johtamiseksi Pääesikunnassa on yksi osasto (logistiikkaosasto), joka johtaa sekä logistiikan järjestelyiden että materiaalihankintojen prosesseja ko-konaisuutena.
Puolustushaaraesikunta vastaa puolustushaaran huollon ope-ratiivisesta suunnittelusta ja johtamisesta, määrittää logistiikka-järjestelmälle suorituskykyvaatimuksia sekä tukitarpeita. Puolus-tushaaraesikunta vastaa puolustushaaran huollon suorituskyvyn suunnittelusta, rakentamisesta ja käytöstä (suorituskykyvastuu ja tarpeen määrittely) ja johtaa omistamansa kehitysohjelman hank-keet. Puolustushaaraesikuntien hankepäälliköt tukeutuvat Puo-lustusvoimien logistiikkalaitoksen hanke- ja projektiosaamiseen hankkeiden toteuttamisessa.
Puolustusvoimien logistiikkalaitos toteuttaa logistiikan järjes-telyt Puolustusvoimien joukoille, toteuttaa materiaalihankinnat ja tukee Rajavartiolaitoksen joukkoja. Laitos omistaa Puolustusvoi-mien materiaalin sekä laatii valtakunnalliset kumppanuus- ja pal-velusopimukset. Logistiikkalaitokseen keskitettiin logistiikan jär-jestelyjen toiminnot ja toimijat. Logistiikkalaitoksen esikunta laatii Pääesikunnan ohjauksessa ja yhteistoiminnassa puolustushaaraesi-kuntien kanssa suunnitelman logistiikan järjestelyistä, jossa mää-ritetään puolustushaarojen tukeutuminen logistiikkajärjestelmään.
Logistiikkalaitos liittää Puolustusvoimat sopimuksilla osaksi kan-sallista ja kansainvälistä logistiikkajärjestelmää.
Puolustusvoimauudistus säilytti suomalaisen logistiikkajärjes-telmän merkittävän ja länsimaissa lähes ainutlaatuisen erityispiir-teen: logistiikkalaitos vastaa sekä materiaalihankinnoista että han-kitun materiaalin kunnossapidosta. Useimmissa länsimaissa nämä toiminnot on eriytetty yleensä puolustusministeriön alaisuudessa
toimivaan, materiaalihankinnoista vastaavaan materiaalilaitokseen ja asevoimien organisaatiossa toimivaan, kunnossapidosta ja logis-tiikan järjestelyistä vastaavaan logistiikkalaitokseen. Suomalainen ratkaisu on tehokas tarvittavan henkilöstön määrän näkökulmasta, mutta luo haasteen laitoksen toiminnan ohjauksen järjestelyihin.
Puolustusvoimauudistukseen liittyen vuoden 2015 tammikuus-ta lähtien Millogin strategiseen kumppanuuteen liittyvät tehtävät laajenivat kattamaan Maavoimien joukko-osastojen korjaamojen toiminnan sekä Merivoimien alusten ja järjestelmien kunnossa-pidon. Palveluiden laajentumisen yhteydessä Millogiin siirrettiin liikkeen luovutuksella vastaava henkilöstö, Maavoimien joukko- osastojen korjaamot, kaksi maavoimien varastoa sekä Merivoi-mien kunnossapitokeskukset ja keskusvarasto.
Puolustusvoimauudistuksen jälkeen Puolustusvoimien logis-tiikkajärjestelmän organisaatio on pysynyt vakaana. Toimintatavat ovat se sijaan kehittyneet paljon. Laitoksen keskitettyjä voima varoja ja keskitetyn suunnittelun mahdollisuuksia on opittu käyttämään siten, että parhaita käytäntöjä kerätään systemaattisesti ja levite-tään käyttöön koko laitoksen laajuisesti. Laitoksen perustaminen on parantanut toiminnan kustannusvaikutusten ymmärrystä koko Puolustusvoimissa, mikä on johtanut toiminnan taloudellisuuden parantumiseen.
Krimin valtaus ja Ukrainan kriisi vuonna 2014 johtivat nopeasti siihen, että perinteinen kriisin kehittymisen ja nousuvaiheen kes-ton ennuste selvine ennusmerkkeineen kutistui vuosiluokasta kuu-kausiin tai muutamiksi viikoiksi. Tunnuksettomat aseistetut joukot, samanaikainen informaatiovaikuttaminen ja muut ”hybridisodan”
keinot yhdessä ennakkovaroitusajan lyhentymisen kanssa johtivat nopeasti valmiuden voimakkaaseen korostamiseen Puolustusvoi-missa. Myös logistiikkalaitos on kehitetty valmiusorganisaatioksi, jolla on jatkuvasti ylläpidetty välitön kyky käynnistää Puolustus-voimien operaatioiden logistinen tuki.
2010-luvun loppupuolella Puolustusvoimille kirjoitettiin logis-tiikkastrategia, joka ohjaa Puolustusvoimien logistiikan kehittämis-tä sekä määritkehittämis-tää kehitkehittämis-tämisen perusteet ja keskeiset painotukset.
Logistiikkajärjestelmää kehitetään poikkeusolojen suorituskyky-vaatimusten ja nykytilan rakenteiden pohjalta. Osakokonaisuuksia kehitetään kansainvälisesti käytössä olevan linja-ajattelun mukai-sesti, jossa eri turvallisuustilanteiden tehtävät kyetään toteutta-maan pääosin normaaliolojen rakenteilla.