Everstiluutnantti Markku Kuusela, Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta
Puolustusvoimien kiinteistövarallisuuden omistajauus ja ylläpito keskitettiin vuonna 2021 perustettuun Puolustuskiinteistöt-orga-nisaatioon, joka on Senaatti-konserniin kuuluva tytärliikelaitos.
Uudistuksen yhteydessä Puolustuskiinteistöihin yhdistettiin yllä-pito- ja kunnossapitopalveluiden tuottajana aiemmin toiminut Puolustushallinnon rakennuslaitos. Lisäksi muutostilanteessa pie-ni osa toimijoista siirtyi Senaatti-kiinteistöjen palkkalistoille.
Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen yhteistoiminnan osalta laadittu sopimuskokonaisuus sisältää Yhteistoimintasopi-muksen, TurvallisuussopiYhteistoimintasopi-muksen, Varautumissopimuksen sekä yksittäiset vuokra-, palvelu- ja erillistilaussopimukset sekä asian-tuntijapalvelusopimukset. Yhteistoiminnassa noudatetaan val-tioneuvostossa hyväksyttyjä hallinnonaloille yhteisiä periaatteita.
Ne on kuvattu seuraaviin valtioneuvoston periaatepäätöksiin ja valtiovarainministeriön määräyksiin: Valtion kiinteistöstrategia (VN:n periaatepäätös 21.12.2010), Valtion toimitilastrategia (VN:n periaatepäätös 18.12.2014), Valtion vuokrajärjestelmä, Vuokra-käsikirja (VM:n määräys 10.12.2019). Puolustusvoimien toimitila-johtamisen periaatteet ja tavoitteet määritellään Puolustusvoimien toimitilastrategiassa. Puolustuskiinteistöjen tehtävänä on Senaatti-
kiinteistöstä ja Puolustuskiinteistöistä annetun lain (1018/2020) mukaisesti tuottaa Puolustusvoimien ja Puolustusvoimien määrit-telemien kumppanien tarvitsemat tilapalvelut sekä huolehtia hal-linnassaan olevasta valtion kiinteistövarallisuudesta.
Organisaatiouudistuksen keskeisenä tavoitteena oli saavuttaa synergiaetuja ja kustannushyötyjä sekä kehittää kiinteistöalan val-miutta. Toiminnan keskittämisen avulla tavoitellaan pitkäjänteistä kiinteistöjen elinkaaren hallintaa, omistajuuden ja ylläpidon olles-sa yhden toimijan vastuulla. Lisäksi Senaatti-konsernin konserni-rakenteen kautta on tarjolla yhteisiä resursseja (muun muassa ICT-, talous- ja lakiasioiden eritysasiantuntijuutta). Puolustuskiin-teistöjen ja asiakkuuden kauttakyseisiä palveluita on tapauskohtai-sesti saatavilla myös Puolustusvoimien käyttöön.
Yhteisten prosessien kehittäminen (esimerkiksi rakennuttami-nen, ylläpito, toimitilapalvelut, vuokraus) Senaatti-konsernitasol-la hyödyttää kokonaistaloudellisesti valtionhallinnon toimitilojen hallinnoinnissa ja kehittämisessä. Molemmissa liikelaitoksissa (Se-naatti ja Puolustuskiinteistöt) on erilaista erityisosaamista, jota voi-daan hyödyntää konsernitasolla. Puolustuskiinteistöissä on muun muassa merkittävästi varautumis- ja valmiudellista sekä ympä-ristö palveluiden osaamista. Senaatti-kiinteistöt taasen on työympä-ristökehittämisen asiatuntija ja erikoistunut sisäilma-asioihin. Kes-kitettyjen ratkaisujen avulla pyritään toiminnan tehostamiseen ja säästöihin toimitilakustannusten osalta.
Vuonna 2003 Puolustusvoimien kiinteistövarallisuuden hal-linta siirrettiin Senaatti-kiinteistöille, ja vuosien varrella suurta kiinteistö massaa on kunnostettu ja uudistettu noin 1,3 miljardil-la eurolmiljardil-la yhteistyössä Puolustusvoimien ja Puolustushallinnon rakennuslaitoksen kanssa. Vuoden 2021 alussa toteutetussa Puo-lustuskiinteistöt-uudistuksessa kiinteistöjen ylläpitovastuu siir-tyi Puolustusvoimilta omistajan toteuttaman palvelutuotannon vastattavaksi. Kokonaisvuokramallin avulla pyritään
kustannus-tehokkuuteen sekä selkeämpään palvelutuotannon toteutta-miseen ylläpidon ja kunnossapidon osalta vähentämällä pääl-lekkäistä työtä. Lisäksi tästä on etua kokonaisvaltaisemman valmiuden suunnittelun prosessien toteuttamisessa ja edelleen kehittämisessä valmiuden ollessa keskeinen osa kaikkea toi-mintaa. Rakennuttamisen prosessin osalta Puolustuskiinteistöt hakee Senaatti-konsernin sisältä tarvittaessa laajempaa osaamis-poolia ja -resursseja, kehittäen kuitenkin vahvaa erityisosaamista tytärliikelaitoksessa.
Puolustuskiinteistöjen tehtävänä strategisten päätavoitteiden mukaisesti on:
1. toimia puolustusjärjestelmän strategisena kumppanina 2. vastata tilojen toimivuudesta kaikissa turvallisuustilanteissa 3. tuottaa tilapalvelut kustannustehokkaasti
4. varmistaa nollatoleranssi sisäilmaongelmille ja toimia yh-teiskuntavastuullisesti.
Kokonaisvuokramallissa Puolustusvoimat voi asiakkaana kes-kittyä ydintehtäviinsä omistajan ollessa kokonaisvastuussa toi-mitiloista ja niiden elinkaaren pitkäjänteisestä suunnittelusta ja investoinneista. Täten huomioidaan parhaiten valtion kiinteistö-varallisuudesta huolehtiminen ja arvon säilyttäminen. Uudistuk-sen myötä myös Puolustusvoimat, kuten muut valtionhallinnon toimijat jo aiemmin, otti käyttöönsä kokonaisvuokramallin. Ta-voitteena on toimitilamenojen kohdekohtaisen kustannusvastaa-vuuden tarkentuminen, vuokramenojen parempi ennustettavuus ja näiden avulla toimitilakustannusten suunnittelun kehittämi-nen. Vali dien kustannustietojen sekä kehittyvien suunnittelu-, seuranta- ja analysointityökalujen ja yhteisesti toteutettavien pro-sessien avulla kyetään paremmin muun muassa tunnistamaan epäkohtia ja vaikuttamaan toimitilakustannusten nousuun.
Puolustusvoimien toimitila-, rakenne- ja aluetarpeet sekä toi-mitiloihin ja alueisiin sitoutuneet ja suunnitellut kustannukset sisältyvät Puolustusvoimien toimintasuunnitelmaan, joka on pe-rusteena Puolustuskiinteistöjen ja Puolustusvoimien yhteistyönä laadittavalle investointiohjelmalle. Investointiohjelman toteutu-mista seurataan, raportoidaan ja toimenpiteistä sovitaan osapuol-ten välisissä tapaamisissa (vuosittain 4 kertaa), joihin osallistuvat Puolustuskiinteistöjen investointipäällikkö ja asiakaspäälliköt, Puolustusvoimien hankekohtaiset toimitila-asiantuntijat, Senaatin ja Puolustuskiinteistöjen rakennuttamisjohtajat sekä Puolustusvoi-mien toimitilajohtaja ja hanketiimin johtaja. Puolustuskiinteistöt vastaa investointiohjelman toimeenpanon tilannekuvan tuottami-sesta hankkeittain.
Tilojen ja alueiden kehittämisen osalta Puolustuskiinteistöt resursoivat tilojen ja alueiden kehittämissuunnitelmien (TILA-KESU) projektijohtamiseen ja kyseisen prosessin vakioimiseen.
Tilojen ja alueiden kehittämissuunnitelmaprojekteissa selvitetään dokumentoitujen tilatietojen (järjestelmädata) sekä kohdekäyn-tien perusteella tarkka tilannetieto varuskunnan tilojen käytöstä, kapasiteetista, kunnosta, tilatehokkuudesta ja riittävyydestä eri toimintoihin. Tavoitteena on luoda perusteet pitkäjänteiselle ja ko-konaisvaltaiselle varuskunnan investointi- ja purkuohjelmalle sekä maankäytön kehittämiselle ja lisäksi hyödyntää työ- ja oppimisym-päristökonseptia tilojen käytön kehittämisessä. Näiden avulla tuo-tetaan tietoon perustuva kehittämisehdotus varuskunnan tilojen ja alueiden käytöstä ja kehittämisestä huomioiden Puolustusvoi mien tarpeet ja niiden vaatimat investoinnit lyhyellä ja keskipitkällä aika välillä. Vuoden 2021 TILAKESU-työn painopiste on lennos-tojen kokonaistarpeiden tarkastelu. HX-hävittäjähankkeen infra-rakentaminen on vuodesta 2024 alkaen lennostojen tukikohdissa niin mittavaa, että se pitkälti määrittelee TILAKESU:jen sisältöä ja toimii lähtökohtana alueen toimintojen suunnittelussa.
Varsinai-sen kiinteistömenomomentin sijasta HX-infrarakentamiVarsinai-sen kus-tannukset katetaan erillisestä hankerahoituksesta.
Puolustuskiinteistöt on panostanut toimintansa alkuvaihees-sa tilannekuvaraportoinnin järjestelmä- ja prosessin kehittämi-seen. Kattavan tilannekuvaraportoinnin avulla pyritään tuotta-maan Puolustusvoimille validia, oikea-aikaista tietoa tilanne- ja toteuma tietoa muun muassa investointihankkeista, palvelutuo-tannosta ja poikkeamista sekä potentiaali/skenaariotarkastelu-ja suunnittelun potentiaali/skenaariotarkastelu-ja päätöksenteon tueksi. Jo muutamien vuosien ajan on toteutettu tarkasteluja Puolustusvoimille tarpeettomaksi käyneiden tai huonokuntoisten rakennusten luopumisista ja pur-kamisista omistajan kustannuksella. Työ alkoi projektiluontei-sesti vuonna 2019, ja kokemusten pohjalta on kehitetty edelleen Puolustusvoimien ja Puolustuskiinteistöjen välistä yhteistyötä osana tilojen ja alueiden kehittämisen kokonaisuutta. Yhteinen työskentely ensisijaisesti asiakkaan tarpeita vastaavien ratkaisu-jen kehittämiseksi, mutta myös valtion kokonaistaloudellinen etu huomioiden, on sujuvaa. Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunnan logistiikkaosaston tilahallintasektori toteuttaa toimi-alatiimimallilla yhdessä Logistiikkarykmenttien tilahallinta- asiantuntijoiden kanssa ja Puolustuskiinteistöjen tuella tilaratkai-suissa poikkileikkaavaa tarkastelua. Se arvioi samalla aktiivisesti myös mahdollisia säästöpotentiaaleja.
Puolustusvoimat ja Puolustuskiinteistöt kehittävät yhteis-toimintasopimuksen mukaisesti yhteisiä prosesseja talouden ja suunnittelun osalta tarkoituksena kehittää Puolustuskiinteistö-jen tuottamaa Puolustusvoimien toimitilajohtamista tukevaa tie-toa sekä yhdistää organisaatioiden toimitilaportfolioita koskevat suunnitteluprosessit. Tavoitteena on tunnistaa säästöpotentiaaleja;
laatia erilaisia skenaarioita, palveluverkostosuunnittelua, tilarat-kaisuprojekteja; tuottaa näkymää toimitilakustannuskehityksestä tulevalla kehyskaudella sekä seuraavan 10 vuoden aikajänteellä;
kehittää portfoliosuunnittelun vuosikellon mukaista suunnittelu-prosessia, johdon raportointia ja tilannekuvaa.
Puolustuskiinteistöjen tulee uudistushankkeen tavoitteiden mu-kaisesti kyetä tukemaan Puolustusvoimien hallintoyksiköitä nii-den tila-tarpeissaan hakemalla kustannustehokkaita ratkaisuja en-sisijaisesti jo käytössä olevista tiloista joko kunnossapitoluonteisin toimenpitein tai tilankäyttöä kehittämällä. Puolustuskiinteistöille tulee rakentaa kyky kehittää toimitiloja ja tilankäyttöä siten, että Puolustusvoimien tarpeet toteutuvat käytössä olevien resurssien ja taloudellisten tavoitteiden puitteissa. Toimitilajohtamisen keskei-sin tehtävä on huolehtia siitä, että Puolustusvoimilla on käytössään kaikissa olosuhteissa ja tilanteissa kustannustehokkaat ja tarkoi-tuksenmukaiset toimitilat sekä alueet lakisääteisten tehtäviensä tu-lokselliseksi hoitamiseksi. Toimitilojen tulee olla käyttötarkoituk-sen edellyttämiä, käyttäjälle turvallisia ja terveellisiä sekä viihtyisiä.
Toimitilakustannuksia arvioitaessa on otettava huomioon myös mahdolliset toiminnalle aiheutuvat kustannukset. Puolustusvoi-mien toimitilat ovat pääosin käyttäjäsidonnaisia toiminnan eri-koistiloja, joita ei muulla valtiohallinnolla vastaavassa määrin ole.
Tämä on huomioitava toimitilaratkaisuissa sekä toimitilojen ke-hittämisessä ja tilatehokkuusvaatimuksissa samanaikaisesti päivi-tettäessä vuonna 2022 Puolustusvoimien toimitilastrategia vastaa-maan vuonna 2021 päivityksessä olevan Valtion toimitilastrategian alustavia linjauksia. Niissä on esimerkiksi tavoitteena, että tilat tukevat tuloksellista toimintaa, tilojen kehittämisellä edistetään työnteon sujuvuutta parantaen myös kustannusvaikuttavuutta, huomioidaan sekä toimisto- että käyttösidonnaisten tilojen uudis-tuksissa kehittyvät työnteon (monipaikkaisuus, etätyö, hybridityö) ja yhteistyön tavat, tilatehokkuusvaatimukset, muuntojoustavuus sekä yhteiskäyttöiset tilaratkaisut, sovittaen edellä mainitut Puo-lustusvoimien toiminnan erityispiirteisiin ja kontekstiin.