Vuotuinen kasvu maailmalla on lähes 10 prosenttia. Kasvuluvuissa on kuitenkin suurta vaihtelua toimialojen välillä. Esimerkiksi aurinko- ja tuulienergian markkinoiden vuo-tuinen kasvu on jopa 30 prosenttia. Suomalaisen ympäristöliiketoiminnan vuosikasvu oli 2000-luvun alussa vain noin 3 prosenttia. (Sitra 2007a, s. 12.) Sitran 2007 lokakuus-sa tekemän selvityksen mukaan ympäristöyritysten liikevaihto kuitenkin kasvoi vuonna 2006 jo 18 %, joten positiivista kehitystä on selvästi tapahtunut (Sitra 2007b). Kuvassa 24 on edellä mainitut kasvuluvut.
Kuva 24. Puhtaiden teknologioiden toimialan kasvu.
Ympäristöliiketoiminnan kasvun ajureita ovat - ympäristölainsäädäntö,
- väestönkasvu,
- ilmastonmuutos ja sen aiheuttamat taloudelliset vaikutukset, - energian ja raaka-aineiden hinta ja riittävyys sekä
- huoli ympäristön tilasta. (Sitra 2007a, s. 14.)
Pakollisten määräysten lisäksi on syntymässä uusia markkinaehtoisia ohjausmekanisme-ja, kuten esimerkiksi päästökauppajärjestelmä. Näiden avulla ympäristöliiketoiminta voi siirtyä nopean kasvun vaiheeseen. On tunnistettavissa myös megatrendejä, jotka vaikut-tavat vahvasti ympäristöalaan. Näitä ovat
- globalisaatio, - ilmastonmuutos, - kaupungistuminen,
- keskiluokan vaurastuminen kehittyvissä maissa,
- luonnonvarojen tuhlaaminen ja energian ja raaka-aineiden niukkuus sekä - puhtaan veden riittämättömyys. (Sitra 2007a, ss. 14 – 15.)
Puhtaat teknologiat ovat herättäneet myös sijoittajien luottamuksen. Pääomasijoittami-nen puhtaisiin teknologioihin on lisääntynyt nopeasti ja viime vuosina se on ollut USA:ssa ja Euroopassa suurin pääomasijoitusten kohde, jättäen varjoonsa jopa ICT:n ja biotekniikan. (Sitra 2007a, s. 12, Tuhkanen 2010, s. 14.)
Suomalaisella ympäristöliiketoiminnalla on tiettyjä alueita, joilla se on erityisen vahva.
Vahvuusalueita ovat esimerkiksi
- energiaintensiivisen teollisuuden prosessit, - teollisuusautomaatio ja sähkövoimatekniikka, - poltto- ja kaasutustekniikat,
- sähkön ja lämmön yhteistuotanto,
- puupolttoaineiden korjuu- ja käsittelytekniikat, - liikenteen biopolttoaineet ja päästöjen hallinta, - tuulivoima,
- jätehuolto ja kierrätys, - vesihuolto,
- ympäristömittaukset sekä
- konsultointi. (Sitra 2007a, ss. 16 – 17.)
Ympäristöliiketoiminnalla on myös esteitä Suomessa. Ongelmana on pääasiassa ollut ideoiden ja osaamisen kaupallistaminen. Kotimaan markkinoiden kysynnän kanssa on ollut ongelmia ainakin julkisella sektorilla ja infrastruktuurihankkeissa, mikä haittaa en-simarkkinoiden syntymistä. (Sitra 2007a, s. 21.) Julkisen sektorin markkinat ovat mer-kittävät, koska sen hankintojen kokonaisarvo Suomessa on melkein 25 miljardia euroa (Sitra 2007a, s. 29). Julkinen sektori on välttänyt uusia puhtaampia ratkaisuja siksi, että niiden käyttöönotto sisältää enemmän riskejä kuin jo vakiintuneet toimintatavat (Sitra 2007a, s. 21). Tähän pyritään kuitenkin saamaan muutos kohdentamalla julkisia
hankin-toja ympäristöystävällisiin ja innovatiivisiin ratkaisuihin. Näin saadaan luotua arvokkaat ensimarkkinat suomalaisille ympäristöteknologian alan yrityksille. (Sitra 2007a, s. 29.) Toisena ongelmana voidaan nähdä ympäristöliiketoiminnan lainsäädäntöpainotteisuus.
Uusien tuotteiden kysyntä riippuu voimakkaasti lainsäädännöstä, mikä rajoittaa tuote-kehittelyä ja innovaatiotoimintaa. Tarvetta uusille tuotteille ei ole, ellei laki sitä velvoi-ta. (Kinnunen & Kinnunen 2005, s. 48.)
5.2.3. Ympäristöliiketoiminnan aikaisempi tutkimus
Ympäristöliiketoimintaa Suomessa, Tampereella ja Pirkanmaan alueella on selvitetty jo aikaisemmin muutamissa tutkimuksissa. Hjeltin et al. (2008) mukaan Tampereen on pe-rusteltua nostaa ympäristöliiketoiminta yhdeksi painopistealueekseen ja panostaa alueen kehittämiseen. Kaupungin sitoutuminen kehityshankkeisiin on tärkeää, koska liian ma-talilla tavoitteilla haluttua tulosta ei synny (Hjelt et al. 2008).
Pirkanmaalta löytyy osaamista kaikista ympäristöalan sektoreista (vesi, ilma, maaperä ja jätehuolto), mutta Pirkanmaalle ei ole muodostunut yhtenäistä ympäristöklusteria. Kui-tenkin Pirkanmaalle oli vuonna 2005 muodostumassa kolme ympäristöalan minikluste-ria: jäte- ja vesihuollon sekä pilaantuneiden maiden kunnostuksen miniklusterit. (Kin-nunen & Kin(Kin-nunen 2005.) Hakolan ja Kinnusen (2005) mukaan Pirkanmaan energia-klusteri on vahvan potentiaalin omaava energia-klusteri, johon kannattaa keskittää kehittämis-panoksia. (Hakola & Kinnunen 2005.)
Yhteenvetona voidaan siis todeta, että Tampereen ja Pirkanmaan seudun ympäristöliike-toiminnassa nähdään aikaisempien tutkimusten perusteella potentiaalia ja siihen kannat-taa panoskannat-taa.
5.2.4. Ekotehokas rakentaminen on hyödyllistä
Yhteiskunnan ja sen viranomaisten kannalta ympäristöliiketoiminnan lisääntyminen tuo hyötyjä työllistävyyden muodossa (Kinnunen & Kinnunen 2005, s. 11). Kansainvälisten tutkimusten mukaan puhtaan teknologian julkinen tukeminen synnyttää moninkertaises-ti uusia työpaikkoja verrattuna muihin julkisiin investointeihin (Anon 2010c, s. 14). Li-säksi yhteiskuntaa hyödyttävät myös alan vaikutukset ympäristöongelmien ratkaisemi-seen (Kinnunen & Kinnunen 2005, s. 11).
Kinnusen ja Kinnusen (2005, s. 48) mukaan rakentaminen ympäristönäkökohdat huo-mioiden nähdään nousevana ympäristöliiketoiminnan alana. Lisäksi se ennustetaan yh-deksi ympäristöliiketoiminnan avainosaamisalaksi Pirkanmaalla vuosina 2005 – 2015, koska rakentamisessa aletaan huomioida ympäristönäkökulmia suunnittelussa, materiaa-livalinnoissa ja energiatehokkuudessa (Kinnunen & Kinnunen 2005, s. 51).
Myös Hjeltin et al. (2008) mukaan rakentaminen on kaupungin keskeinen kehityskohde, jolla on kytkentä ympäristöliiketoiminnan kehittämiseen. Kaupunki voisi tukea energia-tehokkuuden parantamisen ja matalaenergiarakentamisen koehankkeita. Tamperetta voisi esimerkiksi markkinoida Pohjoismaiden suurimpana matalaenergia-alueena, mikä-li tätä tukeva strateginen vamikä-linta toimenpideohjelmineen halutaan tehdä. Matalaener-giarakentaminen nousee myös ilmastokeskusteluissa yhä enemmän esille ja Tampereella voisi olla mahdollisuus panostaa siihen esimerkiksi uusilla asuinalueilla ja korjausra-kentamisessa. (Hjelt et al. 2008, ss. 23 – 24.)
Energiatehokas rakentaminen on myös taloudellisesti kannattavaa, koska se maksaa it-sensä nopeasti takaisin pienempinä energiakuluina. Tästä voidaan mainita esimerkkinä Suomen Washingtonin suurlähetystö, joka remontoitiin energiatehokkaaksi. Remontin kokonaiskustannus oli 145 000 dollaria. Tällä hetkellä rakennuksen vuotuiset laskut sähköstä ja kaasusta ovat 150 000 dollaria vähemmän kuin viisi vuotta sitten, joten in-vestointi maksoi itsensä takaisin vuodessa. Suurlähetystölle on myös myönnetty arvos-tettu vihreän rakennuksen LEED-sertifikaatti. (Görman 2010, s. 6.)
Tampereella rakennetaan paljon ja kaupunki kasvaa. Tampereen kaupunkiseudun ra-kennesuunnitelman (Tampereen kaupunkiseutu 2010a, s. 6) tavoitteissa on arvioitu, että kaupunkiseudun asukasluku tulee olemaan 430 000 asukasta vuonna 2030, mikä tarkoit-taa noin 90 000 asukkaan eli 20 % lisäystä nykytilanteeseen (kuva 25). Tavoitteissa määritellään myös, että kaupunkiseudulla tavoitellaan noin 15 000 – 20 000 uutta työ-paikkaa työvoiman poistuman kattamisen lisäksi (Tampereen kaupunkiseutu 2010a, s.
7). Tarvittavien uusien asuntojen kokonaismääräksi arvioidaan noin 71 000 (Tampereen kaupunkiseutu 2010a, s. 11). Näin ollen rakentaminen on Tampereen kaupunkiseudulla tärkeä teema, jonka edistämistä kannattaa tutkia.
Kuva 25. Tampereen kaupunkiseudun asukasluvun kasvun arvio nykyhetkestä vuoteen