Marja Uusitalo
MTT Kasvintuotannon tutkimus, Tutkijantie 28, 96900 Saarenkylä, marja.uusitalo@mtt.fi
Suku: Prunus, tuomet, kirsikat, luumut, mantelit Alasuku: Padus, tuomet
Heimo: Rosaceae, ruusukasvit
Yleistä
Tuomet ovat kesävihantia, yksikotisia puita tai kookkaita pensaita. Kukinto on yleensä terttu. Tavallisimmin valkoiset kukat ovat kaksineuvoisia. Verhiö ja teriö ovat erilehtisiä ja säteittäisiä. Hedelmä on yksisiemeninen luumarja.
Tuomet lisääntyvät pääasiassa kasvullisesti taivukkaista ja juurivesoista.
Siemenet itävät hitaasti ja vaativat kylmäkäsittelyn itääkseen.
Tuomi tunnetaan jo antiikin ajoilta. Rohdoskasvinakin käytetty metsätuomi lienee suomalaisten pihojen ensimmäisiä koristekasveja. Tuomien alasukuun kuuluvia lajeja esiintyy luonnonvaraisena Euraasian ja Amerikan mantereilla.
Metsätuomella, Prunus padus, on Prunus-suvun lajeista laajin levinneisyys-alue, ja se on suvun lajeista talvenkestävin. Metsätuomen levinneisyysalue ulottuu pohjoisessa 71º leveysvyöhykkeelle. Tuomet muuntelevat paljon.
Luonnosta on esimerkiksi löydetty ja nimetty neljä metsätuomen alalajia (subsp. padus, petraea, borealis ja pubescent) ja kaksikymmentä muunnosta tai muotoa, jotka eroavat toisistaan pääasiassa kukkien (ja lehtien) värin, koon, kerrannaisuuden sekä puun kasvutavan osalta (Taulukko 2: Monimuo-toisuus). Suomessa myydään vain kahta metsätuomen koristelajiketta. Suo-messa luonnonvaraisten metsätuomen ja oratuomen, Prunus spinosa, lisäksi meillä viljellään Kaukoidässä luonnonvaraisena esiintyvää tuohituomea, Prunus maackii, sekä Pohjois-Amerikasta kotoisin olevia virginiantuomea, Prunus virginiana, ja kiiltotuomea, Prunus serotina. MTT:n kokoelmista löytyy neljä eri tuomilajia ja yhdeksän alkuperää (Taulukko 1: Nimistö ja alkuperät).
Avainsanat: geenipankit, geenivarat, kokoelmat, Prunus, puuvartiset koriste-kasvit, tuomet
Käyttö
Tuomia viljellään talvenkestävyytensä, nopeakasvuisuutensa sekä aikaisen ja
topuina. Nopea- ja reheväkasvuisina ne muodostavat tehokkaan suojakasvilli-suuden. Tuomet kuuluvat luonnonmukaisten viheralueiden peruslajistoon.
Erinomaisen palautumiskykynsä ansiosta ne säilyvät elinvoimaisina kasvin-syöjistä huolimatta. Tuomet lisäävät luonnon monimuotoisuutta taajama-alueilla.
Ryhmän erityiset kasvupaikkavaatimukset
Tuomet ovat yleensä vaatimattomia kasvupaikkansa suhteen. Ne kuitenkin viihtyvät parhaiten tuoreessa, ravinteikkaassa ja savipitoisessa maassa. Laa-jan juuristonsa vuoksi ne sietävät ajoittaista kuivuutta ja seisovaa vettä. Kos-ka tuomet Kos-kasvavat luonnossa usein puiden alusKos-kasveina, ne sietävät myös varjostusta.
Toimenpide-ehdotukset kokoelmien perustamiseksi
Säilytettävät lajit
Tuomet kukkivat parhaiten avoimella kasvupaikalla. Siksi avonainen pelto sopii hyvin tuomien säilytyspaikaksi. Tilaavaativia. Kasvupaikka on rajattava juurimatolla tms. ja siementaimet poistettava lajikkeista (Taulukko 3: Säily-tys). Kannat säilytetään Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Piikkiös-sä ja Laukaassa kenttäkokoelmissa sekä pohjoisessa menestyvien kantojen osalta Lapin tutkimusasemalle perustettavassa arboretumissa.
Kokoelmien täydennystarpeet
Kokoelmia suositellaan täydennettävän neljällä metsätuomen muunnoksella tai muodolla sekä kiiltotuomella (Taulukko 2: Monimuotoisuus).
Kokoelmien uudistaminen
Kenttäsäilytyksessä tuomet ovat pitkäikäisiä. Hyväkuntoisen kasvuston uu-simistarve korkeintaan 30 vuoden välein. Vaativat ajoittain kuivuneiden, tai vioittuneiden oksien ja haarojen poistoja. Uudistettaessa kasvusto voidaan leikata kokonaan poikki läheltä maan pintaa.
Kirjallisuus
Alanko, P. & Tegel, S. 1989. KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja viherrakentamisen tarpeisiin. SITRA Sarja B nro 98. 11 p. Kyriiri Oy,
Hel-Uusitalo, M. 2004. European bird cherry (Prunus padus L.) − a biodiverse wild plant for horticulture. Agrifood Research Reports 61. 82 p. ISBN 951-729-919-2.
Tuohituomi (Prunus maackii). Kuva Marjatta Uosukainen.
121
MTT kokoelmien puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 1. Nimi ja alkuperätiedot, MTT:n kokoelmien nykytilanne
Prunus: tuomet
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset
Suomalainen/ruotsalainen
nimi Alkuperä Säilytyspaikka
(ja -muoto) MTT:n kokoelmissa:
Prunus maackii TTA-11 tuohituomi / gulbarkig hägg Liettua, Kaunas LAU (a)
Prunus maackii TTA-12 tuohituomi / gulbarkig hägg Jyväskylä LAU (m,a)
Prunus padus TTA-09 tuomi / hägg Elimäki, Mustila LAU (a)
Prunus padus KIR-063 tuomi / hägg Horog LAP (a)
Prunus padus 'Colorata' purppuratuomi / blodhägg MTT Pälkäne/Klevshult, Småland, Ruotsi LAU (m,k)
Viljelykasvien nimistössä lisäksi:
Prunus padus subsp. borealis tuomi / hägg
Prunus padus f. pendula tuomi/hägg
Prunus padus f. plena tuomi/hägg
Prunus padus var. roseiflora tuomi/hägg
Prunus padus f. spaethii tuomi/hägg
Prunus serotina kiiltotuomi/glanshägg
Prunus spinosa oratuomi
Prunus virginiana rusotuomi / schuberthägg
Säilytyspaikat: Säilytysmuodot:
LAP: MTT, Apukka a: avomaa
LAU: MTT, Laukaa k: kasvihuone
PTU/ARB: MTT, Arboretum Yltöinen, Piikkiö m: mikrolisäys
s: siemen
122
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 2. Monimuotoisuus
Prunus: tuomet
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numero-tunnukset
Menes-tyminen
Kukinta-aika
Ruskaväri:
lehdet /marjat
Erityisominaisuus (myös erityskäyttö)
MTT:n kokoelmissa:
Prunus maackii TTA-11 I-VI 6a vaal.kelt./musta kell.rusk. runko, kuori irtoilee liuskoina, yl. juurivesaton, kukat tertuissa Prunus maackii TTA-12 I-VI 6a vaal.kelt./musta kell.rusk. runko, kuori irtoilee liuskoina, yl. juurivesaton, kukat tertuissa
Prunus padus TTA-09 I-VIII 5d/6a kellert./musta talvenkestävä, nopeakasvuinen, aikaisin kukkiva
Prunus padus KIR-063 I-VIII 5d/6a kellert./musta talvenkestävä, nopeakasvuinen, aikaisin kukkiva
Prunus padus 'Colorata' I-VI 5d/6a tumm.pun./musta vaaleanpunakukkainen, lehdet, silmut ja nuoret versot punert.
Viljelykasvien nimistössä lisäksi:
Prunus padus subsp. borealis ( 'Laila') I-VIII 6d/7a kellert./musta pensas, pystyt kukinnot, lehtien alapinta ja versot karvaiset
Prunus padus f. pendula Oulu: I-V(VII)? 5d/6a kellert./musta hennon riippaoksainen
Prunus padus f. plena Oulu: I-V(VII)? 5d/6a kellert./musta kerrottukukkainen
Prunus padus var. roseiflora Oulu: I-V(VII)? 5d/6a kellert./musta vaaleanpunakukkainen
Prunus padus f. spaethii Oulu: I-V(VII)? 5d/6a kellert./musta suurikukkainen
Prunus serotina I-III 6a /pun.musta juurivesaton, kiiltävälehtinen
Prunus spinosa I-II 5d /sinimusta orainen pensas, kukat tavall. yksittäin
Prunus virginiana 'Schubert' I-IV 6a tumm.pun./tumm.pun tumman violetinpunaiset lehdet, kellertävät tertut Oulu = NGB:n Prunus-projekti
123
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 3. Pitkäaikaissäilytykseen valitut kannat
Prunus: tuomet
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
Prunus padus subsp. borealis suomalainen pohjoinen kanta puuttuu
Prunus spinosa P 2 x 3 kyllä / kyllä A Kui-Tuo Ra+++
Istutustiheys: taimiväli x riviväli
K= kenttäkokoelma, S=siemen, INV= in vitro, P = pistokaslisäys
TUO = Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorlan toimipiste, Piikkiö LAU = MTT, Laukaa