• Ei tuloksia

Philadelphus –ryhmän säilytysohjeet

In document Amelanchier -ryhmän säilytysohjeet (sivua 98-104)

Marja Aaltonen

MTT Kasvintuotannon tutkimus, R-talo, 31600 Jokioinen, marja.aaltonen@mtt.fi

Suku: Philadelphus – jasmikkeet Heimo: Hydrangeacea – hortensiat

Yleistä

Jasmikkeet ovat kesävihantia, piikittömiä, yksikotisia pensaita. Ne lisääntyvät siemenlevinteisesti luonnossa. Suvun lajeja ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa, sen sijaan niitä kasvaa luonnonvaraisena suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.

Avainsanat: geenipankit, geenivarat, jasmikkeet, kokoelmat, Philadelphus, puuvartiset koristekasvit

Käyttö

Ryhmän kasveja käytetään vapaasti kasvavina pensaina joko pieninä ryhminä tai aidanteina, jotka aika ajoittain uudistetaan alasleikkaamalla.

Jasmikkeista syntyy runsaasti kuivuvaa, kevyttä oksistoa, joka vaatii pensai-den läpikäyntiä ajoittain, jotta ne eivät näyttäisi ränsistyneiltä. Syysruskaa ei jasmikkeissa ole, sillä niiden lehdet pysyvät pensaissa pakkasten tuloon asti.

Jasmikkeiden tuleentuminen tapahtuu hyvin myöhään jos ensinkään pohjoi-silla kasvupaikoilla.

Ryhmän erityiset kasvupaikkavaatimukset

Luontaisilla kasvupaikoillaan jasmikkeet kasvavat ekologisesti erilaisilla kasvupaikoilla. Ne viihtyvät punapuumetsien rotkolaaksoissa ja vesiputous-ten äärellä sekä kalliolla tuoreilla ja keskiravinteisilla kasvualustoilla. Myös kuivemmat kasvupaikat ja Artemisia-arot ovat tyypillisiä kasvupaikkoja jas-mikkeille.

Jasmikkeet suosivat mikroilmastoltaan lämpimiä, tuulensuojaisia alueita, joiden pohjaveden pinta ei ole 80-100 cm maan pintaa lähempänä. Kasvu-alustana tulee olla multava puutarhamaa. Parhaita ovat humuspitoiset hieta-maat.

Maaperän liiallista tiiviyttä voidaan parantaa maanparannustoimilla siten, että muokkauskerroksen paksuudeksi tulee istutusrivien (harjujen kohdalla) noin 50 cm. Maanparannus ja PK-lannoitus tehdään huolellisesti, sillä tarhan pai-kasta tulee pysyvä 10-15 vuodeksi.

Philadelphukset ovat yksikotisia kasveja, mikäli siemenlisäystä halutaan käyttää taimistoissa, siemenet on stratifioitava noin kuukauden kylmäkäsitte-lyssä.

Taimistolisäyksenä voidaan käyttää lisäystä sekä puutumattomista että puu-tuneista pistokkaista.

Toimenpide-ehdotukset kokoelmien perustamiseksi

Kaikilla ryhmän lajeilla kokoelmat säilytetään perusmateriaalina peltoko-koelmana kahdessa paikassa ja varasäilytysmenetelmänä käytetään kryosäily-tystä. Peltokokoelmassa säilytetään kutakin kloonia vähintään kaksi kappalet-ta ja jos on erityistä kappalet-tarvetkappalet-ta lisäysmateriaalin keräämiseksi varakappalet-taan tila isommalle kokoelmalle. Normaalitapauksessa riittää yhtä kloonia varten noin 0,3 aarin alue, kun riviväli on 3,5 m ja taimiväli noin 1,5 m.

Philadelphus-lajeista säilytetään ns. lisäyspankkiaineisto omana peltoko-koelmana Tuorlassa ja peruskokoelma Piikkiössä. Kryosäilytys toteutetaan Laukaassa.

Säilytettävät lajit

Jasmikkeissa esiintyy lajien lukumäärän ja lajikkeiden sisällä kohtuullisen paljon fenologista muuntelua, muissa paitsi tähtijasmikkeissa. Pikkujasmik-keesta P. x lemoinei oli kokeissa kaksi kantaa. P. pubescen –lajia (hovijasmi-ke) oli viisi kantaa. Jälkimmäisestä oli mukana myös risteymiä eikä kaikkia kantoja voitu pitää tyypillisinä hovijasmikkeina, vaan ne merkittiin sp. tun-nuksella (esim. Philadelphus. sp. ’Moisio’). Kuitenkin tutkimusten perusteel-la voitiin erottaa kanta numero 646 aidoksi hovijasmikkeeksi perusteel-lajikenimellä

’Tuomas’.

Tähtijasmikkeet eivät erottuneet fenologisesti kovinkaan paljon toisistaan, eivätkä talvenkestävyyksissä ilmenneeet erot liittyneet fenologiaan.

Aitoa hovijasmiketta eli lajiketta ’Tuomas’ suositeltiin ainoastaan Etelä-Suomeen , mutta kasvutavaltaan lamoavampia tähtijasmikkeita myös pohjoi-semmaksi. Risteytymämuotoa 462 P. lewisii ’Tähtisilmä’ valittiin suositel-tavaksi sekä Etelä- että Pohjois-Suomeen paikoille, jossa lumipeite suojaa

Kokoelmien täydennystarpeet

Osa risteymistä on koristearvoltaan arvokkaita ja kokoelmista puuttuva aito pihajasmike pitäisi saada sinne lisätyksi (Taulukko).

Kokoelmien uudistaminen

Jos rivit istutetaan esim. Mypex –harjuun tai rajataan muuten juurimatolla, voidaan hoitotyöt keskittää riviväleihin ja hoitaa rationaalisesti. Kantavalin-takokeiden yhteydessä Philadelphus –klooneja uudistettiin alasleikkaamalla.

Tämä onnistui muilla paitsi tähtijasmikkeilla hyvin.

Kirjallisuus

Alanko,P. & Tegel,S. 1989. KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja viher-rakentamisen tarpeisiin. SITRA Sarja B nro 98. 11 p. Kyriiri Oy, Helsinki ISBN 951-219-6.

Juhanoja, S., Aaltonen, M., Aflatuni, A., Heinonen, H., Kemppainen, R., Paa-sikivi, P., Sorvari, K., Vehkalahti, M., & Virtanen, A. 2001. Tutkittuja kasve-ja viherrakentamisen tarpeisiin KESKAS-kantavalintakokeet MTT:ssä vuosina 1988-2000. MTT:n julkaisuja. Sarja A (2001):98, 60 p. + 11 app.

http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja98.pdf

Loistojasmike (Philadelphus lewisii ’Tähtisilmä’). Kuva Sirkka Juhanoja.

100

MTT kokoelmien puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 1. Nimi ja alkuperätiedot, MTT:n kokoelmien nykytilanne

Jasmikkeet, Philadelphus

Suku, laji ja lajike

Kanta/klooni/

numerotunnukset Suomalainen/ruotsalainen nimi Alkuperä Säilytyspaikka (ja -muoto)

MTT:n kokoelmissa: /schermin

Philadelphus sp. KESKAS-579 jasmike ´Moisio`, schersmin Moision kartano, Elimäki PTU(a), LAU(a),

Philadelphus sp. KESKAS-644 jasmike ´Härmälä`, schersmin Mettäläntie, Elimäki LAU(a)

Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE loistojasmike ´Tähtisilmä´ Rantasalmi LAU(k,m),LAP(a),PTU(a)

Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

KESKAS-645 tähtijasmike, norrlandsschersmin

Perustie, Munkkiniemi, Helsinki

LAP(a) Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

KESKAS-647 tähtijasmike, norrlandsschersmin

Kanada / Boskoop, F.J.Grootendorst &

Zonen, Hollanti PTU(a), LAP(a)

Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

KESKAS-583 tähtijasmike, norrlandsschersmin

Kaupungin keskusta, Haaparanta, Ruotsi

LAU(a), LAP(a) Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

POH-6 (O31M) tähtijasmike, norrlandsschersmin

Tornio

KAI(a)

Philadelphus lemoinei KESKAS-500 pikkujasmike, småblommig svhersmin Stadion, Taka-Töölö, Helsinki PTU(a)

Philadelphus pubescens KESKAS-469 hovijasmike, kungsschersmin Vuorineuvoksentie, Kulosaari, Helsinki PTU(a) Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE hovijasmike, kungsschersmin`Tuomas´ Tammiharjun sairaala, Tammisaari PTU(a), LAU(k,m) Viljelykasvien nimistössä lisäksi:

Philadelphus inodorus L. var Grandiflorus (Wildh) A. Gray lumijasmike, storblommig schersmin

Philadelphus coronarius pihajasmike, doftschersmin

Philadelphus coronarius ´Aureus´ keltapihajasmike, guldschersmin

Polyanthus-ryhmä tarhajasmike, hybridschersmin

Philadelphus schrenkii Rupr. siperianjasmike

Philadelphus tenuifolius Rupr. ex. Maxim. amurinjasmike, tunnbladig schersmin Philadelphus x virginialis Rehder (lemoinei x nivalis) kameliajasmike, kameliaschersmin

Säilytyspaikat: Säilytysmuodot:

LAP: MTT, Apukka k: kasvihuone

101

MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 2. Monimuotoisuus

Jasmikkeet, Philadelphus Suku, laji ja lajike

Kanta/klooni/

numerotunnukset Menes-tyminen

Kukinta-aika Ruskaväri Erikoisominaisuus Käyttöarvo

MTT:n kokoelmissa:

Philadelphus sp. KESKAS-579 I - II (III) 7.-8. heikko

Philadelphus sp. KESKAS-644 I - III 7.-8. heikko Kapea, pysty kasvutapa

Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-645 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-647 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-583 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' POH-6 (O31M) I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä

Philadelphus lemoinei KESKAS-500 I - III 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä

Philadelphus pubescens KESKAS-469 I-II 7.-8. heikko Heikohko tuleentuminen

Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE I-II 7.-8. heikko Isot kukat, runsas kukinta

Viljelykasvien nimistössä lisäksi:

Philadelphus inodorus L. var Grandiflorus (Wildh) A. Gray Philadelphus coronarius

Philadelphus coronarius ´Aureus´

Polyanthus-ryhmä

Philadelphus schrenkii Rupr.

Philadelphus tenuifolius Rupr. ex. Maxim.

Philadelphus x virginialis Rehder (lemoinei x nivalis)

102

MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 3. Pitkäaikaissäilytykseen valitut kannat

Jasmikkeet, Philadelphus Suku, laji ja lajike

Kanta/klooni/

numerotunnukset Säilytysmenetelmä Säilytyspaikka Lisäystapa Istutustiheys Juuriston eristäminen

MTT:n kokoelmissa säilytettävät:

Philadelphus sp. KESKAS-579 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen

Philadelphus sp. KESKAS-644 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen

Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE K, INV LAU, TUO INV 1,5x2 Ei tarpeen

Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

KESKAS-647 K, INV LAU, TUO INV 1,5x2 Ei tarpeen

Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

KESKAS-583 K, INV LAU, TUO INV

1,5x2

Ei tarpeen Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'

POH-6 (O31M) K, INV LAU, TUO INV

1,5x2

Ei tarpeen

Philadelphus lemoinei KESKAS-500 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen

Philadelphus pubescens KESKAS-469 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen

Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen

Kerättävät:

Philadelphus coronarius aito pihajasmike puuttuu

Istutustiheys: taimiväli x riviväli

K= kenttäkokoelma, S=siemen, INV= in vitro, KINS = in situ löytöpaikka, P = pistokaslisäys

TUO = Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorlan toimipiste, Piikkiö LAU = MTT, Laukaa

In document Amelanchier -ryhmän säilytysohjeet (sivua 98-104)