Marja Aaltonen
MTT Kasvintuotannon tutkimus, R-talo, 31600 Jokioinen, marja.aaltonen@mtt.fi
Suku: Philadelphus – jasmikkeet Heimo: Hydrangeacea – hortensiat
Yleistä
Jasmikkeet ovat kesävihantia, piikittömiä, yksikotisia pensaita. Ne lisääntyvät siemenlevinteisesti luonnossa. Suvun lajeja ei esiinny luonnonvaraisena Suomessa, sen sijaan niitä kasvaa luonnonvaraisena suuressa osassa Pohjois-Amerikkaa ja Aasiaa.
Avainsanat: geenipankit, geenivarat, jasmikkeet, kokoelmat, Philadelphus, puuvartiset koristekasvit
Käyttö
Ryhmän kasveja käytetään vapaasti kasvavina pensaina joko pieninä ryhminä tai aidanteina, jotka aika ajoittain uudistetaan alasleikkaamalla.
Jasmikkeista syntyy runsaasti kuivuvaa, kevyttä oksistoa, joka vaatii pensai-den läpikäyntiä ajoittain, jotta ne eivät näyttäisi ränsistyneiltä. Syysruskaa ei jasmikkeissa ole, sillä niiden lehdet pysyvät pensaissa pakkasten tuloon asti.
Jasmikkeiden tuleentuminen tapahtuu hyvin myöhään jos ensinkään pohjoi-silla kasvupaikoilla.
Ryhmän erityiset kasvupaikkavaatimukset
Luontaisilla kasvupaikoillaan jasmikkeet kasvavat ekologisesti erilaisilla kasvupaikoilla. Ne viihtyvät punapuumetsien rotkolaaksoissa ja vesiputous-ten äärellä sekä kalliolla tuoreilla ja keskiravinteisilla kasvualustoilla. Myös kuivemmat kasvupaikat ja Artemisia-arot ovat tyypillisiä kasvupaikkoja jas-mikkeille.
Jasmikkeet suosivat mikroilmastoltaan lämpimiä, tuulensuojaisia alueita, joiden pohjaveden pinta ei ole 80-100 cm maan pintaa lähempänä. Kasvu-alustana tulee olla multava puutarhamaa. Parhaita ovat humuspitoiset hieta-maat.
Maaperän liiallista tiiviyttä voidaan parantaa maanparannustoimilla siten, että muokkauskerroksen paksuudeksi tulee istutusrivien (harjujen kohdalla) noin 50 cm. Maanparannus ja PK-lannoitus tehdään huolellisesti, sillä tarhan pai-kasta tulee pysyvä 10-15 vuodeksi.
Philadelphukset ovat yksikotisia kasveja, mikäli siemenlisäystä halutaan käyttää taimistoissa, siemenet on stratifioitava noin kuukauden kylmäkäsitte-lyssä.
Taimistolisäyksenä voidaan käyttää lisäystä sekä puutumattomista että puu-tuneista pistokkaista.
Toimenpide-ehdotukset kokoelmien perustamiseksi
Kaikilla ryhmän lajeilla kokoelmat säilytetään perusmateriaalina peltoko-koelmana kahdessa paikassa ja varasäilytysmenetelmänä käytetään kryosäily-tystä. Peltokokoelmassa säilytetään kutakin kloonia vähintään kaksi kappalet-ta ja jos on erityistä kappalet-tarvetkappalet-ta lisäysmateriaalin keräämiseksi varakappalet-taan tila isommalle kokoelmalle. Normaalitapauksessa riittää yhtä kloonia varten noin 0,3 aarin alue, kun riviväli on 3,5 m ja taimiväli noin 1,5 m.
Philadelphus-lajeista säilytetään ns. lisäyspankkiaineisto omana peltoko-koelmana Tuorlassa ja peruskokoelma Piikkiössä. Kryosäilytys toteutetaan Laukaassa.
Säilytettävät lajit
Jasmikkeissa esiintyy lajien lukumäärän ja lajikkeiden sisällä kohtuullisen paljon fenologista muuntelua, muissa paitsi tähtijasmikkeissa. Pikkujasmik-keesta P. x lemoinei oli kokeissa kaksi kantaa. P. pubescen –lajia (hovijasmi-ke) oli viisi kantaa. Jälkimmäisestä oli mukana myös risteymiä eikä kaikkia kantoja voitu pitää tyypillisinä hovijasmikkeina, vaan ne merkittiin sp. tun-nuksella (esim. Philadelphus. sp. ’Moisio’). Kuitenkin tutkimusten perusteel-la voitiin erottaa kanta numero 646 aidoksi hovijasmikkeeksi perusteel-lajikenimellä
’Tuomas’.
Tähtijasmikkeet eivät erottuneet fenologisesti kovinkaan paljon toisistaan, eivätkä talvenkestävyyksissä ilmenneeet erot liittyneet fenologiaan.
Aitoa hovijasmiketta eli lajiketta ’Tuomas’ suositeltiin ainoastaan Etelä-Suomeen , mutta kasvutavaltaan lamoavampia tähtijasmikkeita myös pohjoi-semmaksi. Risteytymämuotoa 462 P. lewisii ’Tähtisilmä’ valittiin suositel-tavaksi sekä Etelä- että Pohjois-Suomeen paikoille, jossa lumipeite suojaa
Kokoelmien täydennystarpeet
Osa risteymistä on koristearvoltaan arvokkaita ja kokoelmista puuttuva aito pihajasmike pitäisi saada sinne lisätyksi (Taulukko).
Kokoelmien uudistaminen
Jos rivit istutetaan esim. Mypex –harjuun tai rajataan muuten juurimatolla, voidaan hoitotyöt keskittää riviväleihin ja hoitaa rationaalisesti. Kantavalin-takokeiden yhteydessä Philadelphus –klooneja uudistettiin alasleikkaamalla.
Tämä onnistui muilla paitsi tähtijasmikkeilla hyvin.
Kirjallisuus
Alanko,P. & Tegel,S. 1989. KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja viher-rakentamisen tarpeisiin. SITRA Sarja B nro 98. 11 p. Kyriiri Oy, Helsinki ISBN 951-219-6.
Juhanoja, S., Aaltonen, M., Aflatuni, A., Heinonen, H., Kemppainen, R., Paa-sikivi, P., Sorvari, K., Vehkalahti, M., & Virtanen, A. 2001. Tutkittuja kasve-ja viherrakentamisen tarpeisiin KESKAS-kantavalintakokeet MTT:ssä vuosina 1988-2000. MTT:n julkaisuja. Sarja A (2001):98, 60 p. + 11 app.
http://www.mtt.fi/asarja/pdf/asarja98.pdf
Loistojasmike (Philadelphus lewisii ’Tähtisilmä’). Kuva Sirkka Juhanoja.
100
MTT kokoelmien puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 1. Nimi ja alkuperätiedot, MTT:n kokoelmien nykytilanne
Jasmikkeet, Philadelphus
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Suomalainen/ruotsalainen nimi Alkuperä Säilytyspaikka (ja -muoto)
MTT:n kokoelmissa: /schermin
Philadelphus sp. KESKAS-579 jasmike ´Moisio`, schersmin Moision kartano, Elimäki PTU(a), LAU(a),
Philadelphus sp. KESKAS-644 jasmike ´Härmälä`, schersmin Mettäläntie, Elimäki LAU(a)
Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE loistojasmike ´Tähtisilmä´ Rantasalmi LAU(k,m),LAP(a),PTU(a)
Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
KESKAS-645 tähtijasmike, norrlandsschersmin
Perustie, Munkkiniemi, Helsinki
LAP(a) Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
KESKAS-647 tähtijasmike, norrlandsschersmin
Kanada / Boskoop, F.J.Grootendorst &
Zonen, Hollanti PTU(a), LAP(a)
Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
KESKAS-583 tähtijasmike, norrlandsschersmin
Kaupungin keskusta, Haaparanta, Ruotsi
LAU(a), LAP(a) Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
POH-6 (O31M) tähtijasmike, norrlandsschersmin
Tornio
KAI(a)
Philadelphus lemoinei KESKAS-500 pikkujasmike, småblommig svhersmin Stadion, Taka-Töölö, Helsinki PTU(a)
Philadelphus pubescens KESKAS-469 hovijasmike, kungsschersmin Vuorineuvoksentie, Kulosaari, Helsinki PTU(a) Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE hovijasmike, kungsschersmin`Tuomas´ Tammiharjun sairaala, Tammisaari PTU(a), LAU(k,m) Viljelykasvien nimistössä lisäksi:
Philadelphus inodorus L. var Grandiflorus (Wildh) A. Gray lumijasmike, storblommig schersmin
Philadelphus coronarius pihajasmike, doftschersmin
Philadelphus coronarius ´Aureus´ keltapihajasmike, guldschersmin
Polyanthus-ryhmä tarhajasmike, hybridschersmin
Philadelphus schrenkii Rupr. siperianjasmike
Philadelphus tenuifolius Rupr. ex. Maxim. amurinjasmike, tunnbladig schersmin Philadelphus x virginialis Rehder (lemoinei x nivalis) kameliajasmike, kameliaschersmin
Säilytyspaikat: Säilytysmuodot:
LAP: MTT, Apukka k: kasvihuone
101
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 2. Monimuotoisuus
Jasmikkeet, Philadelphus Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Menes-tyminen
Kukinta-aika Ruskaväri Erikoisominaisuus Käyttöarvo
MTT:n kokoelmissa:
Philadelphus sp. KESKAS-579 I - II (III) 7.-8. heikko
Philadelphus sp. KESKAS-644 I - III 7.-8. heikko Kapea, pysty kasvutapa
Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-645 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-647 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' KESKAS-583 I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton' POH-6 (O31M) I-IV 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä
Philadelphus lemoinei KESKAS-500 I - III 7.-8. heikko runsas, pienikukkainen kukinta Kestäviä
Philadelphus pubescens KESKAS-469 I-II 7.-8. heikko Heikohko tuleentuminen
Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE I-II 7.-8. heikko Isot kukat, runsas kukinta
Viljelykasvien nimistössä lisäksi:
Philadelphus inodorus L. var Grandiflorus (Wildh) A. Gray Philadelphus coronarius
Philadelphus coronarius ´Aureus´
Polyanthus-ryhmä
Philadelphus schrenkii Rupr.
Philadelphus tenuifolius Rupr. ex. Maxim.
Philadelphus x virginialis Rehder (lemoinei x nivalis)
102
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 3. Pitkäaikaissäilytykseen valitut kannat
Jasmikkeet, Philadelphus Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Säilytysmenetelmä Säilytyspaikka Lisäystapa Istutustiheys Juuriston eristäminen
MTT:n kokoelmissa säilytettävät:
Philadelphus sp. KESKAS-579 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen
Philadelphus sp. KESKAS-644 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen
Philadelphus lewisii 'Tähtisilmä' KESKAS-462, FinE K, INV LAU, TUO INV 1,5x2 Ei tarpeen
Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
KESKAS-647 K, INV LAU, TUO INV 1,5x2 Ei tarpeen
Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
KESKAS-583 K, INV LAU, TUO INV
1,5x2
Ei tarpeen Philadelphus lewisii var. lewisii 'Waterton'
POH-6 (O31M) K, INV LAU, TUO INV
1,5x2
Ei tarpeen
Philadelphus lemoinei KESKAS-500 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen
Philadelphus pubescens KESKAS-469 K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen
Philadelphus pubescens KESKAS-646, FinE K, INV LAU, TUO INV 2x2 Ei tarpeen
Kerättävät:
Philadelphus coronarius aito pihajasmike puuttuu
Istutustiheys: taimiväli x riviväli
K= kenttäkokoelma, S=siemen, INV= in vitro, KINS = in situ löytöpaikka, P = pistokaslisäys
TUO = Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorlan toimipiste, Piikkiö LAU = MTT, Laukaa