Marjatta Uosukainen
MTT Kasvintuotannon tutkimus, Antinniementie 1, 41330 Vihtavuori, marjatta.uosukainen@mtt.fi
Suku: Clematis L., kärhöt
Heimo: Ranunculaceae, leinikkikasvit
Yleistä
Kärhöt ovat enimmäkseen kesävihantia, ainakin tyvestä puutuneita yksikoti-sia, versostoltaan monivuotisia tai perennamaisia köynnöksiä, mutta joukossa on myös joitakin perennamaisia tai puoliköynnöstäviä lajeja. Kärhöjen lehdet ovat vastakkaiset, parilehdykkäiset tai useaan kertaan kolmisormiset ja kor-vakkeettomat. Köynnökset kiipeilevät pitkien, tuen ympäri kiertyvien lehti-ruotien avulla. Kukat ovat kaksineuvoiset ja sijaitsevat yksittäin – kolmittain lehtihangassa, joskus kartiohuiskilossa. Kukan kehä on 4-lehtinen, erillisleh-tinen ja teriömäinen. Heteitä on paljon. Hedelmät ovat pähkylöitä, joissa on usein höyhenmäinen ota.
Kärhölajeja tunnetaan yli 200 lajia. Niitä esiintyy Euroopassa, Aasiassa, Poh-jois-Amerikassa ja Uudessa-Seelannissa. Suku on ollut suosittu kasvinjalosta-jien keskuudessa ja viljeltyjä risteymälajikkeita tunnetaan tuhansia. Kärhöt ovat yleistyneet Suomessa viljelyssä 1900-luvun alusta hitaasti, mutta 1990-luvun alusta niiden suosio on Suomessa kasvanut voimakkaasti. Taimimyy-mälöissä on nykyisin saatavana yli sata lajia ja lajiketta. (Taulukko 1: Nimi ja alkuperätiedot).
Kärhöt lisääntyvät luontaisesti siemenistä ja varsinkin keväällä ja keskikesäl-lä kukkivat kestävimmät lajit tekevät Suomessa edullisilla paikoilla luontai-sesti siementaimia. Suku on hyvin monimuotoinen (Taulukko 2: Monimuo-toisuus).
Suomessa esiintyy luonnonvaraisena ainoastaan valkokukkainen siperiankär-hö (C. sibirica subsp. sibirica). Sillä on meillä vain kolme tunnettua esiinty-mää, joten laji on meillä erittäin harvinainen ja rauhoitettu.
Avainsanat: Clematis, geenipankit, geenivarat, kokoelmat, kärhöt, puuvarti-set koristekasvit
Käyttö
Kärhöt ovat suosittuja komean runsaan kukintansa vuoksi. Niitä käytetään etupäässä köynnöksinä rakennusten seinustoilla, pergoloissa tai puiden run-goilla. Ne soveltuvat myös muurien ja kivikkoryhmien verhokasveiksi. Pe-rennamaiset lajit soveltuvat erityisesti kivikkoryhmiin, terasseille tai muurien päälle verhokasveiksi.
Ryhmän erityiset kasvupaikkavaatimukset
Kärhöt eivät siedä kuivuutta eivätkä toisaalta juuriston alueella seisovaa vet-tä. Paahteisilla kasvupaikoilla kasvien tyvet on syytä suojata kattein tai tyvet verhoavalla kasvustolla, jotta juuristoalue säilyisi tasaisen kosteana. Kasvu-alustan tulee olla syvämultainen ja ravinteikas. Kasvit tulee istuttaa syvään, eivätkä ne siedä juuriston alueella seisovaa vettä. Paras istutuspaikka on puo-livarjoinen, kuumimmalta auringolta suojaisa paikka.
Toimenpide-ehdotukset kokoelmien perustamiseksi
Kärhöt menestyvät parhaiten suojaisilla kasvupaikoilla joko rakennusten liepeillä tai metsiköiden alla. Köynnökset kiipeävät itse niille asetettuja tukia myöten tai puunrunkoja pitkin. Säilytystapa voi olla puistomainen istutus tai peltokokoelma. Lajit säilytetään Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitoksessa Piikkiössä ja MTT Laukaassa kenttäkokoelmissa sekä siperiankärhö Maanin-galla in situ. Toisesta kenttäsäilytyspaikasta voidaan luopua, kun aineisto saadaan kryosäilytykseen. (Taulukko 3: Säilytys).
Säilytettävät lajit
MTT:n kokoelmissa on tällä hetkellä 6 kärhökantaa, jotka edustavat 5 lajia tai alalajia. Näistä 5 kantaa on toistaiseksi aktiivisessa taimituotannossa. MTT:n Maaningan toimipaikan vanha siperiankärhö on erityisen arvokas säilytettävä kanta.
Kokoelmien täydennystarpeet
Viljellyistä kärhölajeista on olemassa Suomessa hyvin menestyneitä vanhoja kantoja, joista olisi syytä suorittaa kysely. Ensisijaisesti kysymykseen tulisi-vat siperiankärhön (C. sibirica subsp. sibirica) kotimaiset kannat, alppikärhö (C. alpina), saksankärhö (C. vitalba), viinikärhö (C. viticella), virginiankärhö (C. virginiana), kiinankeltakärhö (C. tangutica) ja pensaskärhö (C. recta).
Aineisto tulisi kerätä pistokkaina, juurivesoina tai mikrolisäyksellä, sillä se-kakasvustoissa lajit risteytyvät helposti ja siemenaineisto on kirjavaa.
Kokoelmien uudistaminen
Kenttäsäilytyksessä kärhöt ovat pitkäikäisiä. Hyväkuntoisen kasvuston uusi-mistarve on korkeintaan 20-30 vuoden välein, aremmilla lajeilla tarvittaessa.
Uusittaessa on käytettävä kasvullista lisäystä, mikäli samalla paikalla on usei-ta samaan aikaan kukkivia kärhöjä. Leikkaususei-tarve on vähäinen, ajoitusei-tain kui-vuneiden, tai vioittuneiden oksien ja haarojen poistoja.
Kirjallisuus
Alanko, P. & Tegel, S. 1989. KESKAS-tutkimus. Kestäviä koristekasveja viherrakentamisen tarpeisiin. SITRA Sarja B nro 98. 11 p. Kyriiri Oy, Hel-sinki. ISBN 951-563-219-6.
Alanko, P. & Kahila, P. 2003. Köynnöskasvit. 231 p. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. ISBN 951-31-2733-8.
Bean, W.J.1989. Trees & shrubs hardy in the British Isles. (Eds. D.L. Clarke and G. Taylor. Eigth Edition Revised) Volume I A-C. 845 p. John Murray, London. ISBN 0-7195-1707-7.
Siperiankärhö (Clematis alpina ssp. sibirica). Kuva Marjatta Uosukainen.
39
MTT kokoelmien puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 1. Nimi ja alkuperätiedot, MTT:n kokoelmien nykytilanne
Clematis, kärhöt
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Suomalainen/ruotsalainen nimi Alkuperä
Säilytyspaikka (ja -muoto) MTT:n kokoelmissa:
Clematis alpina TTA-098 alppikärhö/ alpklematis Elimäki LAU (a,s)
Clematis sibirica subsp. sibirica TTA-301 siperiankärhö/sibirisk klematis MTT Maaninka LAU (k,a)
Clematis integrifolia TTA-335 kellokärhö/helbladig klematis. Siemenviljelmä Englanti LAU (a)
Clematis tangutica TTA-197 kiinankeltakärhö/gullklematis Siemenaineisto Sauherad, Norja LAU (a,s)
Clematis tangutica TTA-337 kiinankeltakärhö/gullklematis Norja, Ås LAU (a)
Clematis viticella 'Carmencita'
TTA-429 viinikärhö/italiensk klematis
Laukaa, Vihtasilta / Weibull's myymälä,
Ruotsi LAU (k,m)
Viljelykasvien nimistössä lisäksi lajit:
Clematis sibirica subsp. sibirica siperiankärhö/sibirisk klematis
- 'Riga', 'White Moth'
Clematis Alpina-ryhmä: 19 lajiketta tarha-alppikärhö
Clematis chiisanensis pogodikärhö/pogodklematis
Clematis x diversifolia: 3 lajiketta tiukukärhö/fransk klematis (C. integrifolia x lanuginosa)
Clematis x durandii helokärhö/violklematis (C. integrifolia x viticella x eriostemon)
Clematis fauriei magnuksenkärhö
Clematis flammula tuoksukärhö/vippklematis
Clematis fusca kamtšatkankärhö/brun klematis
Clematis heracleifolia trumpettikärhö/trumpetklematis
Säilytyspaikat: Säilytysmuodot:
LAU: MTT, Laukaa a: avomaa
k: kasvihuone
40
MTT kokoelmien puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 1. Nimi ja alkuperätiedot, MTT:n kokoelmien nykytilanne
Clematis, kärhöt
Viljelykasvien nimistössä lisäksi lajit:
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Suomalainen/ruotsalainen nimi Alkuperä
Säilytyspaikka (ja -muoto)
Clematis integrifolia 'Alba' ja 'Rosea' kellokärhö/helbladig klematis
Clematis Integrifolia-ryhmä: 6 lajiketta tarhakellokärhö/
Clematis intricata 'Harry Smith' mangoliankeltakärhö/mangolklematis
Clematis koreana koreankärhö/koreaklematis
Clematis ligusticifolia huntukärhö
Clematis macropetala kruunukärhö/kronklematis
Clematis mandshurica mantšuriankärhö/stor styvklematis
Clematis montana var. rubens vuorikärhö/röd bergklematis
Clematis ochotensis ohotankärhö/amurklematis
Clematis orientalis idänkeltakärhö/orientklematis
Clematis potaninii kiinanlumikärhö/stjärnklematis
Clematis potaninii var. fargesii fargesinkärhö/sidenklematis
- 'Paul Farges' lumikärhö/ vit sidenklematis (C. potaninii x vitalba x fargesioides)
Clematis recta 'Purpurea' pensaskärhö/styvklematis
Clematis serratifolia tuoksukeltakärhö/doftklematis
Clematis Tangutica-ryhmä: 6 lajiketta tarhakiinankeltakärhö/gullklematis
Clematis texensis lyhtykärhö/lyktklematis
Clematis Texensis-ryhmä: 4 lajiketta tarhalyhtykärhö
Clematis tibetana subsp. vernayi 'Orange Peel'
tiibetinkeltakärhö/tibetklematis
Clematis tubulosa hyasinttikärhö
Clematis viorna pisarakärhö
Clematis virginiana virginiankärhö/virginiaklematis
Clematis vitalba saksankärhö/skogsklematis
Clematis viticella viinikärhö/italiensk klematis
41
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 2. Monimuotoisuus
Clematis, kärhöt
Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset
Menes-tyminen Kukinta-aika Ruskaväri Erikoisominaisuus MTT:n kokoelmissa:
Clematis alpina TTA-098 I - V 5. - 6. keltainen 3-4 m. Lilat kukat. Syksyllä karvaiset pähkylät
Clematis sibirica subsp. sibirica TTA-301 I - VI 6. keltainen 3-4 m. Valkoiset kukat. Syksyllä karvaiset pähkylät
Clematis integrifolia TTA-335 keltainen Perenna, karvaiset pähkylät, verhokasvi, kivikot, verhok.
Clematis tangutica TTA-197 I - V 6. - 7.→ keltainen 4 m. Kukat keltaiset. Syksyllä karvaiset pähkylät
Clematis tangutica TTA-337 I - V 6. - 7.→ keltainen 4 m. Kukat keltaiset. Syksyllä karvaiset pähkylät
Clematis viticella 'Carmencita' TTA-429 I - III 7. - 8.→ vihr/kelt 3 m. Kukat punaiset. Versot eivät talvehdi. Syvä istutus
42
MTT kokoelmat, puuvartiset viherrakentamisen kasvit ja Suomessa viljeltävät viherrakentamisen kasvit Taulukko 3. Pitkäaikaissäilytykseen valitut kannat
Clematis, kärhöt Suku, laji ja lajike
Kanta/klooni/
numerotunnukset Säilytys-menetelmä
Säilytyspaikka Lisäys-tapa
Istutus-tiheys
Juuriston eristäminen
MTT:n kokoelmissa:
Clematis integrifolia TTA-335 K,S LAU, TUO S 0,75 x 2 m ei/kyllä
Clematis tangutica TTA-197 K,S LAU, TUO S 1 x 1 m ei/kyllä
Clematis tangutica TTA-337 K,S LAU, TUO S 1 x 1 m ei/kyllä
Clematis viticella 'Carmencita' TTA-429 K, INV LAU, TUO INV 1 x 1 m ei/kyllä
Harkittavat:
Clematis alpina TTA-098 K,S S 1 x 1 m kyllä/kyllä
Clematis sibirica subsp. sibirica TTA-301 K,S S 1 x 1 m kyllä/kyllä
Kerättävät:
Clematis sibirica subsp. sibirica kerättävä
Clematis recta kerättävä
Clematis virginiana kerättävä
Clematis vitalba keräätävä
Clematis viticella kerättävä
Istutustiheys: taimiväli x riviväli
K= kenttäkokoelma, S=siemen, INV= in vitro, KINS = in situ löytöpaikka, P = pistokaslisäys
TUO = Varsinais-Suomen maaseutuoppilaitos, Tuorlan toimipiste, Piikkiö LAU = MTT, Laukaa