P o h j o i s - A m e r i k a n k i l p a i l u m a a t a l o u d e n a l a l i a . Ernst V. Hallen julkaisemassa Amerika nimisessa teoksessa kirjoitetaan tasta asiasta seuraavasti:
Maailmanmarkkinain huonontumisesta huolimatta ovat PohjoisAmerikan maanviljelijat yha edelleen eduUisemmassa asemassa kuin E u -ropan maanviljelijat; edellisten on yleensa tuotantokustannusten puo-lesta helpompi mukaantua markkinahinnan mukaan, etupaassa siita syysta, etta he paasevat hyvin pienella maankoroUa ja hyvin pienilla
I
193
194 Poimintoja ja tietoja eri aloilta.
paaomilla. Vanhempi sukupolvi on saanut maan ihan ilmaiseksi tai ainakin aivan mitattomasta valtiolle suoritettavasta maksusta, niiden, jotka myohemmin ovat ravenneet maanviljeKjoiksi, on tosin, koska v a -paata peltomaata tuskin enaa on saatavissa, taytynyt suorittaa todellinen ostohinta — mutta lantodellinen varsinaisilla tuotantoalueilla se k u m -minkin. edelleen on niin alhainen, ettei sita voi verratakaan europpa-laisiin tilanhintoihin. Rakennuksia amerikkalainen farmeri (maanviljelija) on hankkinut itselleen vain ihan valttamattomimmat; mita erittain v i l -ja-aittoihin tulee, niin nehSnelle toimittavat erityiset vilja-aittayhdis-tykset tai rautatiet; navetat voidaan elainten huokeuden tahden raken-taa hyvin alkuperaisesti. Pohjoisamerikkalaisen farmerin vakinainen kor-kotaakka on siis pieni j a siita syysta han saattaa jotenkin elastisesti mukaantua maailmanmarkkinoiden vaihtelujen mukaan; tassa hanta viela auttaa ilmanalakin, joka tekee mahdoUiseksi viljella kesaviljaa h y -vin laajassa maarassa.
Mutta jos pohjoisamerikkalaisen farmerin on mahdollista laajem-massa mitaSsa sovittaa tuotantokustannuksensa maailmanmarkkinahin-nan mukaan, niin saamme myoskin toistaiseksi' pitaa varmana, etta Pohjois-Amerikka on heti kayttava tuotantonsa laajentamiseksi jokaista pienta hinnannousua, joka on seurauksena Argentinan maanviljelyksen, Etela-Afrikan tai Australian karjanhoidon mahdoUisesti sattuvasta tuoton vahenemisesta. Tassa ei merkitse mitaan, onko viela saatavissa v a -paata peltomaata, tai antaako sumi osa viljellysta maasta enaa ainoas-taan hyvin pienia satoja, — niin paljon maata, etta viljamaaraa j a sa-malla karjanhoidon tuotteita voidaan viela tuntuvasti lisata, on viela kylla olemassa. J a niin kauan kuin nain on laita, on Pohjois-Amerikka aina painava kaikkien maatalouden tuotteiden hintaa alaspain. Muutos on varmaan vasta sitten odotettavissa, kun maan Oman vaeston l i -saantyminen, kun oman elantotarpeen kasvaminen kiihottaa Pohjois-Amerikan • maataloutta paaoman ja tyon puolesta voimaperaisempiin viljelystapoihin, kun siis sen mukaantumiskyky loppuu.
B e l g i a n o s u u s k u n n a t . Aikakauskirjassa Archiv fiir Sozial-wissenschaft und Sozialpolitik antaa belgialainen sosialisti Louis Bert-rand huvittavia tietoja Belgian pitkalle kehittyneesta osuustoiminta-liik-keesta. Ensimaiset osuuskunnalliset yritykset pantiin tassa maassa alulie jo 1840-luvulIa. Mutta niilla, yhta vahan kuin 1860-luvulla tunnetun kansainvalisen tyovaenliiton n. s. Internatsionalen vaikutuksesta syntyneilla osuuskunnillakaan, ei ollut menestysta. Vasta 1880luvulla B e l -gian osuustoimiltaliike paasi hyvaan vauhtiin suureksi osaksi sen joh-dosta, etta sosialistit huomasivat voivansa kayttaa sita hyvalla menes-tyksella propagandatarkoituksiinsa. Vuoden 1904 alussa oli Belgiassa enemman kuin .2,400 mita erilaatuisinta osuuskuntaa; jasenia niissa oli arviolta noin 200,000. Jos jasenten perheet lasketaan mukaan, niin
Poimintoja ja tietoja eri aloilta. 195
he edustivat milioonaa kuluttajaa eli enemman kuin seitsematta osaa koko vaestosta.
Lukuisimmat Belgian osuuskimnista ovat kulutusosuuskunnat, tuo-tanto-osuuskumiat, maalaisten osuusmeijerit, osto- j a myyntiosuuskun-nat, saasto-ja lainausosuuskunnat (osuuskassat.) Huonoimmin ovat Belgiassa niinkuin muuallakin tuotanto-osuuskunnat menestyneet. O n muuten huomattava, etta muutamia naista ovat ammattiyhdistykset perustaneet hankkiakseen tyota tyottomiksi joutuneille jasenilleen. P a rempi menestys on ollut yllamainituilla maalaisten osuuskunnilla. K a i k -kein pisimmaUe nayttavat kumminkin kulutusosuuskunnat -paasseen.
Yhtena syyna Belgian osuuskuntien, erityisesti kulutusosuuskun-tien suurenmoiseen menestykseen on pidettava niiden kansanomaisuutta, s. o. ne kaantyvat kaikkien puoleen tehden koyhimmallekin tyomiehelle mahdoUiseksi paasta niiden jaseneksi. Osuusmaksu on ainakin sosialis-tisissa osuuskunnissa pieni, 1 0 frangia, j a sen saa suorittaa pienissa erissa, kahden tai kolmen vuoden kuluessa. Jaseneksi paasee kuitenkin heti kun on suorittanut 4 0 tai 5 0 centimaa jasenkirjastaan. Belgian kulutusosuuskunnat noudattavat muuten Roehdalen jarjestelmaa, joka kaikkialla on nayttaytynyt tarkoituksenmukaisimmaksi.
Erityista huomiota ansaitsee Belgian osuustoimintaliikkeen suhde sosialistiseen tyovaenliikkeeseen.' Belgian sosialistit ovat huomanneet, etta suuria joukkoja ei saada yhtymaan tyovaenliikkeeseen yksistaan siten, etta niita koetetaan innostuttaa suurilla tulevaisuuden ihanteilla.
Naille joukoille on sen ohessa selvasti osotettava, etta sosialismi saat-taa tarjota tyovaelle jo talla hetkella kouraantuntuvia etuja paranta-maUa heidan aineellista, henkista ja siveellista tilaansa. Juuri tassa suh-teessa osuustoiminta on osottautunut erinomaiSeksi keinoksi. Se on sita paitse hankkinut Belgian sosialisteille varoja sanomalehtien j a kirjasto-jen perustamiseksi j a yllapitamiseksi, luentokirjasto-jen ja kokousten pitamiseksi, kokoushuoneiden rakennuttamipitamiseksi, lakko j a vararahastojen k e -raamiseksi j . n. e. SosiaKstiset osuuskunnat ovat hankkineet runsasta toi-mialaa Belgian tyovaen kyvykkaimmille miehille, varsinkin sellaisille, jotka sosialistisen toimintansa tahden on karkotettu tyopaikoistaan. N e
ovat tehneet sosialisteille mahdoUiseksi levittaa aatteitaan niihinkin pii-reihin, jotka tahan asti ovat olleet vihamielisella kannalla sosialismiin nahden. T a m a n ovat varsinkin Gentin sosialistit huomanneet. Viela as-kettain heidan oli melkein mahdoton perustaa sosialistisia tyovaenyhdistyksia Flanderin pienissa kaupungeissa, joissa pappispuolue on h a l -linnut rajattomasti vuosisatoja. Niissa oli mahdoton saada huoneustoa esitelmain tai kokousten pitamiseksi; ravintolanisanuat, jotka uskalsivat antaa huoneensa tallaisiin tarkoituksiin, joutuivat boikottauksen alaisiksi j a taloudelliseen havioon. Ulkona taivasalla taas oli vaikea pitaa ko-kouksia, silla pappien j a piklcukauppiasten kiihottamat talonpojat hai-ritsivat vakivaltaisesti puhujia. Nyt sosialistit ovat keksineet paremman
196 Poimintoja ja tietoja e7'i aloilta.
keinon: he vuokraavat tai ostavat ensin huoneuston, avaavat siina r a -vintolaliikkeen j a tekevat siita sosialistisen kokouspaikan; pian avataan samassa rakennuksessa myoskin osuuskauppa. Paikkakunnan tyovaki rupeaa ostamaah tasta kaupasta, joka tarjoo sille suuria etuja, kay so-sialistien kokouksissa, lukee heidan sanomalehtiansa j a lentokirjasiansa j a mieltyy pian sosialismin aatteisiin. Osuuskauppa j a ravintolaliike tuottavat niin suuren voiton, etta puolueen kannattaa pitaa paikkakun-nalla erityinen agitatori, joka riippumattomassa asemassa ollen saattaa innokkaasti toimia puolueen hyvaksi. Nain on sosialismi viime aikoina huomattavasti levinnyt Flanderin maakunnassa.
Tunnetuimmat Belgian sosialistisista kulutusosuuskunnista ovat Brysselin La maison du peicple j a Gentin Vooruit. Ne ovat, niinkuin B e l -gian isompiin kaupunkeihin perustetut osuuskunnat yleensa, alottaneet toimintansa osuusleipomoina. Edellinen harjottaa yha edelleen paaasial-lisesti leipomoliiketta, mutta tyydyttaa muitakin jasentensa tarpeita.
V . 1885, kolme vuotta perustamisen jalkeen, siina oli 4 0 0 jasenta j a myynti oli 3 6 , 0 0 0 frangia. Vuoden 1903 lopulla jasenlulcu oli 20,000 j a my}aitisumma 4 V2 miljoonaa. Se' on rakennuttanut itselleen toista miljoonaa frangia maksavan oman talon, jonka kokoussalit j a kirjastot ovat Brysselin sosialististen yhdistysten, ammattiyhdistysten, valtiollisten seurain, sivistysyhdistysten y. m. vapaasti kaytettavinS. Sairauden ta-pauksissa jokainen jasen saa ilmaiseksi 7 leipaa viikossa, laakarinhoi-don ja laakkeet. Sita varten osuuskunnan palveluksessa on tata nykya 12 laakaria, 1 5 apteekkaria, useita hammaslaakareita j . n. e. Vuosi-voitosta kaytetaan 3 0 , 0 0 0 frangia sosialistiseen propagandaan.
Viela korkeammalla kannalla on Gentin Vooruit osuuskunta.
V . 1 8 8 1 siina oli 4 0 0 jasenta j a myynti oli 70,000 frangia. 'V. 1899 jasenluku oli 6,600, myyntisumma kolmatta miljoonaa. Voitto-osuuksia
ei makseta jasenille rahassa, vaan osotuksissa, jotka kayvat rahasta osuuskunnan puodeissa, niin etta maksetut voitto-osuudet kaytetaan jalleen ostosten tekemiseen osuuskunnan kaupoissa. T a m a k i n
osuus-kunta hankkii jasenilleen leivan ohessa kaikenlaista muuta tavaraa. Se omistaa sitapaitse kansanapteekkeja, jotka tuottavat koko vaestoUe suurta hyotya. Erittain huomattavia ovat ne yhteiskunnalliset laitokset, jotka ovat kehittyneet taman osuuskunnan yhteydessa. Ensinna on mainit-tava vastavuoroisuuteen perustuva sairasvakuutus, joka 5 centimen viikkomaksusta toimittaa sairastuneille jasenille laakarinapua, laakkeita ja 6 leipaa viikossa, lisaksi on olemassa henkivakuutus y. m. Aivan askettain on perustettu elakekassa niita jasenia varten, jotka ovat kuut-takymmenta vuotta vanhemmat. Siihen paasee osalliseksi jokainen, joka 20 vuoden kuluessa on ostanut osuuskunnan puodeista vahintain 150 frangilla vuosittain, jolloin leipaostoja ei kuitenkaan oteta huomioon.
Mita suuremmat ostokset ovat, sita suurempi on myoskin elake. Voo-ruitkin kayttaa paljon' varoja sosialistiseen propagandaan j a jasentensa henkiseen j a siveelliseen kasyatukseen.