Asutus ja maankäyttö

Uusimaa on maamme tiheimmin asuttua. Tämä näkyy myös asutuksen levinneisyy-dessä pohjavesialueille: tarkasteltavista 313 pohjavesialueesta 216 on sellaisia, joilla asutusta on yli 5 % pohjavesialueen pinta-alasta. Pääkaupunkiseudun kaupunkien Helsingin, Espoon ja Vantaan pohjavesialueet ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta taajama-asutuksen tai tiheän asutuksen vallassa. Kuntien keskustaajamat sijoittuvat yleensä pohjavesialueille, peräti 19 keskustaajamaa on kokonaan tai suu-rimmaksi osaksi pohjavesialueella. Asukasluvultaan suurimpia pääkaupunkiseudun ulkopuolisia kaupunkeja tai taajamia, jotka sijoittuvat pohjavesialueelle ovat Porvoo, Hyvinkää, Järvenpää, Lohja, Hyrylä, Nummela, Mäntsälä, Tammisaari, Karjaa, Han-ko ja Loviisa.

Jätevesien pääsy pohjaveteen on yleisin asutuksen aikaansaama pohjaveden li-kaantumisriski. Pohjaveden laatua voivat heikentää kiinteistöjen jätevesikaivot ja imeyttämöt sekä yhdyskuntien jätevesien käsittelylaitokset. Riskin aiheuttavat myös huonokuntoiset viemäriverkostot tai viemäröinnin puuttuminen kokonaan. Taa-jamien ulkopuolella ei yleensä ole viemäriverkostoa, vaan jätevesien johtaminen saostuskaivojen kautta maahan tai ojaan on edelleen yleinen jätevesien käsittelytapa.

Uudellamaalla on runsaat 100 000 asukasta vesihuoltolaitosten vesijohto- ja viemä-riverkostojen ulkopuolella.

Asutukseen liittyvä pohjavesiriski ovat myös asuinkiinteistöjen vanhat, pääosin 1960- ja 70-luvuilla asennetut lämmitysöljysäiliöt, joita sijaitsee vedenhankintaa var-ten tärkeillä pohjavesialueilla arviolta kymmeniätuhansia kappaleita. Esimerkiksi Hyvinkään pohjavesialueelta on tiedossa yli 3 000 erityyppistä öljysäiliötä, Lohjan-harjun pohjavesialueelta lähes 2 000, Hangon pohjavesialueelta yli 400 ja Numme-lanharjun pohjavesialueelta reilut 300.

taajama-asutus (taajama-asutusaluetta > 5 % pohjavesialueen pinta-alasta)

kunta pohjavesialue pohjavesialueen

pinta-ala, ha Asutus, ha Asutus, %

järvenpää järvenpää 48 16,75 34,6

Helsinki Vuosaari 294 89,50 30,4

Vantaa koivukylä 102 15,50 15,2

Helsinki Vartiokylä 163 14,81 9,1

Helsinki santahamina 113 7,88 7,0

tammisaari Björknäs 531 33,00 6,2

tuusula Hyrylä B 46 2,56 5,6

Hyvinkää Hyvinkää 2 906 157,44 5,4

Espoo Metsämaa 81 4,19 5,2

Helsinki tattarisuo 126 6,30 5,0

Haja-asutus (Asutusta > 30 % pohjavesialueen pinta-alasta)

kunta pohjavesialue pohjavesialueen

pinta-ala, ha Asutus, ha Asutus, %

loviisa Myllyharju 114 54,69 48,2

Espoo kuusikoti 27 12,25 45,4

lapinjärvi Antasbacken 17 7,50 44,3

karjaa karjaa B 366 158,94 43,5

kirkkonummi Veikkola 117 49,38 42,3

ruotsinpyhtää Ahvenkoski 42 16,88 40,4

karjaa karjaa A 121 48,50 40,1

Vantaa koivukylä 102 40,75 39,9

porvoo porvoo A 160 63,44 39,7

kirkkonummi Veikkola ii 55 20,69 37,9

kirkkonummi långvik 24 8,81 37,1

Espoo Metsämaa 81 29,63 36,7

Nurmijärvi kassakumpu 114 41,75 36,6

lapinjärvi lapinjärvi 145 52,38 36,3

tuusula Hyrylä B 46 16,56 35,9

sipoo kotimäki 12 4,50 35,5

ruotsinpyhtää kuninkaankylä B 38 13,38 35,1

tammisaari kyrkmalmen 161 56,00 34,8

lohja Mäntylä 28 9,69 34,2

Espoo kolmiranta 38 12,06 31,3

Vantaa seutula 69 21,50 31,1

kirkkonummi lapinkylä 186 56,44 30,3

taulukko 7.2. Asutus pohjavesialueilla Uudellamaalla (tiedot Corine -aineistosta, 5/2008).

Asutukseen liittyviä pohjavesiongelmia aiheuttavat myös kaatopaikat, vapaa-ajan alueet, hautausmaat sekä pohjaveden muodostumisalueen pieneneminen rakenta-misen, päällystämisen ja hulevesien poisjohtamisen seurauksena. Kaatopaikoilta kulkeutuu kaatopaikkajätteen ja sen alapuolisen maaperän läpi imeytyneitä suoto-vesiä, joissa eri haitta-aineiden pitoisuudet voivat olla tavallisia jätevesiä korkeam-pia. Suoto- ja hulevedet voivat kohottaa esimerkiksi pohjaveden sähkönjohtokykyä, orgaanisen hiilen kokonaispitoisuutta sekä typpi- ja kloridipitoisuutta. Pohjavettä mahdollisesti vaarantavia vapaa-ajan alueita ovat esimerkiksi moottoriurheilu- ja ampumaradat sekä golf- ja urheilukentät, mikäli niiden toimintaan liittyy esimerkiksi polttoaineiden, torjunta-aineiden ja lannoitteiden käyttöä ja varastointia. Uudenmaan ympäristökeskuksen pohjavesialueilla sijaitsee noin 35 hautausmaata, 12 vanhaa kaatopaikkaa ja kolme golfkenttää.

7.2.1

Nykykäytännön mukaiset toimenpiteet

Vesihuoltolain (9.2.2001/119) mukaan kunta hyväksyy alueellaan toimivalle vesihuol-tolaitokselle toiminta-alueen. Toiminta-alueiden tulee kattaa alueet, joilla kiinteistöjen liittäminen vesihuoltolaitoksen vesijohtoon tai viemäriin on tarpeen asutuksen taikka vesihuollon kannalta asutukseen rinnastuvan elinkeino- ja vapaa-ajantoiminnan mää-rän tai laadun vuoksi. Toiminta-alueella oleva kiinteistö on vesihuoltolain mukaan liitettävä vesihuoltolaitoksen vesijohtoon ja viemäriin. Pohjavesialueilla sijaitseva asutus pyritään saamaan toiminta-alueiden piiriin, jolloin viemäröimätön taaja-asutus pohjavesialueilla vähenee.

Jätevesien johtamisessa otetaan huomioon pohjavesialueet, erityisesti vedenot-tamot ja niiden vaikutusalueet. Uudet yhdysviemärit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Myös jätevesipumppaamot pyritään si-joittamaan pohjavesialueiden ulkopuolelle ja ellei tämä ole teknisesti mahdollista, pumppaamot varustetaan suoja-altailla. Vanhojen viemäriverkostojen kuntoa tark-kaillaan mm. verkostojen videokuvauksien avulla ja huonokuntoisia verkostojen osia kunnostetaan. Tosin viemäriverkostojen kuntotarkastusten ja kunnostusten tarve on nykyisin toteutuvia kunnostusmääriä huomattavasti suurempi.

Asetus talousjätevesien käsittelystä (542/2003) vesihuoltolaitosten viemäriverkos-tojen ulkopuolisilla alueilla tiukensi jäteveden käsittelyvaatimuksia haja-asutusalu-eella. Haja-asutusalueilla, mukaan lukien loma-asutus, jätevesien käsittely hoidetaan lainsäädännön asettamat puhdistusvaatimukset täyttävillä puhdistusmenetelmillä vuoteen 2014 mennessä siten, ettei käsittelystä aiheudu pohjaveden pilaantumisvaa-raa. Jätevesien imeyttämistä maaperään tai käsittelemättömien jätevesien johtamista avo-ojiin ei sallita pohjavesialueilla. Pohjavesialueilla haja-asutusalueiden jätevesien käsittelytarvetta ja sen tehostamista arvioidaan laadittujen suunnitelmien pohjalta.

Kunnat määräävät jätevesien käsittelyvaatimuksista pohjavesialueilla ympäristön-suojelu- ja rakentamismääräyksillä. Jätevesipäästöjen aiheuttamat riskit talousvetenä käytettävän pohjaveden hygieeniselle laadulle pyritään estämään. Poikkeustilanteissa ryhdytään toimenpiteisiin mahdollisesti pilaantuneen pohjaveden käsittelemiseksi.

Uusien öljylämmitteisten talojen säiliöt sijoitetaan pohjavesialueilla nykyisin maan päälle sisätiloihin ja pohjaveden pilaantumisvaara minimoidaan teknisillä suojaus-rakenteilla. Pohjavesialueella jo sijaitseville maanalaisille öljysäiliöille on olemassa tarkastuskäytäntö, josta määrätään kauppa- ja teollisuusministeriön päätöksessä maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista (30.3.1983/344). Päätöksen mukaan pohjavesialueella sijaitseva maanalainen öljysäiliö on ensimmäisen kerran tarkastettava kymmenen vuoden kuluessa käyttöönotosta. Tarkastuksen perusteella säiliön kunto luokitellaan neljään luokkaan. Seuraava tarkastus tapahtuu kuntoluo-kasta riippuen 2-10 vuoden kuluessa. Tarkastuksessa huonokuntoisiksi todetut säiliöt

tulee poistaa joko välittömästi tai kuuden kuukauden kuluessa tarkastuksesta. Tarkas-tuksen teettäminen on öljysäiliön omistajan tai haltijan vastuulla. TarkasTarkas-tuksen tekee siihen erikoistunut yritys, joita Suomessa on runsaasti. Palo- ja pelastusviranomaisen tulee valvoa, että säiliön omistaja tarkastuttaa säiliönsä säännöllisesti.

Vedenottamoiden suoja-aluepäätökset on otettava huomioon asutusta ja siihen liit-tyviä toimintoja sijoitettaessa. Suoja-aluepäätöksissä on vesilain perusteella annettuja, vedenottamon suoja-alueelle sijoitettavia toimintoja koskevia määräyksiä.

Uudellamaalla on maakunta-, yleis-, asema- ja rantakaavoihin merkitty pohjave-sialuerajat sekä pohjavesialueiden suojelua koskevat kaavamääräykset. Pohjaveden suojelumääräyksillä on varsinkin yleis- ja asemakaavoissa pohjavesialueella kiellet-ty yleensä pohjavedelle haitallisten kemikaalien tai jätteiden varastointi ja öljy- ja kemikaalisäiliöiden sijoittaminen maan alle, lisäksi on annettu pohjaveden suojelu-ohjeita säiliöiden suojaamisesta vuodon varalta sekä toimenpiteistä rakentamisen, ojittamisen ja maankaivun yhteydessä. Pohjavesien suojelun huomioonottaminen kaavoissa vakiintui nykykäytännön mukaiseksi vuonna 1996. Nykyisin maankäytön suunnittelussa uusia, pohjavedelle haitallisia laitoksia tai toimintoja ei enää sijoiteta pohjavesialueille.

Vanhoissa kaavoissa käytäntö pohjavesialueiden merkitsemisen ja suojelumää-räysten suhteen on ollut vaihtelevaa, ja pohjavesialueilla voi olla voimassa vanhoja vahvistettuja kaavoja, joissa pohjavesialueille on esitetty haitallisia toimintoja ilman pohjaveden suojelumääräyksiä. Tällaisien vanhentuneiden kaavojen määrä ei ole tarkoin selvillä. Vanhentuneiden kaavojen maankäyttösuunnitelmien ajantasaista-minen pohjavesien suojelun osalta on hankalaa ja saattaa aiheuttaa kunnalle korva-usvelvollisuuksia.

Kaavoituksessa huomioidaan pohjavesialueiden erityisasema, ja uusia taaja-asu-tusalueita sijoitetaan pohjavesialueille vain poikkeustapauksissa. Riittävillä siselvityksillä on osoitettava, ettei suunnitelluista alueista aiheudu vaaraa pohjave-delle. Uusia työpaikka- ja asuntoalueita sijoitetaan pohjavesialueille ainoastaan siten että riittävän laaja osa pohjavesialueesta säilyy luonnontilaisena.

Rakentamisen pohjavesihaittoja vähennetään asiantuntevalla suunnittelulla ja riittävillä maaperä- ja kallioperätutkimuksilla sekä pohjavesiolojen selvityksillä joi-den perusteella ohjataan varsinaista rakentamista ja rakentamisen sekä lopullisen toiminnon vaatimia pohjavesisuojauksia. Maankäyttöä suunniteltaessa uusia kaato-paikkoja, hautausmaita, moottoriratoja, ampumaratoja tai golfkenttiä ei sijoiteta I ja II luokan pohjavesialueille. Osa pohjavesialueilla sijaitsevista vanhoista toimijoista on selvittänyt toimintansa pohjavesivaikutuksia, laatinut maaperän ja pohjaveden kunnostussuunnitelmia, tarvittaessa pohjaveden suojaussuunnitelmia sekä pohja-veden laadun seurantaohjelmia.

7.2.2

lisätoimenpiteet

Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla vesilaitosten toiminta-alueiden lähistöllä sijaitsevat taaja-asutusalueet tulee liittää toiminta-alueeseen. Ti-heästi rakennetuille haja-asutusalueille järjestetään viemäröinti ja jätevedet johdetaan pohjavesialueiden ulkopuolelle. Aloitetaan pohjavesialueilla olevien jätevesiviemä-reiden säännölliset kuntotarkastukset ja tehostetaan voimakkaasti pohjavesialueilla sijaitsevien vanhojen viemäreiden kunnostuksia.

Pohjavesialueilla sijaitsevat öljysäiliöt kartoitetaan ja öljysäiliöitä koskevat rekis-terit saatetaan ajan tasalle tai uusitaan. Kunnan palo- ja pelastusviranomainen sekä ympäristöviranomainen tiedottavat tehokkaasti voimassa olevien määräyksien vel-voittamista maanalaisten öljysäiliöiden määräaikaistarkastuksista. Kiinteistön

omis-tajat tarkistavat öljysäiliöidensä kunnon säännöllisesti ja poistavat huonokuntoiset säiliöt käytöstä.

Pohjavesialueiden kaavoitusta ja kaavamääräyksiä varten tarvitaan tarkentavia selvityksiä pohjavesiolosuhteista. Kaavoituksen yhteyteen tulee sisällyttää pohjave-situtkimuksia. Pohjavesiselvityksiä ja pohjavesialueiden suojelusuunnitelmia tulisi tehdä nykyistä huomattavasti laajemmin.