lukuun ottamatta tutkimukset myös lähestyvät aihetta sen hetkisessä tilanteessa. Syy-seu-raussuhteiden jäsentämiseksi kaivattaisiin kuitenkin lisää pitkittäistutkimusta, niin koti-maisesti kuin kansainvälisestikin.
Opinto-ohjauksen kehittämisen kannalta olisi arvokasta tutkia menetelmiä, joiden avulla nuorten uramuuntuvuutta voitaisiin tukea. Kaiken kaikkiaan Savickasin (2013) teoria ura-muuntuvuudesta toimii hyvänä lähtökohtana siinä, millaisia taitoja ja ominaisuuksia opis-kelijoiden uraohjauksessa tulisi vahvistaa. Ohjaustyössä tulisi keskittyä vahvistamaan nuoren itsesäätely- ja päätöksentekotaitoja sekä rohkaista tavoitteenasettelussa. Nuorten ammatillista tietoutta tulee laajentaa ja heille tulee tarjota tietoa eri vaihtoehdoista. Tai-tojen vahvistamista ja valtaistumisen kokemuksien saamista tulisi kohdistua etenkin hei-hin, jotka tulevat vähemmän etuoikeutetuista taustoista. On myös tärkeää, että nuorta au-tetaan ymmärtämään valintojensa pitkäaikaiset seuraukset, sillä omat sen hetkiset priori-teetit eivät välttämättä keskity uran rakentamiseen ja tulevaisuus saattaa näyttäytyä epä-relevanttina.
Vaikka perhetaustalla ja ympäristöllä olisi merkitystä nuoren uravalintoihin, sen ei tar-vitse olla näin ja aina on mahdollisuus yksilöllisiin poikkeuksiin. Ohjauksessa tulee tie-dostaa nuoren perhesuhteet ja etenkin kommunikaation laatu. Urakehitystä tuetaan par-haiten helpottamalla kommunikaatiota vanhempien ja nuorten välillä. Täytyy myös muis-taa, että sosioekonominen asema on kuvaava, mieluummin kuin selittävä tekijä. Ei voida sanoa, että matalan sosioekonomisen aseman nuorilla olisi matala luottamus kykyihinsä, mutta voidaan tarkastella tekijöitä ja prosesseja, jotka luonnehtivat perheiden ekonomista asemaa.
LÄHTEET
Autin, K. L., Douglass, R. P., Duffy, R.D., England, J. W. & Allan, B. A. 2017. Subjective social status, work volition, and career adaptability: A longitudinal study. Journal of Vocational Behavior, 99, 1–10.
Aveyard, H. 2014. Doing a Literature Review in Health and Social Care: A Practical Guide. 3. painos. Berkshire: Open University Press.
Bandura, A. 2006. Adolescent Development From an Agentic Perspective. Teoksessa Urdan, T. C. & Pajares, F. (toim.) 2006. Self-Efficacy Beliefs of Adolescents.
Information Age Publishing. 1–43.
Bimrose, J., Brown, A., Barnes, S. & Hughes, D. 2011. The role of career adaptability in skills supply. UK: Warwick Institute for employment research. Evidence report 35.
Blustein, D. L., Chaves, A. P., Diemer, M. A., Gallagher, L. A., Marshall, K. G., Sirin, S.
& Bhati, K. S. 2002. Voices of the Forgotten Half: The Role of Social Class in the School-to-Work Transition. Journal of Counseling Psychology, 49(3), 311-323.
Bourdieu, P. 1986. The Forms of Capital. Teoksessa Richardson, J. (toim.) Handbook of Theory and Research for the Sociology of Education. New York: Greenword Press.
241–258.
Bruininks, P., & Malle, B. F. (2005). Distinguishing hope from optimism and related affective states. Motivation and Emotion, 29, 327–355.
Carvalho, R. G. G. 2015. Future time perspective as a predictor of adolescents’ adaptive behavior in school. School Psychology International, 36(5), 482–497.
Coleman, J. S. 1988. Social Capital in the Creation of Human Capital.
American Journal of Sociology, 94, 95–120.
Erola, J. 2010. Kohorttien väliset liikkuvuuserot. Haaste suomalaisen yhteiskunnan avoimuudelle. Yhteiskuntapolitiikka 75:3, 318–323.
Erola, J. 2010. Luokkarakenne ja luokkiin samaistuminen Suomessa. Teoksessa Erola, J.
2010. (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki:
Gaudeamus. 27–44.
Eronen, S. & Tallgrén, T. 2019. Opettajatuutori ohjaajana. Teoksessa Sivén, S. (toim.) 2019. Ohjaajuus ja tuutorointi Laurea Certified Tutor -koulutuksessa. Laurea korkeakoulu, Laurea julkaisut 126. 34–41.
Ervasti, H. 2010. Yhteiskuntaluokat ja hyvinvointivaltio. Teoksessa Erola, J. 2010.
(toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: mus. 147–165.
Eshelman, A. 2013. Socioeconomic Status and Social Class as Predictors of Career Adaptability and Educational Aspirations in High School Students. Thesis. Paper 1265.
Southern Illinois University Carbondale.
Eshelman, A. & Rottinghaus, P. J. 2015. Viewing Adolescents' Career Futures Through the Lenses of Socioeconomic Status and Social Class. The Career development quarterly 63(4), 320–332.
Eskola, J. & Suoranta, J. 1998. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: paino.
Ginevra, M. C., Magnano, P., Lodi, E., Annovazzi, C., Camussi, E., Patrizi P. & Nota, L.
2018. The role of career adaptability and courage on life satisfaction in adolescence.
Journal of Adolescence 62, 1–8.
Heiskala, L., Erola, J. & Kilpi-Jakonen, E. 2020. Compensatory and multiplicative advantages: Social origin, school performance, and stratified higher education enrolment in Finland. European Sociological Review, 1-15.
Heppner, M. J. & Jung, A-K. 2013. Gender and Social Class: Powerful Predictors of a Life Journey. Teoksessa Walsh, W. B., Savickas, M. L. & Hartung, P. J. (toim.) 2013.
Handbook of vocational psychology: theory, research, and practice. 4. painos. New York: Routledge. 81–102.
Hirschi, A. 2009. Career adaptability development in adolescence: Multiple predictors and effect on sense of power and life satisfaction. Journal of Vocational Behavior 74, 145–155.
Hlad’o, P., Kvasková, L., Ježek, S., Hirschi, A. & Macek, P. 2019. Career Adaptability and Social Support of Vocational Students Leaving Upper Secondary School. Journal of Career Assessment, 1–18.
Hooley, T., Sultana, R. & Thomsen, R. 2018. The Neoliberal Challenge to Career Guidance. Mobilising Research, Policy and Practice Around Social Justice. Teoksessa Hooley, T., Sultana, R. & Thomsen, R. (toim.) 2018. Career guidance for social justice.
Contesting neoliberalism. New York: Routledge. 1–27.
Härkönen, J. 2010. Sosiaalinen periytyvyys ja sosiaalinen liikkuvuus. Teoksessa Erola, J.
(toim.) 2010. Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki:
Gaudeamus. 51–66.
Johnston, C. S., Luciano, E. C., Maggiori, C., Ruch, W. & Rossier, J. 2013. Validation of the German version of the Career Adapt-Abilities Scale and its relation to orientations to happiness and work stress. Journal of Vocational Behavior, 83, 295–304.
Kallio, T, J. 2006. Laadullinen review -tutkimus metodina ja yhteiskuntatieteellisenä lähestymistapana. Hallinnon tutkimus 2, 18–28.
Kangasniemi, M. Utriainen, K. Ahonen, S.-M. Pietilä, A.-M. Jääskeläinen, P. & Liikanen, E. 2013. Kuvaileva kirjallisuuskatsaus: eteneminen tutkimuskysymyksestä tyyn tietoon. Hoitotiede 25 (4), 291–301.
Karacan-Ozdemir, N. 2019. Qualitative exploration of career adaptability of Turkish adolescents. Australian Journal of Career Development, 28(2), 83–91.
Karacan-Ozdemir, N. & Guneri, Y. 2017. The Factors Contribute to Career Adaptability of High‐School Students. Eurasian Journal of Educational Research, 67, 183–198.
Karhunen, H. & Uusitalo, R. 2017. 50 vuotta koulutusmahdollisuuksien tasa-arvoa.
Yhteiskuntapolitiikka 82 (2017):3, 296–303.
Keltinkangas-Järvinen, L. 2007. Koulu sosiaalisen pääoman lisääjänä ja elinikäisen oppimisen kasvattajana psykologisten tutkimustulosten valossa. Teoksessa Alatupa, S., Karppinen, K., Keltinkangas-Järvinen L. & Savioja, H. (toim.) Sitran raportteja 75:
Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma: löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Helsinki: Edita Prima. 23–44.
Kenny, M. E. & Bledsoe, M. 2004. Contributions of the relational context to career adapt ability among urban adolescents. Journal of Vocational Behavior 66, 254–272.
Kestilä, L., Karvonen, S., Parikka, S., Seppänen, J., Haapakorva, P. & Sutela, E. 2018.
Vanhempien koulutus ennustaa nuorten hyvinvointia pitkälle aikuisuuteen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Suomen Sosiaalinen Tila 3/2018. Viitattu 08.04.2020.
www.julkari.fi/
Kivinen, O., Hedman, J. & Kaipainen, P. 2012. Koulutusmahdollisuuksien taisuus Suomessa – Eriarvoisuuden uudet ja vanhat muodot. Yhteiskuntapolitiikka 77 (2012):5, 559–566.
Komulainen, K., Räty, H. & Korhonen, M. 2008. Elämä ei ole mitään ilman riskin ottamista? Teoksessa Tolonen, T. (toim.) 2008. Yhteiskuntaluokka ja sukupuoli.
Nuorisotutkimusseura julkaisuja 83. Tampere: Vastapaino. 175–197.
Kuurila, E. 2014. Uraohjaus ja urasuunnittelu ammattikorkeakoulussa. Turun yliopisto:
väitöskirja.http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-5771-2
Lee, S. K. & Yi, H. S. 2010 Family systems as predictors of career attitude maturity for Korean high school students. Asia Pacific Education Review, 11(2), 141–150.
McKenna, B., Zacher, H., Sattari Ardabili, F. & Mohebbi, H. 2016. Career ties Scale – Iran Form: Psychometric properties and relationships with career faction and entrepreneurial intentions. Journal of Vocational Behavior, 93, 81–91.
Naumanen, P. & Silvennoinen, H. 2010. Koulutus, yhteiskuntaluokat ja eriarvoisuus.
Teoksessa Erola, J. 2010. (toim.) Luokaton Suomi? Yhteiskuntaluokat 2000-luvun Suomessa. Helsinki: Gaudeamus. 67–88.
Negru-Subtirica, O. & Pop, E. I. 2016. Longitudinal links between career adaptability and academic achievement in adolescence. Journal of Vocational Behavior 93, 163–170.
Nota, L., Ginevra, M. C. & Soresi, S. 2012. The Career and Work Adaptability Question naire (CWAQ): A first contribution to its validation. Journal of Adolescence 35, 1557–
1569.
Nuorisolaki 1285/2016. Finlex. Viitattu 14.4.2020. https://www.finlex.fi/
Pajares, F. 2006. Self-Efficacy During Childhood and Adolescence: Implications for Teachers and Parents. Teoksessa Urdan, T. C. & Pajares, F. (toim.) 2006. Self-Efficacy Beliefs of Adolescents. Information Age Publishing. 339–367.
Penttinen, L. 2015. Mikä minusta tulee isona? Teoksessa Martikainen, L. (toim.) 2015.
Mitä se sulle kuuluu? Nuoren elämän valinnat puntarissa. United Press Global.
Pope, C., Mays, N., Popay, J. 2007. Synthesizing Qualitative and Quantitative Health Evidence. A Guide to Methods. Maidenhead: Open University Press.
Pouyaud, J., Vignoli, E., Dosnon, O. & Lallemand, N. 2012. Career Adapt-Abilities Scale – France form: Psychometric properties and relationships to anxiety and motivation.
Journal of Vocational Behavior, 80, 692–697.
Pulkkinen, J., Rautopuro, J. & Välijärvi, J. 2017. Kaikki hyvin? Suomalaisnuorten hyvinvointi nuorisobarometrin ja PISA-tutkimuksen tulosten valossa. Teoksessa Pekkarinen, E. & Myllyniemi, S. (toim.) 2017. Opin polut ja pientareet – Nuorisobarometri 2017. Helsinki: Nuorisotutkimusseura ry. 121-132
Pöyliö, H. & Erola, J. 2015. Suomen lisääntynyt sosiaalinen liikkuvuus harvinaista muualla Euroopassa. Talous ja Yhteiskunta 4/2015, 30–35.
Quon, E. C. & McGrath, J. J. 2015. Community, family, and subjective socioeconomic status: Relative status and adolescent health. Health Psychology 34 (6), 591–601.
Richard, D. 2018. The Influence of Socioeconomic Status and Subjective Social Status on the Career Development of College Students. Master's Theses. 590. The University of Southern Mississippi.
Rossier, J. 2015. Career adaptability and life designing. Teoksessa Nota, L. & Rossier, J.
(toim.) 2015. Handbook of life design. From practice to theory and from theory to practice. Göttingen: Hogrefe. 153–168.
Rottinghaus, P. J., Buelow, K. L., Matyja, A. & Schneider, M. R. 2012. The Career Futures Inventory–Revised: Measuring Dimensions of Career Adaptability. Journal of Career Assessment 20(2), 123–139.
Rottinghaus, P. & Miller, A. 2013. Convergence of Personality Frameworks Within Vocational Psychology. Teoksessa Walsh, B., Savickas, M. & Hartung, P. (toim.) 2013.
Handbook of Vocational Psychology: Theory, Research, and Practice. 4. painos. New York: Routledge. 105–131.
Ryba, T. V., Zhang, C-Q., Huang, Z. & Ainola, K. 2017. Career Adapt-Abilities Scale – Dual Career Form (CAAS-DC): psychometric properties and initial validation in school student-athletes. Health Psychology and Behavioral Medicine, 5:1, 85–100.
Rytkönen, M. 2016. Laadullinen tarkastelu koulutuksen valikoituvuuteen. Teoksessa Saari, J., Aarnio, L. & Rytkönen, M. (toim.) Kolme näkökulmaa koulutuksen tuvuuteen. Helsinki: Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, 51/2015. 109–153.
Saaranen-Kauppinen, A. & Puusniekka, A. 2006. Teemoittelu. KvaliMOTV – mäopetuksen tietovaranto. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto.
Saari, J., Aarnio, L. & Rytkönen, M. (toim.) 2015. Kolme näkökulmaa koulutuksen valikoituvuuteen. Nuorten koulutusvalinnat tilastojen ja kertomusten valossa. Helsinki:
Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö Otus, 51/2015.
Saegert, S. C., Adler, N. E., Bullock, H. E., Cause, A. M., Liu, W. M. & Wyche, K.F.
2007. Report of the APA Task Force on Socioeconomic Status. Washington, DC:
American Psychological Association.
Şahin, I. & Kirdök, O. 2018. Investigation of Relationship between High School Students’ Career Adaptability, Subjective Well-Being and Perceived Social Support.
International Education Studies, 11(8), 127–135.
Salminen A. 2011. Mikä kirjallisuuskatsaus? Johdatus kirjallisuuskatsauksen tyyppeihin ja hallintotieteellisiin sovelluksiin. Vaasan yliopiston julkaisuja. Opetusjulkaisuja 62.
Julkisjohtaminen 4. Vaasa.
Santilli, S., Marcionetti, J., Rochat, S., Rossier, J. & Nota, L. 2017. Career Adaptability, Hope, Optimism, and Life Satisfaction in Italian and Swiss Adolescents. Journal of Career Development, 44(1), 62–76.
Savickas, M. L. 2013. Career construction theory and practice. Teoksessa: Brown S. &
Lent R. Career development and counseling: Putting theory and research to work.
2. painos. Hoboken, N.J.: Wiley cop.
Savickas, M. (1997). Career adaptability: An integrative construct for life-span, life-space theory. The Career Development Quarterly, 45(3), 247–259.
Savickas, M.L., Nota, L., Rossier, J., Dauwalder, J-P., Duarte, M.E., Guichard, J., Soresi, S., Esbroek, R.V. & Vianen, A.E.M. 2009. Life designing: A paradigm for career construction in the 21st century. Journal of Vocational Behavior (75), 239–250.
Savickas, M. L. & Porfeli, E. J. 2012. Career Adapt-Abilities Scale: Construction, bility, and measurement equivalence across 13 countries. Journal of Vocational Behavior 80, 661–673.
Savickas, M. L. & Porfeli, E. J. 2011. Revision of the Career Maturity Inventory: The Adaptability Form. Journal of Career Assessment 19(4), 355–374.
Savioja, H. 2007. Koulutekijät nuorten syrjäytymisriskiä selittämässä. Teoksessa Alatupa, S., Karppinen, K., Keltinkangas-Järvinen L. & Savioja, H. (toim.) Sitran raportteja 75: Koulu, syrjäytyminen ja sosiaalinen pääoma: löytyykö huono-osaisuuden syy koulusta vai oppilaasta? Helsinki: Edita Prima. 140–179.
Sirniö, O. 2016. Constrained life chances: Intergenerational transmission of income in Finland. Helsinki: Helsingin yliopisto.
Soresi, S., Nota, L. & Ferrari, L. 2012. Career Adapt-Abilities Scale – Italian form:
Psychometric properties and relationships to breadth of interests, quality of life, and perceived barriers. Journal of Vocational Behavior, 80, 705–711.
Sosioekonomisen aseman luokitus 1989. Tilastokeskus. Käsikirjoja 17. Viitattu 30.01.2020. https://www.doria.fi/
Super, D. 1953. A theory of vocational development. American Psychologist, 8(5), 185–
190.
Šverko, I. & Babarović, T. 2016. Vocational development in adolescence: Career construction, career-decision making difficulties and career adaptability of Croatian high-school students. Applied Psychology, 9(4), 429–448.
Tien, H-L. S., Lin, S-H., Hsieh, P-J. & Jin, S-R. 2014. The Career Adapt-Abilities Scale in Macau: Psychometric characteristics and construct validity. Journal of Vocational Behavior 84, 259–265.
Tikkanen, J. 2020. Constructing Life Courses in Times of Uncertainty - Individualisation and Social Structures in the Context of Finnish Education. Väitöskirja. Turun yliopisto.
Viitattu 1.12.2020. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-29-7908-0
Timonen, E., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. 2016. Nuorten uramuuntuvuus toisen asteen opintojen alussa. Psykologia 51 (03), 191–208.
Tuomi, J. & Sarajärvi, A. 2018. Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi (Uudistettu laitos.). Helsinki: Tammi.
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2012. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen lyjen käsitteleminen Suomessa. Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohje 2012.
Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta. Viitattu 29.5.2020. https://tenk.fi/
Työn murros ja elinikäinen oppiminen: Elinikäisen oppimisen kehittämistarpeita selvit tävän työryhmän raportti. Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2018:8. Helsinki:
Opetus- ja kulttuuriministeriö. Viitattu 21.5.2020.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/160556/okm08.pdf
Urbanaviciute, I., Kairys, A., Pociute, B. & Liniauskaite, A. 2014. Career adaptability in Lithuania: A test of psychometric properties and a theoretical model. Journal of tional Behavior 85, 433–442.
Vanhalakka-Ruoho, M. 2015. Toimijuus ja suunnanotto elämässä. Teoksessa Kauppila, P. A., Silvonen, J. & Vanhalakka-Ruoho, M. (toim.) 2015. Toimijuus, ohjaus ja elämänkulku. Joensuu: Itä-Suomen yliopisto. 39–54.
Wilkins, K. G., Santilli, S., Ferrari, L., Nota, L., Tracey, T. J.G. & Soresi, S. 2014. The relationship among positive emotional dispositions, career adaptability, and satisfaction in Italian high school students. Journal of Vocational Behavior 5, 329–338.
Öncel, L. 2014. Career Adapt-Abilities Scale: Convergent validity of subscale scores.
Journal of Vocational Behavior 85, 13–17.
LIITTEET