Opinnäytetyöni oli kehittämishanke painotteinen työ pohjoissuomalaiselle järjes-tötoimijalle, joka tehtiin järjestötarpeita ajatellen. Prosessi oli mielenkiintoinen. Se on vaatinut pohdintaa, keskustelua ja pysähtymistä asioiden äärelle. Itselleni pro-sessi vaati ensimmäisenä tutustumista paikalliseen järjestökenttään ja järjestö-toimijoiden merkitykseen yhteiskunnallisesti. Prosessin aikana oma tuntemus paikalliseen järjestökenttään ja järjestötoimijoita kohtaan lisääntyi. Järjestökenttä on ketterä ja joustava toimija verrattuna julkiseen sektoriin. Julkiseen sektoriin verrattuna järjestökenttä on helposti tavoitettava toimija. Helposti tavoitettavuus näkyi myös Rovaniemen Neuvokkaan toimitiloissa. Huomioin, että henkilöstö ei ole suljettujen ovien takana vaan kaikki ovat helposti tavoitettavissa.
Opinnäytetyön prosessin aikana ymmärrykseni Rovaniemen Neuvokkaan sloga-nista ”Ihmiseltä Ihmiselle” avautui. Neuvokkaassa ihminen kohdataan yksilönä ja hänen tilannettaan arvioidaan kokonaisvaltaisesti. Kolmannen sektorin toimijoi-den merkitys yhteiskunnalle on taloudellisesti merkittävää, koska esimerkiksi va-paaehtoistoimintaan sijoitetut eurot palautuvat noin 6,5-kertaisena takaisin (Val-tiovarainministeriön raportti 39/2015). Järjestöjen toiminnan kohderyhmän on kai-ken ikäiset ihmiset vauvasta vaariin. Kolmannen sektorin toiminta lisää ihmisten hyvinvointia ja osallisuutta. Järjestöt ovat kynnyksettömiä paikkoja, joissa ihmiset tulevat kohdatuiksi ja kuulluiksi. Tämä tuli esille myös fokusryhmäkeskustelussa.
Osallistujat kokivat tulleensa kuulluksi yhteisössä. Myös tässä kehittämissä osal-listujien mielipiteet ja ajatukset olivat tärkeässä roolissa läpi koko opinnäytetyö prosessin.
Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa yhtenä tavoitteena on hyvinvoin-nin edistäminen ja eriarvoisuuden vähentäminen. Tähän tavoitteeseen päästään edistämällä ihmisoikeuksia, lisäämällä ihmisen osallisuutta yhteiskuntaan sekä vahvistetaan ihmisen edellytyksiä hyvälle elämälle. Lisäämällä matalan kynnyk-sen ennaltaehkäiseviä toimintoja ollaan myös lähempänä hallitusohjelman tavoit-teita. Suomi on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen maa, jossa jokainen ihminen on arvokas. (Valtioneuvoston julkaisuja 2019:31, s.144–145.) Suomessa lähes puo-let kansalaisista osallistuvat vapaaehtoistoimintaan, tällä työllä on mahdollista
järjestää useita merkittäviä asioita. Vapaaehtoistoiminta vaatii hyvän organisoin-nin, johon sisältyy strategian, osaamisen, resurssoinorganisoin-nin, johtamisen sekä arvioin-nin ja kehittämisen. (Häyrinen, 2015, s. 41, 43–44.) Kaunismaa ja Rajalin (2015, s. 62) toteavat, että kolmannen sektorin toiminnan tuottavuutta on katsottava mo-niulotteisesti, esimerkiksi järjestöjen tuottavuuden tarkastelussa on tärkeää ottaa mukaan vapaaehtoistyöntekijöiden panos. Tärkeänä on järjestötyössä toteuttaa toiminta laadukkaasti ja vaikuttavasti.
Tehdessäni opinnäytetyötä ja kyselylomakkeita toimeksiantajalle edellytti se tu-tustumista Rovaniemen Neuvokkaan sekä Meri-Lapin järjestökeskus Majakan, että järjestökeskus Kitisen toimintaan. Tutustuin toimeksiantajan toimintakerto-mukseen, kirjallisuuteen, työntekijöihin sekä kokemusasiantuntijoihin. Oman op-pimisen kannalta paras huomio oli, että katsoin asioita aluksi vain julkisen sekto-rin näkökulmasta ja jouduin usein miettimään sanavalintojani. Tutustuminen ja perehtyminen toimeksiantajan toimintaan kasvatti omaa asiantuntemustani sekä ammatillisuuttani. Erityisen tärkeäksi koin mahdollisuuden tarkastella sosiaa-lialaa ja sen toimintaa uudesta näkökulmasta. Kohtasin prosessin aikana termis-töjen ja sanojen eri merkitykseen julkisen ja kolmannen sektorin toiminnassa.
Mielestäni yksi suuri haaste alalla on termistö. Eri toimijat kuten, julkinen, yksityi-nen ja kolmas sektori puhuvat eri termeillä samasta asiasta, voi olla haasteellista päästä yhteisiin tavoitteisiin. Tällöin unohdetaan yksilö, jonka kuuluisi olla keski-össä.
Opinnäytetyö prosessin aikana elimme Suomessa koronapandemia-aikaa. Huo-mioin jokaisella tapaamisella sen hetkisen toimintaohjeistuksen Rovaniemen kaupungin infektiotyöryhmältä. Tapaamisilla ja fokusryhmäkeskustelussa käy-timme kasvomaskeja ja noudakäy-timme suositeltavia turvavälejä. Koronapandemia toi haasteita toteuttaa prosessia, esimerkiksi fokusryhmäkeskustelu siirtyi ke-väällä 2021 suunniteltua myöhempään ajankohtaan ja lomakkeiden testaaminen ei toteutunut suunnitellusti loppukeväällä. Pandemialla oli vaikutusta myös Rova-niemen Neuvokkaan toimintaan, muun muassa tapahtumia ja tilaisuuksia pe-ruuntui. Opinnäytetyöhön pandemia vaikutti suuresti. Kyselylomakkeiden
testaa-mista ei päästy toteuttamaan suunnitellulla aikataululla loppukeväällä eikä loppu-kesästä. Jouduimme yhdessä toimeksiantajan kanssa sopimaan, että lomakkei-den testaaminen ja jatkokehittäminen jää heidän tehtäväksi.
Opinnäytetyöprosessini opetti minulle ajanhallintaa sekä vahvisti verkostoitumis-tani eri toimijoiden kesken. Prosessissa olen noudattanut hyvän tieteellisen käy-tännön mukaista eettistä ohjeistusta. Mukana prosessissa oli opinnäytetyön toi-meksiantaja Rovaniemen Neuvokkaan toiminnanjohtaja sekä järjestöneuvoja.
Heidän ohjauksensa ja tuki oli minulle erittäin tärkeä läpi koko opinnäytetyön pro-sessin. Haasteitakin tuli eteen prosessin aikana. Opettajien ja toimeksiantajan kesälomat aiheuttivat sen, että tein työtä melko itsenäisesti. Minua hämmensi työn tekemisessä Valtionhallinnon ja toimeksiantajan näkemysero mittariston ra-kentamisessa. Piirainen korosti luennollaan (14.9.2021), että Valtionhallinnon oh-jaus on, ettei yksittäisten organisaatioiden ole tarkoituksenmukaista lähteä kehit-tämään omia vaikutusmittareita. Kuitenkin toimeksiantajalla oli toive ja perusteltu tarve omasta paikallisesta mittaristosta. Tässä kehittämisessä on hyödynnetty olemassa olevia standardoituja vakiintuneita mittaristoja ja kehitetty toimeksian-tajalle oma paikallinen mittaristo.
Jatkokehittämisideana ehdotan arviointivälineiden sähköistämistä. Sähköisten kyselylomakkeiden avulla saataisiin tulokset nopeasti ja luotettavasti. Kyselylo-makkeiden ollessa sähköisessä muodossa, niistä voidaan saada tilastot helposti.
Sähköiseen järjestelmään siirtymisellä on myös ekologinen ja taloudellinen nä-kökulma. Kaikilla toimijoilla ei välttämättä ole henkilökohtaisia mobiililaitteita, joita he voisivat käyttää palautteiden antamisessa. Tällöin olisi tärkeää, että toimeksi-antaja järjestää mahdollisuuden käyttää työyhteisön mobiililaitteita. Tärkeänä pi-dän, että osallistujien näkökulmat ja kehittämisehdotukset tulevat kuulluksi myös jatkossa.
LÄHTEET
Banks, S. & Hart, A. (2018). Co-producing Researsh. A Community Develop-ment Approach. Policy Press.
Brax, T. (5.7.2018). Järjestöjen rooli maakunta- ja sote-uudistuksessa Selvitys-henkilön raportti. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han- dle/10024/160957/STM_r26_18_Jarjestojen_rooli_maakuntaja-soteuudistuksessa.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Heikkala, J. (2015). Järjestötoiminnan paradigman muutos. Teoksessa T. Ny-man & S. Riikonen (toim.), Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta.
Elinvoimaisuutta ja uudistavaa ajattelua toimintaympäristön muu-toksessa (s. 22–37). Humanistinen ammattikorkeakoulu julkai-suja,10.
Heikkilä, T. (2014). Tilastollinen tutkimus. Edita.
Hennink, Monique M. (2014). Focus group discussions.Oxford University Press.
Henriksson, M., Linnolahti, O. & Harju, H. (2015). Opas oman toiminnan arvioin-tiin järjestöille ARTSI-projektissa kehitetty itsearviointimalli ja työka-lut arviointiin. Kuntoutussäätiö. Saatavilla 1.9.2021 https://hank-
keet.kuntoutussaatio.fi/artsi/wp-content/uploads/si-tes/4/2015/06/opas.pdf
Hietala, O. & Rissanen, P. (2017). Yhteiskehittämisen uudenlaisen vastavuoroi-suuden virittäjänä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, H. Lyly & A.
Niskala (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkai-den osallisuuAsiakkai-den muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa (s. 167–
180). Vastapaino.
Hietala, O. & Rissanen, P. (2015). Kokemusasiantuntija – hoidon ja avun koh-teesta omien kokemusten jakajaksi sekä palveluiden kehittäjäksi.
Opas kokemusasiantuntijatoiminnasta. Unigrafia Oy. Saatavilla 24.9.2021 https://kuntoutussaatio.fi/files/1944/kokemusasiantuntija-opas.pdf
Hirsjärvi, S. & Hurme, H. (2010). Tutkimushaastattelu. Teemahaastattelun teo-ria ja käytäntö. Gaudeamus.
Hokkanen, L., Nikupeteri, Anna & Laitinen, M. (2017). Kokemusasiantuntijuus järjestöllisenä vaikuttamisena. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, H.
Lyly & A. Niskala (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi (s.
265–285). Vastapaino.
Hyväri, S. (2017). Luottamuksen rakentuminen kokemusasiantuntijoiden ja vi-ranomaisten välillä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, H. Lyly & A.
Niskala (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi (s. 181–
205). Vastapaino.
Häyrinen, K. (2015). Veto- ja elinvoimainen järjestö ja vapaaehtoistoiminnan or-ganisointi. Teoksessa T. Nyman & S. Riikonen (toim.). Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta. Elinvoimaisuutta ja uudistavaa ajatte-lua toimintaympäristön muutoksessa (s. 38–46). Humanistinen am-mattikorkeakoulu julkaisuja,10.
Israilov, S. & Cho, H.J. (2017). How Co-Creation Helped Address Hierarchy, Overwhelmed Patients, and Conflicts of Interest in Health Care Quality and Safety. Saatavilla 19.22.2021
https://journalo- fethics.ama-assn.org/article/how-co-creation-helped-address-hie-
rarchy-overwhelmed-patients-and-conflicts-interest-health-care/2017-11
Järjestökeskus (i.a.). Järjestökeskus Kitinen. Osallisuutta ja osaamista -Järjes-tökeskus hyvinvoinnin ja yhteisöllisyyden vahvistajana. Saatavilla 26.11.2020 http://www.jarjestokeskus.fi/fi/etusivu.php
Karttunen, A., Kettunen, A. & Piirainen, K. (2013). Yhteistyöllä hyvinvointia Jär-jestöjen välinen ja järjestö-kuntayhteistyö hyvinvoinnin lisääjänä.
Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 26.9.2021
https://www.theseus.fi/bitstream/hadle/10024/140481/C31%20ISBN
%209789524932127%20%282%29.pdf?sequence=4&isAllowed=y Kaunismaa, P. & Rajalin, M. (2015). Työhyvinvoinnista tuottavuutta- myös
jär-jestöalalla. Teoksessa T. Nyman & S. Riikonen (toim.). Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta. Elinvoimaisuutta ja uudistavaa ajatte-lua toimintaympäristön muutoksessa (s. 60–67). Humanistinen am-mattikorkeakoulu julkaisuja,10.
Kerman, S & Sauvola, M. (2003). Ankkurin kotisatama -Parasta lapsille ry. Te-oksessa L. Hokkanen. Vapaaehtoisuus -pala elämää (s. 3–11).
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja, ISSN 1458-5375.
Kittilä, R. (2015). Verkostot järjestön työvälineenä. Teoksessa T. Nyman & S.
Riikonen (toim.). Moninainen ja kehittyvä järjestötoiminta. Elinvoi-maisuutta ja uudistavaa ajattelua toimintaympäristön muutoksessa (s. 91–96). Humanistinen ammattikorkeakoulu julkaisuja,10.
Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A. & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittä-minen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helmi-nen (toim.). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja inno-vaatiotoimintaan (s. 36–49). Diakonia-ammattikorkeakoulun tki-toi-minnan vuosikirja 5.
Kykyviisari. (i.a.). Kykyviisari työ- ja toimintakyvyn tukena. Saatavilla 7.9.2021 https://sivusto.kykyviisari.fi
L611/2021. Laki hyvinvointialueesta. 29.6.2021. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2021/20210611
L1301/2014. Sosiaalihuoltolaki. 30.12.2014. https://www.finlex.fi/fi/laki/al-kup/2014/20141301
Laine, A. (2015). ”Ettette minua unhoittaisi”. Rovaniemen Neuvokas 1995–
2015. Mediapinta.
Laine, T. (2015). Miten kokemusta voidaan tutkia? Fenomenologinen näkö-kulma. Teoksessa R. Valli, (toim.) & J. Aaltola. Ikkunoita tutkimus-metodeihin 2. Näkökulmia aloittelevalle tutkijalle tutkimuksen teo-reettisiin lähtökohtiin ja analyysimenetelmiin (s. 29–51). PS-Kustan-nus.
Lapin järjestöstrategia. (i.a.). Tasa-arvoista yhteistyötä – Lapin järjestöstrategia 2030 ja Tehemä pois -toimenpideosio 2014–2017. Saatavilla 29.9.2021 https://www.lapinliitto.fi/wp-content/uploads/2021/01/La-pin-jarjestostrategia.pdf
Lapin sosiaali- ja terveysturvayhdistys. (i.a.). Järjestökysely -2021. Saatavilla 2.10.2021 https://www.lappilaiset.fi/assets/files/sites/5/2021/04/Jar-jestokysely2020_valmis-.pdf
Larjovuori, R-L., Nuutinen, S., Heikkilä-Tammi, K. & Manka, M-L. (2020). Asiak-kaat kuntapalveluiden kehittäjiksi. Opas tehokkaan osallistumisen työkaluihin. Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Saatavilla
4.10.2021 https://sites.tuni.fi/uploads/2020/01/ea53676f-asiakkaat- kuntapalveluiden-kehittajiksi.-opas-tehokkaan-osallistumisen-tyoka-luihin.pdf
Martela, F. (2012). The four ultimate elements of motivation: How get the best out of you and others? (And how robots will savet he world). Saata-villa 12.9.2021 https://frankmartela.fi/2012/07/02/the-four-ultimate- elements-of-motivation-how-to-get-the-best-out-of-you-and-others-and-how-robots-will-save-the-world/
Mäkinen, O. (2006). Tutkimusetiikan ABC. Tammi.
Mäntyranta, T., & Kaila, M. (2008). Fokusryhmähaastattelu laadullisen tutkimuk-sen menetelmänä lääketieteessä. Duodecim: Lääketieteellinen ai-kakauskirja, 124(13), (s. 1507–1513) Saatavilla 1.7.2021
https://finna.fi/Record/arto.013464201
Möttönen, S. & Niemelä, J. (2005). Kunta ja kolmas sektori. Yhteistyön uudet muodot. PS-Kustannus.
Nyman, T. & Riikonen, S. (toim.), (2015). Kohti elinvoimaisuutta ja uudistuvaa ajattelua. Teoksessa T. Nyman & S. Riikonen Moninainen ja kehit-tyvä järjestötoiminta. Elinvoimaisuutta ja uudistavaa ajattelua toi-mintaympäristön muutoksessa (s. 17–18). Humanistinen ammatti-korkeakoulu julkaisuja,10.
Opintopolku. (i.a.). Työharjoittelu. Saatavilla 1.4.2021
https://opinto- polku.fi/wp/aikuiskoulutus/mietitko-aikuiskoulutusta/opiskelumuo-dot/tyossa-oppiminen-tyoharjoittelu-mentorointi-projektiopinnot/
Pehkonen-Elmi, T., Kettunen, A., Surakka A. & Piirainen K. (2015). Vaikeasti työllistyville suunnattujen aktivointitoimenpiteiden taloudellinen ana-lyysi – esimerkkeinä korkein korotettu palkkatuki ja kuntouttava työ-toiminta. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Saatavilla 25.9.2021 https://www.theseus.fi/bitstream/hadle/10024/105274/A42_978952 4932516.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Peltosalmi, J., Eronen, A., Haikari, J., Laukkarinen, M., Litmanen, L., Londén, P.
& Ruuskanen, P. (2020). Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjes-töistä. Järjestöbarometri 2020. Soste. Saatavilla 26.9.2021
https://www.soste.fi/wp-content/uploads/2020/09/2020-10-02-SOSTE-julkaisu-Jarjestobarometri-2020.pdf
Puromäki, H., Kuusio, H., Tuusa, M. & Karjalainen, J. (2016). Sosiaalihuoltolaki ja sosiaalinen kuntoutus. Kuntakyselyn tulokset. Terveyden ja hy-vinvoinnin laitos (THL). Työpaperi 47/2016. Helsinki Saatavilla 17.10.2021 https://www.
julkari.fi/bitstream/han- dle/10024/131975/Sosiaalihuoltolaki_Tyo_47-2016_net.korj%20240217.pdf?sequence=1
Ronkainen S., Pekonen, L., Lindblom-Ylänne, S. & Paavilainen, E. (2014). Tut-kimuksen voimasanat. (1–3. p.). SanomaPro.
Rovaniemen Neuvokas, toimintakertomus. (2019). Rovaniemi. [sisäinen jul-kaisu].
Ruusuvuori, J., Nikander, P. & Hyvärinen, M. (toim.). (2010). Haastattelun ana-lyysi. Vastapaino.
Ruusuvuori, J. & Tiittula, L. (toim.). (2005). Johdanto. Teoksessa: J. Ruusuvuori
& L. Tiittula (toim.). Haastattelu. Tutkimus, tilanteet ja vuorovaikutus (s.9–21). Vastapaino.
Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäyte-työhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun Ammattikorkeakoulu. Saatavilla 1.9.2021 http://julkaisut.tur-kuamk.fi/isbn9789522163738.pdf
Sivis.(i.a.). Opintokeskus Sivis. Järjestöarvioinnin ilmansuuntia. Arvioinnin tie-donkeruun menetelmiä. Fokusryhmä. Saatavilla 14.2.2020
https://www.ok-sivis.fi/jarjestoarvioinnin-ilmansuuntia/arvioinnin-tie-donkeruun-menetelmia/fokusryhma.html
Soste (2020). Vapaaehtoistoiminnan arvo -järjestöopas. Saatavilla 26.11.2020 https://www.soste.fi/jarjestoopas/vapaaehtoistoiminnan-arvo/
Sote-uudistus. (i.a.). Sote-uudistus. Järjestöt. Saatavilla 16.10.2021 https://soteuudistus.fi/jarjestot
Strandman, K. & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teok-sessa A. Pohjola, M. Kairala, H. Lyly & A. Niskala (toim.). Asiak-kaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Asiakkaiden osallisuuden muu-tos sosiaali- ja terveyspalveluissa (s. 129–146). Vastapaino.
TE-toimisto. (i.a.). Palkkatuki. Saatavilla 15.3.2021
http://www.te-palv- lut.fi/te/fi/tyonantajalle/loyda_tyontekija/palkkatuki/palkkatuki_eh-dot/index.html
Tenhunen T. & Kukka, A. 26.5.2021. Kansalaistalolta apua ja tukea -Ihmiseltä ihmiselle. Lappilainen.
THL. (2019). Järjestöt kunnassa. Saatavilla 9.10.2021 https://thl.fi/fi/web/hyvin- voinnin-ja-terveyden-edistamisen-johtaminen/hyvinvointijohtami-nen/hyvinvointijohtaminen-kunnassa/jarjestot-kunnassa
THL. (i.a.). Osallisuuskysely – arviointityökalu ESR-TL5 hankkeiden käyttöön.
Saatavilla 25.9.2021 https://thl.fi/fi/web/hyvinvoinnin-ja-terveyden- edistamisen-johtaminen/osallisuuden-edistaminen/heikoimmassa- asemassa-olevien-osallisuus/tutkimus/osallisuusindikaattori-mittaa- osallisuuden-kokemusta/osallisuuskysely-arviointityokalu-esr-tl-5-hankkeiden-kayttoon
Tutkimuseettinen neuvottelukunta. (2019). Ihmiseen kohdistuvan tutkimuksen eettiset periaatteet ja ihmistieteiden eettinen ennakkoarviointi Suo-messa. Saatavilla 9.10.2021 https://www.tenk.fi/sites/tenk.fi/files/Ih-mistieteiden_eettisen_ennakkoarvioinnin_ohje_2019.pdf
Työharjoitteluopas. (i.a.). Työharjoittelijan opas. Akavan erityisalat. Saatavilla 16.4.2021 https://specia.fi/wp-content/uploads/2018/10/tyoharjoitte-luopas_2018_netti.pdf
Valli, R. (2015). Johdatus tilastolliseen tutkimukseen. PS-Kustannus.
Valtioneuvoston julkaisuja 31. (10.12.2019). Pääministeri Sanna Marinin halli-tuksen ohjelma 10.12.2019. Osallistava ja osaava Suomi. -sosiaali-sesti-taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Saatavilla 18.11.2021
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/han-dle/10024/161931/VN_2019_31.pdf?sequence=1&isAllowed=y Valtionvarainministeriön raportti 39/2015. Vapaaehtoistyö, talkootyö,
naapu-riapu - kaikki käy. Vapaaehtoistoiminnan koordinaatiota ja toiminta-edellytysten kehittämistä selvittävän työryhmän loppuraportti. Saa-tavilla 25.5.2021
Vapaaehtoistyön keskus Neuvokas. (i.a.). Vapaaehtoista hyvinvointia yli 20- vuotta Rovaniemellä -ihmiseltä ihmiselle. Saatavilla 26.9.2021 https://www.kansalaistalorovaniemi.fi/vapaaehtoistyonkeskus-neu-vokas/vapaaehtoistyonkeskus-neuvokas/
Vehkalahti, K. (2014). Kyselytutkimuksen mittarit ja menetelmät. Oy Finn Lec-tura Ab.
Vilkka, H. (2015). Tutki ja Kehitä. PS-kustannus. Saatavilla 27.11.2020 https://www.ellibslibrary.com/reader/9789524517560
Vuokila-Oikkonen. P. (2020). Hyvinvointipistepalvelut yhteiskehittämisen tulok-sena. Teoksessa J. Helminen (toim.). Näkökulmia osallistavaan tut-kimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. (s. 50–59). Diakonia-ammattikorkeakoulun tki-toiminnan vuosikirja 5.
Wibeck, V. (2012). Fokusgrupper. Teoksessa M. Henricson (red.). Vetenskaplig teori och metod från idé till examination inom omvårdnad (s. 193–
214). Studentlitteratus.
Willberg, E. (3.6.2015). Vapaaehtoistoiminnasta iloa monille. Hyvinvointia tuke-van vapaaehtoistyön vastuut ja käytännöt. Saatavilla 9.10.2021 https://media.sitra.fi/2017/02/27174908/Selvityksia93-2.pdf