Pilotointijakson aikana tehdyt pientoimenpiteet40

35 30 25 20 15 10 5 0

Kaikki pientoimenpiteet

yhteensä

Holding

(n. 58 %) Muut

pientoimenpiteet esim. CVK

(n. 42 %) 36

21

15 Pientoimenpiteet PHKS:ssa 4.1.-31.1.2016

H O N K A L A , K A L L I O , U T E L A , M A K S I M A I N E N

Pilotointijakson aikana (Kuvio 1.) toimenpidehoitaja teki yhteensä n. 36 toimenpiteitä, joista 15 oli pientoimenpiteitä leikkausosaston ulkopuolisille potilaille ja näistä lähes kaikki oli keskuslaskimokatetrin laittoja.  Holding-potilaita oli 21, mikä on erittäin suuri määrä verrattuna aiempaan lähes olemattomaan holding-toimintaan.

Jo ensimmäisen pilotointipäivän aikana anestesiapöytä palautui toimenpidehuo-neeseen, sillä sen puuttuminen koettiin hankalaksi. Potilaat tarvitsevat usein myös ennalta odottamattomia toimenpiteitä, kuten lääkitystä tai hapetuksen tehostamista, joten potilasturvallisuutta lisää se, että valikoidut perushoitotarvikkeet, kuten ruiskut ja nesteensiirtovälineet ovat aina kädenulottuvilla. Jatkossa olisi hyvä kehittää työs-kentelytiloja niin, että toimenpidehuone kuuluisi logistiikkapalvelujen piiriin, tällöin hoitotarvikkeita olisi aina saatavilla ilman jatkuvaa täydentämistä. Työskentelytiloja haittasi myös eristyspotilaiden valvonta samoissa tiloissa, jolloin toimenpiteiden teko siirtyi heräämön tiloihin tai jouduttiin jättämään kokonaan tekemättä.

Pilotointijakso toi mukanaan paljon positiivista palautetta niin anestesialääkäreiden kuin hoitajien puolelta. Jakson aikana testattiin holding-potilaiden ajanvarausta sähköiseen järjestelmään (Efficaan). Holding toiminnan sujuminen osana toimenpide-hoitajan työtä vaatii hyvää yhteistyötä anestesialääkärin kanssa, jotta leikkaussaliin menevä potilas saadaan kutsuttua leikkausta edeltäviin toimenpiteisiin oikeaan aikaan ja tarvittavat valmistelut (tarvittavien lääkkeiden ja tavaroiden hakeminen, sängyn varaus ym.) voidaan tehdä. Holding-toiminta käynnistyi jopa niin hyvin, että parhaimmillaan toimenpidehoitajalla oli kaksi potilasta toimenpidehuoneessa leikkauksen esivalmisteluissa. Holdingin koettiin onnistuvan hyvin ja se toteutui lähes päivittäin. Pilottijakson päätyttyä holding tulee jäämään käytäntöön siltä osin, kuin sitä on päivittäin toimenpidehoitajan mahdollista toteuttaa.

Toimenpidehoitajan työpäivien suunnittelu oli tehokasta, koska holdingia vaativat potilaat pystyttiin aikatauluttamaan valmiiksi ja loppuajan toimenpidehoitajaa hyödynnettiin esimerkiksi tauotuksiin salin ja heräämön puolella. Toimenpidehoita-jan puuttuminen heräämön resursseista ei vaikuttanut heräämön toimintaan, koska häneltä sai tarvittaessa apua. Itsenäinen työnkuva omana resurssinaan mahdollisti avun yllättäviin työtehtäviin, mutta uuden käytännön vuoksi toimenpidehoitajan omat tauotukset eivät aina toteutuneet, mikäli toimenpidehoitaja ei itse pitänyt niistä huolta. Toimenpidehoitajan resurssia käytettiin myös poissaolojen paikkaamisessa, jolloin toimenpidehoitaja sijoitettiin leikkaussaliin ja tällöin varsinaista toimenpide-hoitajan työtä ei pystytty toteuttamaan.

Seuraavalle päivälle suunniteltua osaston ulkopuolelta tulevien toimenpiteiden aikataulutus ei toteutunut siinä määrin, mitä pilottijaksossa haluttiin. Toimenpiteet painottuivat pääosin aamupäiviin. Muutama toimenpide ilmoitettiin iltapäivästä ja näistä toimenpiteistä vain muutama pystyttiin siirtämään seuraavalle päivälle.

Jatkossa tämän onnistumiseen voidaan vaikuttaa paremmalla ennakoinnilla. Ulko-puolelta tulevista toimenpiteistä tehtiin eniten keskuslaskimokatetrin laittoja, nämä olivat työllistäneet toimenpidehoitajaa eniten jo ennen pilotointijaksoa. Yleisin syy keskuslaskimokatetrin laitolle on potilaan huono suonitilanne tai pitkäaikaisten antibioottikuurien aloitus.

Tarkkailuosastolla tehtäviä toimenpiteitä tuli muutama ja niiden kokemusten pohjalta voidaan todeta, että toimenpiteiden teko tarkkailuosastolla ei ole aina mahdollista eikä niitä jatkossa tule tehdä tarkkailuosastolla, ellei potilas ole eristystä vaativa.

Johtopäätös perustuu tarkkailuosaston palautteeseen, jossa koettiin toimenpiteiden suorittamisen tarkkailuosaston henkilökunnan voimin olevan hankalaa vähäisten resurssien ja huonojen tilojen vuoksi. Toisaalta nykyisten tilojen rajallisuus luo haasteita myös leikkausosastolla tapahtuvassa toiminnassa. Potilaspaikoille ei voi nykytiloissa tehdä enempää, mutta varastoinnissa olisi parannettavaa.

Toimenpidehoitajan työnkuva on pitkään ollut kehittämistä vailla. Tällä kehittämispro-jektilla oli tarkoitus saada aikaan muutoksia toimenpidehoitajan työhön. Kuukauden mittainen pilotointijakso toi esille kaikki ne osa-alueet, joihin haluttiin kehitystä.

Lean-menetelmää apuna käyttäen saatiin turhaa ajanhukkaa pienemmäksi, mutta tämä huomattiin lähinnä hoitajan työaikana kohtaamassa ajankäytössä.

Toimenpi-H O N K A L A , K A L L I O , U T E L A , M A K S I M A I N E N

dehoitajan resurssille saatiin tehokkaampaa käyttöä ja turhaa aikaa ei jäänyt käyttä-mättä. Potilaan hoitoon tulo ja turhat potilassiirrot eivät tässä projektissa toteutuneet kuten toivottiin, vaan tämä vaatii pidempää kokeilujaksoa, jotta uudet toimintakäy-tännöt tulevat kaikkien asianosaisten tietoisuuteen.

Holding- toiminta saatiin käynnistettyä odotettua paremmin. Holding kiinnosti erityisesti erikoistuvia anestesialääkäreitä, jotka saivat tehdä anestesiavalmisteluja rauhallisessa ympäristössä ilman turhaa kiirettä. Holding oli yksi iso osatekijä poti-lasturvallisuutta tarkastellessa, muun muassa check-listaa käytettiin yhden kerran enemmän kuin leikkaussalissa ja toiminta mahdollisti potilaan hoidon aikaisemman aloituksen, jolloin potilaaseen voitiin tutustua rauhassa. Pilotointijakso antoi mah-dollisuuden holdingin kaltaiseen toimintaan, koska yksi hoitajaresurssi oli varattuna toimenpiteitä varten ja näin holdingin -toimintaa voitiin testata. Ennen pilotointia hoitajaresurssin käyttö oli varovaista, koska toimenpidehoitajalla oli resurssi myös heräämössä. Tulevaisuudessa holding tullaan ottamaan osaksi toimenpidehoitajan työnkuvaa, koska pilotointijakson tuoma palaute oli innostava. Toimenpidehoitajan työ tulee muodostamaan itsenäisen uudentyyppisen työnkuvan, jonka kehittäminen on vasta alkutekijöissä.

Tämän projektin johtaminen ja toteuttaminen on ollut opettavainen kokemus. Pro-jektin myötä on syventynyt ymmärrys Lean-toiminnan tuomista mahdollisuuksista terveydenhuollon prosessien kehittämisessä. Perehtymällä tarkemmin anestesiahoi-totyöhön liittyvään holding -toimintaan on ollut mahdollisuus vaikuttaa anestesia-hoitotyön kehittämiseen. Selkeät työnkuvat ja potilasturvalliset prosessit ovat hyvän asiakaslähtöisen työn perusta sekä tulevaisuuden kilpailutekijä.

Lähteet

Aaltonen, L. & Rosenberg, P. (toim.) 2013. Potilasturvallisuuden perusteet.

Kustannus Duodecim.

Bendel, S. 2015. Teho-osasto ja Lean. Finnanest 48 (2).

Bröckl, A. & Wallinvirta, E. 2013. Spirium 2/2013.

Campbell, K., Torres, L. & Stayer, S. 2014. Anesthesia and Sedation Outside the Operating Room. [verkkodokumentti]. Anesthesiology Clinics 32.

[Viitattu 15.09.2015] Saatavissa: https://www.clinicalkey.com/#!/content/

journal/1-s2.0-S1932227513000803

Grön, A. & Vuorinen, R. 2012. Kokemuksia lean-ajattelusta HUSissa. Premissi 3/2012.

Honkanen, J-P. 2013. Lean laittaa sooloilun kuriin. Premissi 1/2013.

Hupli, M., Murtola, L-M. & Toivonen M-T. 2013. LEAN-Toimintamalli-vaihtoehto terveydenhuollon organisaation toiminnan kehittämisessä. Pro terveys 2/2013.

Ikonen, T. & Pauniaho, S-L. 2010. Leikkaustiimin tarkistuslista. Finnanest, 43 (2).

Kataja, M. 2014. Lean- tulevaisuuden työkalu. Premissi 4/2014.

Katomaa, J. 2012. Spirium 1/2012.

Korhonen, E. & Saaristola, P. 2015. Lean ja talous -toimiva työpari. Pro terveys 2/2015.

Marjamaa, R. Torkki, P. Torkki, M. & Kirvelä, O. 2004. Leikkaussalitoiminnan tehostaminen erillistä induktiosalia käyttämällä. Finnanest 5 (37). [Viitattu 11.09.2015]

Saatavissa: http://finnanest.fi/files/oper_marjamaa_2.pdf

H O N K A L A , K A L L I O , U T E L A , M A K S I M A I N E N

Marjamaa, R. 2007. Kohti leikkaussalin tuloksellista toiminnanohjausta.

Akateeminen väitöskirja. Helsinki: Yliopistopaino. [Viitattu 11.09.2015] Saatavissa:

https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/22532/kohtilei.pdf?sequence=1 Marjamaa, R., Torkki, P., Hirvensalo E. & Kirvelä O. 2009. What is the best workflow for an operating room? A simulation study of five scenarios. Health Care Management Science 12. [Viitattu 11.09.2015]. Saatavissa:

http://link.springer.com/article/10.1007/s10729-008-9073-8.

Modig, N. & Ålström, P. 2013. Tätä on Lean. Tukholma: Rheologica publishing.

Mäkijärvi, M. 2013. Lean menetelmä suomalaisessa terveydenhuollossa. Tampereen yliopisto.

Otala, L. 2014. Duodecim 17/2014.

Peltomaa, K. 2011. Spirium 3/2011.

Saastamoinen, P. 2007. Muut kuin leikkaussalista tulevat potilaat heräämössä, Spirium 4/2007.

Virrankoski, S. 2009. Holding-toiminta ortopedisella leikkausosastolla, Spirium 4/2009.

Weller, J.M & Merry, F. 2013. Best practise and patient safety in anaesthesia.

British Journal of Anaesthesia 5/2013.

H E I K K A N E N , T U O M I N E N