Perustuslain ongelmallisuus

2000-luvulle tultaessa perustuslait alkoivat todella saada merkitystä Bosniassa, kun na-tionalististen puolueiden vanhat valtarakenteet murtuivat, eikä päätöksiä enää voitu teh-dä virallisten rakenteiden ulkopuolella⁴¹⁸. Daytonin rauhansopimusta ei alun perin suunniteltu yhteiskunnan rakentamiseen, vaan sen avulla saatiin päätökseen akuutti so-tatilanne, ja nykyistä perustuslakia sekä sen luomaa heikkoa valtiota pidetään myös yhä

416 Paravac 2004a, [www-dokumentti]; Paravac 2004b, [www-dokumentti].

417 Kebo 2000 [www-dokumentti].

418 ESI 2001b [www-dokumentti].

laajemmin esteenä Bosnian EU-integraatiolle⁴¹⁹. Perustuslaista käytävää debattia on ku-vattu siksi rauhanprosessin seuraavaksi askeleeksi,⁴²⁰ vaikka kansainvälinen yhteisö on-kin pysyttäytynyt vakaasti Daytonin mallissa uuden konfliktin pelossa⁴²¹.

Bosnian perustuslailla ei ole yritetty luoda vahvaa ja tehokasta hallintoa, vaan sen tehtä-vänä on pikemminkin suojella etnisiä ryhmiä enemmistöpäätöksiltä, mistä kiertävä pre-sidenttiys ja elintärkeät intressit kertovat. Järjestelmä on kuitenkin toiminut pitkälti juuri korkean edustajan kautta, eikä näin ollen ole kestävä malli.⁴²² Bosnian ministerineuvos-ton varapuheenjohtaja Haris Silajdzic kuvaa Dayministerineuvos-tonin sopimuksella luodun hallintomal-lin ongelmallisuutta:

The institutions of Bosnia-Herzegovina, established according to the provisions of the Dayton Accord, have been in practice, and continue to be, blocked. [… ]In fact, the blocking of the institutions is in the interests of those political options that wish to prove that Bosnia-Herzegovina is an impossibility and that the only solution is partition and the absorption of territory into neighbouring states. For this reason the state institutions of Bosnia- Herzegovina function more like in-ternational conferences than organs of state. [… ]Bosnia-Herzegovina as it is now is too strong to die, but too weak to function as a self-supporting state.⁴²³ Silajdzicin mukaan on väärin, että naapurimaiden (Kroatian ja Serbian) suunnitelmat Bosnian jakamisesta muokkaavat edelleen Daytonin kautta bosnialaisten mahdollisuuk-sia oman yhteiskuntansa rakentamisessa. Hän myös kritisoi ajattelutapaa, että vaaleilla voitaisiin valita Bosnian johtoon uutta poliittista suuntausta edustavia henkilöitä, sillä perustuslaillinen rakenne joka tapauksessa suosii status quon kannattajia. Hänen mu-kaansa vaalit vain legitimoivat sodan aikana tapahtuneet etniset puhdistukset.⁴²⁴ Vaalien järjestäminen Bosniassa ei kuitenkaan ole poliittisen liberalismin tai yleensä demokrati-an vastaista ja bosnialaisilla on vapaus äänestää yhtenäistä ja monikulttuurista Bosniaa kannattavia puolueita ja poliitikoita. Silajdzicin kritiikki tuo kuitenkin osaltaan esille, kuinka tämänhetkiset vallanjaon periaatteet hankaloittavat bosnialaisten vastavuoroisen kunnioituksen kasvua ja poliittisen liberalismin arvojen juurtumista. Suurin este

proses-419 ICG 2003b, 41; ICG 2003c, 4.

420 ESI 2001b [www-dokumentti].

421 The Future of Bosnia and Herzegovina [www-dokumentti].

422 Venice Commission 2005 [www-dokumentti].

423 Silajdzic 2000a [www-dokumentti].

424 Silajdzic 2000a [www-dokumentti]; Silajdzic 2000b [www-dokumentti].

sin etenemisen kannalta on kuitenkin liikaa etnisyyttä korostavat vallanjaon periaatteet yhdistettyinä korkean edustajan valtaan.

Daytonin mallin mukaisen etnisyyden painotus on nähty demokratian vastaisena, ja täl-löin se olisi myös ehdottomasti poliittisen liberalismin periaatteiden vastainen:

The plain truth is that the convoluted administrative structure established by the Dayton settlement prevents the state from exercising sovereignty on behalf and in the name of the people, and by doing so discredits the very idea of a democ-ratic government.⁴²⁵

Daytonin sopimuksella luodun mallin katsotaan myös rajoittavan bosnialaisten päättäji-en poliittisia linjanvetoja⁴²⁶.

Federaatiossa tehokas päätöksenteko uhrataan periaatteelle, jonka mukaan kaikkien ryhmien tulee olla mukana asioista päätettäessä ja Republika Srpskassa perustuslakiin muuttui niin ikään vahvasti etnisten ryhmien oikeuksia painottavaksi Bosnian perustus-lakituomioistuimen päätöksen myötä. Federaatiossa on halua tehostaa hallintoa ja siellä vallitsee laaja yhteisymmärrys liian pitkälle hajautetun vallan ongelmista: federaation bruttokansantuotteesta 50 % menee alueen 11 hallituksen byrokratian ylläpitoon. Re-publika Srpskassa päättäjät eivät halua luopua alueen autonomiasta, ja siellä nykyistä tilannetta ei pidetä yhtä huonona kuin federaatiossa.⁴²⁷ Bosnian (serbi)presidentti Boris-lav Paravac tuo selvästi esille, miten hän näkee Bosnian valtion: ”[...] Bosnia and Her-cegovina can exist as a complex and a functional state of the constituent peoples and equal Entities.”⁴²⁸ Hänen mukaansa Daytonin sopimus luo myös pohjan elinkelpoiselle valtiolle, joka voi olla mukana alueellisessa ja eurooppalaisessa integraatiossa⁴²⁹. Presi-denttinä Paravacin tulisi edustaa koko Bosniaa, mutta lausunnoista tulee selvästi esille hänen halunsa puolustaa Republika Srpskan sisäistä suvereniteettia.

Presidentti-instituution kroaattijäsen Dragan Covic ei korosta etnisiä ryhmiä ja hallinto-alueita samalla tavoin kuin serbikollegansa:

[...] respect for the differences, continuous dialogue and the establishing of mu-tual trust are a must. [… ]Past should not be forgotten. On the contrary, we must

425 Bosnia Report 2004b [www-dokumentti]. Ks. myös Bosnia Report 2003 [www-dokumentti].

426 Lovrenovic 2003c [www-dokumentti].

427 Venice Commission 2005 [www-dokumentti].

428 Paravac 2004b [www-dokumentti].

429 Paravac 2004a [www-dokumentti].

learn from it, however today we must direct our efforts towards the future, in or-der to create conditions needed, so that one day, ourcitizens would be able to re-joice living in this country.⁴³⁰

Covic nostaa puheessaan esille nimenomaan Bosnian kansalaiset, joiden keskinäinen kunnioitus ja luottamus voisi johtaa oikeudenmukaisempaan ja vakaampaan yhteiskun-taan.

Rusmir Mahmutcehajicin mukaan bosniakeilla on suurin intressi pluralistisen Bosnian säilyttämisessä. Sodan tuhoja voidaan hänen mukaansa korjata ainoastaan edistämällä tietoisuutta Bosniasta kulttuurisena, historiallisena ja valtiollisena kokonaisuutena. Dia-login ja yhteistyön eri etnisten ryhmien välillä hän näkee ensiarvoisen tärkeäksi. Bosni-an mallia ei tule pelkistää ainoastaBosni-an bosniakkien malliksi, koska tällöin siihen ei enää sisältyisi muita Bosnian traditioita ja kulttuureita.⁴³¹

Daytonin rauhansopimuksessa on osia, jotka mahdollistavat nykyisen jakautuneen tilan-teen muuttamisen, mutta samalla se sisältää niin paljon sisäisiä ristiriitoja, että muutok-sia on vaikea toteuttaa. Rusmir Mahmutcehajicin sanoin:

”On the basis of this agreement, it can be said that the state has not been de-feated; but neither has it been defended. [… ] The cessation of war had the effect of legitimising many of the effects of the destruction.”⁴³²