Perusoikeudet yksilön ja yhteisön oikeutena

Perusoikeuksien lähtökohtana on yksilön oikeuksien turvaaminen julkista valtiovaltaa kohtaan. Julkinen valta on perusoikeuksien yhteydessä käsitettävä laajasti. Perusoikeudet antavat suojaa julkista valtaa vastaan yleisesti, ja perusoikeudet suojaavat yksilöä julkisoikeudellisen laitoksen oikeuksienvastaiselta toiminnalta.³⁴

Perusoikeudet vaikuttavat suoraan viranomaisten ja tuomioistuinten toimintaan. Perustuslain 106 §:n mukaan tuomioistuimen tulee antaa perustuslaille etusija, jos lain säännöksen soveltaminen olisi ilmeisessä ristiriidassa perustuslain säännöksen kanssa. Perustuslain 107 §:n mukaan tuomioistuinten ja hallintoviranomaisten tulee valvoa alemmanasteisten säännösten ja perustuslain säännösten yhdenmukaisuutta. Tarvittaessa viranomaisen tulee jättää alemmanasteinen säännös soveltamatta.

Perusoikeudet ovat luonnollisten henkilöiden oikeuksia. Ne ovat yleisiä ja kuuluvat jokaiselle Suomen oikeudenkäyttöpiiriin kuuluvalle henkilölle.

Selvyyden vuoksi on syytä todeta, että perusoikeudet kuuluvat yksilönoikeutena myös virkamiehille. Aikanaan virkamiesten oikeuksia saatettiin tarkastella erityisestä, muista työsuhteista poikkeavasta näkökulmasta. Virkamiehen voitiin katsoa nimityksen yhteydessä antaneen suostumuksensa erilaisiin perusoikeusrajoituksiin, tai virkamiehen asemaa tarkasteltiin erityisen vallanalaisuussuhteen kautta. Nykyisin tällaisesta jo lähtökohtaisesti erilaisesta perusoikeusnäkökulmasta on luovuttu.

Virkamiesten perusoikeuksia rajoitettaessa ei voida lähteä virkamiehen erityisasemasta julkisen vallan edustajana, vaan on arvioitava, kuinka läheisesti rajoitus liittyy ko. virkaan ja virkatehtäviin.³⁵

Oikeushenkilöihin perusoikeudet voivat ulottua välillisesti, jos voidaan katsoa, että oikeushenkilön kautta puututaan yksilön perusoikeutena turvattuihin oikeuksiin. Tämä välillinen suoja ei ole välttämättä yhtä vahvaa kuin yksilöiden välitön suoja.³⁶ Kirjallisuudessa on esitetty myös pidemmälle meneviä näkemyksiä perusoikeuksista muuna kuin puhtaasti yksilön

34 HE 309/1993 Luku 3.4. Perusoikeuksien sitovuus, Viljanen 1999 s.137 ja 151, Tuori 1999 s.727. Ks. myös Manninen Sami s.413 ja 414, jossa on esitetty näkemys julkisesta vallasta laaja-alaisena käsitteenä julkisuusperiaatetta sovellettaessa.

35 HE 309/1993 Luku 3.3. Perusoikeuksien suojaama henkilöpiiri. Erityinen vallanalaisuussuhde ja laitosvalta, Viljanen 1999 s.127-131

36 HE 309/1993 Luku 3.3 Perusoikeuksien suojaama henkilöpiiri. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt, Hallberg s.42

oikeutena. Tieteen, taiteen ja ylimmän opetuksen vapaudesta on esitetty, että se voitaisiin kollektiivisena vapausoikeutena katsoa suoraan myös yksityisoikeudellisen oikeushenkilön oikeudeksi.³⁷

Julkisoikeudelliset yhteisöt ja laitokset oikeushenkilönä jäävät perusoikeussuojan ulkopuolelle vakiintuneen lainsäädäntökäytännön mukaan.³⁸ Esimerkiksi yliopisto on julkisoikeudellinen yhteisö, eikä perusoikeuksia voida lähtökohtaisesti katsoa yliopiston oikeudeksi.

Kaikki yliopiston toiminta ei kuitenkaan ole sellaista, että siihen sisältyy julkisen vallan käyttöä. Joissain tapauksissa yliopisto voidaan rinnastaa yksityisoikeudellisiin oikeushenkilöihin. Korkein oikeus on esimerkiksi päätöksessään KKO 2000:56, joka koski Helsingin yliopiston oikeutta nimipäiväkalenteriin tekijänoikeuslain 49 §:n nojalla, todennut, ettei Helsingin yliopisto nimipäiväluetteloa vahvistaessaan ole käyttänyt julkista valtaa.

Tässä kirjoituksessa ei kuitenkaan ole tarkoitus pohtia, voitaisiinko ja milloin yliopisto mahdollisesti katsoa yksityisoikeudelliseksi oikeushenkilöksi eikä julkisen vallan edustajaksi perusoikeuksia sovellettaessa. Sen sijaan on otettava huomioon, että yliopisto on yhteisö, jossa perusoikeudet kuten tieteen vapaus näkyvät ja nousevat esiin helposti ja että yliopisto on osittain tieteen vapauden turvaamisen kohde. Tieteen vapauteen sisältyy institutionaalinen ulottuvuus, joka takaa yliopistoille autonomian. Yliopiston toimintaa ohjaavien tahojen kuten ministeriöiden on otettava huomioon yliopiston autonomia ja itsemääräämisoikeus, kun annetaan yliopistoon kohdistuvia määräyksiä.³⁹

Toisaalta on otettava huomioon, että jotkut perusoikeudet ovat luonteeltaan yhteisöllisiä siten, että ne toteutuvat täysin vain yhteisössä usean henkilön samanaikaisena oikeutena. Oikeuksien toteutuminen edellyttää ihmisten vapaaehtoista yhteistoimintaa. Mm. viranomaistoimintaa ohjaava julkisuusperiaate ja sananvapaus toteutuvat viime kädessä yhteisössä ja yhteisöllisenä oikeutena.⁴⁰

37 Saraviita s.83-85, Länsineva 2002 s.110, Viljanen 1999 s.119

38 HE 309/1993 Luku 3.3 Perusoikeuksien suojaama henkilöpiiri. Luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt

39 Miettinen s.446-451, Tuori 1999 s.528-531

40 HE 309/1993 Luku 3.3. Perusoikeuksien suojaama henkilöpiiri. Ryhmien oikeudet, Ks.

Hallberg s.43, jossa todetaan miten sananvapaus voi toteutua täysimääräisesti vain yhteisössä toisten ihmisten kanssa. Julkisuusperiaate on määritelty samassa säännöksessä kuin sananvapaus. Ks. myös Viljanen 1999 s.133

Kun tarkastellaan yliopistotoimintaa ohjaavia perusoikeuksia ja erityisesti perustuslain 16 §:ssä turvattua tieteen vapautta, yliopisto edustaa yliopistotutkimuksen ja -opetuksen yhteydessä julkista valtaa. Tieteen vapaus takaa tutkijalle ja opettajalle yksilöllisiä oikeuksia, jotka yliopiston julkisena valtana on turvattava. Yliopiston on julkisena vallan edustajana huolehdittava tieteen vapauden tosiasiallisesta toteutumisesta. Tosiasiallisen turvaamisen toteutuminen ei kuitenkaan ole yksinomaan yliopiston vastuulla, vaan myös muiden, yliopiston toimintaan vaikuttavien julkisen vallan edustajien tehtävä.

Tieteen vapaus on lisäksi nähtävä yliopistoissa yksilön oikeuksien ohella yhteisöllisenä oikeutena, jonka toteutuminen edellyttää yhteisön jäsenten vapaaehtoista toimintaa oikeuksien turvaamiseksi. Yliopiston ja muun julkisen vallan velvollisuutena on turvata yksittäisen tutkijan ja opettajan oikeuksia mutta myös tieteen vapauden yhteisöllisyys, tiedeyhteisön oikeudet.⁴¹

Tekijänoikeus on vastaavasti turvattu perusoikeuksissa. Tekijänoikeus kuuluu perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan omaisuuskäsitteen piiriin.⁴² Tekijänoikeuden perusoikeussuoja tukee tutkijan ja opettajan yksilönoikeuksia ja oikeutta päättää siitä, miten tutkijan tai opettajan tekemää aineistoa käytetään.

Tekijän oikeuksia on tekijänoikeuslaissa rajoitettu, ja tekijänoikeuslain rajoitussäännösten taustalla vaikuttavat eri perusoikeudet.⁴³ Tietoyhteiskuntadirektiivin (direktiivi tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 2001/29/EY) voimaan saattamisen yhteydessä on esimerkiksi tekijänoikeuslain 14 §:ää muutettu. Lainkohdassa on tutkimusta ja opetusta koskevia rajoitussäännöksiä, ja lainkohdan taustalla voidaan katsoa vaikuttavan perustuslain 16 §:n mukainen tutkijoiden ja opettajien tieteen tekemiseen liittyvä vapaus.⁴⁴ Tilanteesta riippuen voi rajoitussäännöksen taustalla vaikuttaa myös esim. perustuslain 12 §:n mukainen sananvapaus ja viranomaisen toimintaa ohjaava julkisuusperiaate. Esim. sananvapaus voi vaikuttaa tekijänoikeuslain 12 §:n yksityistä käyttöä koskevan

41 Miettinen s.258-263, Oppermann s.818, Bleckmann s.730

42 Länsineva 2002 s.183

43 Ks. esim. Guibault 2002 s.90-109. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että tekijänoikeuslakia säädettäessä perusoikeuksia on alettu ottaa huomioon vasta viime aikoina, ja keskustelu perusoikeuksista tekijänoikeuslain yhteydessä on varsin uusi ilmiö.

44 Ks. ehdotus 14 §:ksi HE 28/2004 ja esitystä koskeva Perustuslakivaliokunnan lausunto 7/2005 sekä sivistysvaliokunnan mietintö 6/2005.

rajoitussäännöksen sekä tekijänoikeuslain 22 §:ssä turvatun teoksiin viittaamisoikeuden taustalla.

Tekijänoikeuden perusoikeussuoja suojaa yliopistoyhteisössä tutkijan ja opettajan yksilön oikeuksia. Yliopiston rooli on turvata tutkijoiden ja opettajien yksilönoikeudet. Yliopiston on kuitenkin samalla turvattava myös tekijänoikeuslain rajoitussäännösten taustalla vaikuttavat perusoikeudet ja muut yliopistotutkimuksen ja –opetuksen yhteydessä vaikuttavat perusoikeudet. Oikeudet on asetettava tapauskohtaiseen järjestykseen.

Lisäksi on otettava huomioon, että tutkija ja opettaja ovat yhteisön jäseniä.

Yliopistoyhteisössä oikeudet on asetettava järjestykseen siten, että turvataan yhteisön toiminta ja yhteisön toimintaedellytysten ylläpitäminen.

Yliopistotutkimuksen ja –opetuksen yhteydessä tutkijan ja opettajan oikeudet toteutuvat tehokkaasti, kun ne turvataan osana yhteisön toimintaa.