Miten tekijän määräysvalta ja siihen liittyvät ongelmat näkyvät käytännössä

Oikeudet keksintöihin ja keksintöjen käyttäminen ovat olleet pitkään esillä ja käytännössä on muodostunut vakiintuneet tavat käsitellä oikeuksia keksintöihin. Kun yliopistot osallistuvat yhteistyöhankkeisiin, tutkijat sitoutetaan yhteistyöehtoihin joko siten, että otetaan tutkijoiden suostumus suoraan tutkimusyhteistyösopimuksiin tai siten, että tutkijat siirtävät oikeutensa yliopistolle erillisellä oikeuksiensiirtosopimuksella. Yliopisto ottaa vastatakseen sopimusvelvoitteista, ja tutkijat sitoutuvat yliopiston ohella noudattamaan velvoitteita.

Käytäntöihin liittyy kuitenkin epävarmuus. Tutkijoiden sitoutumisesta ei voida olla varmoja, oikeuksiensiirtosopimuksia ei välttämättä tehdä kaikkien projektiin osallistuvien henkilöiden kanssa eivätkä sopimukset aina yksityiskohtaisesti määrittele, millä perusteella oikeuksia siirretään ja mitä oikeuksia ja velvoitteita tutkijoilla ja yliopistolla on oikeuksien siirtämisen jälkeen. Yliopiston rooli ja tutkijoiden oikeudet jäävät epäselviksi.

Yliopistokeksintöjä koskevan lain myötä keksintöoikeuksiin liittyviä käytäntöjä sekä yliopiston ja yksittäisten henkilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia on tarkoitus täsmentää. Yliopistokeksintöjä koskevassa

298 Haarmann s.102, 213-216, Shønning s.165, 424-429, Koktvedgaard-Levin s.148, Nordell s.384

lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että tutkijoiden oikeutta päättää keksintöjen käyttämisestä voidaan yhteistyöhankkeissa rajoittaa. Lisäksi on katsottu, että yliopistolle tulee antaa oikeuksia keksintöihin, koska yliopisto on se taho, joka ottaa vastatakseen yhteistyösopimusten mukaisista velvoitteista. Hallituksen esityksessä on todettu tuloksiin vaikuttavan yhteistyössä toisilta osapuolilta saadut tiedot, ei yksinomaan yksittäisen tutkijan työpanos.²⁹⁹

Yliopistokeksintöjä koskevaan hallituksen esitykseen liittyen perustuslakivaliokunta on todennut, että tutkimusta tehdään nykyisin enenevässä määrin korkeakoulujen ja niiden ulkopuolisten tahojen yhteisissä hankkeissa, joihin voi osallistua eri osapuolten rahoituksella työskenteleviä tutkijoita ja tutkijaryhmiä. Tällaisessa tilanteessa on valiokunnan mielestä tärkeää selkeyttää tutkijan ja korkeakoulun samoin kuin korkeakoulussa tehtävään tutkimukseen osallistuvien ulkopuolisten tahojen oikeudellista asemaa suhteessa tutkimustyössä tehtäviin keksintöihin.³⁰⁰

Tutkijoiden oikeus julkaista tutkimustuloksia on pyritty yliopistokeksintöjä koskevissa säännösehdotuksissa säilyttämään mahdollisimman hyvin.

Lähtökohtana on, että julkaisemista voidaan rajoittaa ajallisesti. Asiallisia rajoituksia voidaan määrätä lähinnä silloin, jos laki sitä edellyttää tai jos kysymyksessä on puhdas tilaustutkimus, jolloin tilaajalla jo lähtökohtaisesti on oikeus täysin määrätä tutkimuksesta.³⁰¹

Perustusvaliokunta on todennut lausunnossaan, että julkistamiskieltoa koskevilla säännöksillä ei kielletä tutkimustulosten julkistamista yleensä, vaan kielto on asianmukaisesti rajattu, eikä kielto ole ehdoton.

Perustuslakivaliokunta on todennut, ettei sääntely vaikuta lakiehdotuksen käsittelyjärjestykseen.³⁰²

Perustuslakivaliokunta on lausunnossaan käsitellyt yliopistokeksintöjä koskevan hallituksen esityksen säännöksiä omaisuuden suojan, tieteen vapauden, sananvapauden sekä julkisuusperiaatteen näkökulmasta.

Perustuslakivaliokunta ei ole miltään osin pitänyt säännöksiä perustuslain vastaisina siten, että säännökset edellyttäisivät perustuslain säätämisjärjestystä.

299 HE 259/2004 s.7-9

300 PeVL 28/2005

301 HE 259/2004 s.31 ja 32

302 PeVL 28/2005

Yliopistokeksintöjä koskevaa lakiehdotusta tarkasteltaessa on otettava huomioon, että ehdotus turvaa aina keksijöille korvauksen oikeuksien siirtymisestä, mikä on vaikuttanut mm. omaisuuden suojan rajoittamista koskeviin näkemyksiin. Toisaalta on otettava huomioon, että yliopistokeksintöjä koskevan lakiehdotuksen tavoitteet eivät sellaisenaan ole sovitettavissa tekijänoikeuksien käyttötilanteisiin.

Ehdotuksessa määritellyn sopimustutkimuksen osalta esitettyjä argumentteja voidaan kuitenkin käyttää hyväksi myös silloin, kun tarkastellaan tekijänoikeuden alaisen aineiston käyttämistä yhteistyön yhteydessä.

Ulkopuolisella rahoituksella toteutetuissa projekteissa, joissa sitoudutaan luovuttamaan oikeuksia projektissa tehtävään aineistoon, ei ole perusteltavissa, että yksittäisillä henkilöillä voisi olla yhteistyön ja projektin tavoitteista ja tarkoituksista poikkeavia, ristiriitaisia oikeuksia. Aineistot eivät usein synny yksinomaan tai edes pääsääntöisesti tutkijan tai opettajan oman ja itsenäisen työn tuloksena, vaan lopputulokseen vaikuttavat useiden henkilöiden työpanokset. Kaikkien projektiin osallistuvien henkilöiden samoin kuin organisaatioiden on noudatettava projektissa sovittuja ehtoja.

Yhteistyöprojektissa tehtävien sopimusten velvoitteista vastaa yliopisto, koska projekteissa on kysymys yliopiston toiminnasta. Yksittäisillä henkilöillä ei ole valtuuksia päättää muista sopimuksessa sovittavista asioista kuin omiin immateriaalioikeuksiinsa liittyvistä kysymyksistä. Käytännössä on tarkoituksenmukaista, että yliopisto sopimusosapuolena voi sopia kaikista ehdoista kokonaisvaltaisesti. Ei ole kohtuullista, että joidenkin yksittäiskysymysten osalta yhteistyön kokonaistavoitteista joudutaan poikkeamaan, koska yksittäiset henkilöt voivat kieltää ehtojen soveltamisen.

Projekteissa voidaan edellyttää, että projektiin osallistuvat henkilöt sitoutuvat noudattamaan sopimuksessa sovittuja ehtoja ja siirtävät oikeuksiaan yhteistyöprojektin tavoitteiden mukaisesti.

Kun tutkijat osallistuvat yhteistyöhankkeisiin, joita rahoittaa esim. Euroopan unioni tai Teknologiankehittämiskeskus Tekes, on ajateltavissa, että tutkijoiden tulee tuntea rahoitusehdot. Tutkijat eivät rahoitusehtojen pohjalta voi tutustua osapuolten välillä tehtyihin sopimuksiin ja sopimuksiin sisältyviin oikeuksien siirtoa ja käyttöoikeuksia koskeviin velvoitteisiin, mutta rahoitusehdot ovat julkisia ja rahoitusehtojen perusteella tutkijoilla on perusteita odottaa sopimuksiin sisältyvän heidän vapauttaan rajoittavia ehtoja.

Hyvä tieteellinen käytäntö edellyttää, että tutkimusryhmän jäsenten asema, oikeudet, vastuut ja velvollisuudet sekä tuloksiin liittyvät oikeudet

määritellään ja kirjataan ylös ennen tutkimuksen aloittamista ja tutkijan rekrytoimista. Rahoituslähteet ja tutkimuksen suorittamisen kannalta merkitykselliset sidonnaisuudet tulee ilmoittaa tutkimukseen osallistuville.³⁰³ Ohjeet antavat olettaa, että tutkija on tietoinen asemastaan ja oikeuksistaan.

Ohjeet eivät ole sitovia ja niistä voidaan johtaa tutkijalle lähinnä velvollisuus väittää, ettei hän ole ollut tietoinen työtään ja oikeuksiaan koskevista rajoituksista. Jos tutkija ei esitä tällaista väitettä, voidaan olettaa, että on toimittu hyvän tieteellisen käytännön mukaisesti ja selvitetty työhön liittyvät rajoitukset ja että tutkija on hyväksynyt rajoitukset.

Tutkijoiden voidaan katsoa vähintään hiljaisesti sitoutuneen noudattamaan rahoitusehtoja ja tehtyjä sopimuksia. Lainsäädäntö ei estä siirtämästä oikeuksia hiljaisella sopimuksella. Tekijänoikeuksien siirtäminen ei Suomessa edellytä kirjallista sopimusta kuten joissakin Euroopan valtioissa.³⁰⁴

On kuitenkin otettava huomioon, että tekijän hiljaista suostumusta koskevaan oletukseen tekijänoikeuksien siirtymisestä liittyy ongelmia. Rahoitusehdoissa ei välttämättä määritellä yksityiskohtaisesti, mitä oikeuksia yksittäisiltä henkilöiltä tulisi siirtyä, ja jos asioita ei ole selkeästi kirjoitettu ylös, on epäselvää, mitkä kaikki oikeudet ovat siirtyneet. ³⁰⁵

Sopimuksissa on usein maininta siitä, missä laajuudessa osapuolilla on oikeus käyttää aineistoja, ja hyvissä sopimuksissa käyttöoikeus on määritelty niin laaja-alaisesti ja selvästi, ettei käyttöoikeuden laajuudesta ole epäselvyyttä.

Jos tutkijan ja opettajan katsotaan hiljaisesti suostuneen oikeuksien siirtämiseen, on kuitenkin epävarmaa voidaanko tutkijan ja opettajan katsoa suostuneen kaikkiin sopimuksen mukaisiin ehtoihin ja onko tutkija tai opettaja siirtänyt myös edelleen luovutusoikeudet ja muunteluoikeudet.

Yhteistyön toteuttaminen ei välttämättä edellytä, että kaikkiin aineistoihin on

303 Tutkimuseettisen neuvottelukunnan julkaisu s.5

304 Instilling s.108. Kirjoituksessa on perusteena hiljaiselle suostumukselle tuotu mm.

kilpailuoikeudelliset perusteet ja työsuhteeseen liittyvät lojaliteettivelvollisuudet.

Tekijänoikeuden siirtämistä koskevista säännöksistä EU:ssa ks. Guibault Lucie – Hugenholtz Bernt: Study on the conditions applicable to contracts relating to intellectual property in the European Union.

305 Tekesin rahoitusehdot edellyttävät, että organisaatioille siirretään omistusoikeus.

Organisaatioille siirtyy rahoitusehtojen mukaan kaikki määräysvalta ja kaikki oikeudet. Sen sijaan esim. EU:n puiteohjelmia koskevissa rahoitusehdoissa edellytetään oikeuksien siirtämistä siinä laajuudessa, että sopimusten mukaiset velvoitteet voidaan toteuttaa.

annettava myös oikeus muuttaa aineistoa ja oikeus luovuttaa aineistoa eteenpäin.

Erityisesti projektin johtavan tutkijan voidaan edellyttää tutustuvan ja tuntevan rahoitusehdot ja sopimukset siten, että hän on tietoinen tutkimuksen tekemiseen liittyvistä rajoituksista. Johtavalta tutkijalta edellytetään projektin vastuuhenkilönä paljon muutakin kuin vain tieteellistä osaamista. Hankkeen johtava tutkija yleensä päättää rahoituksen hakemisesta, ja käytännössä hankkeen johtava tutkija myös allekirjoittaa sopimuksia ym. papereita ja on tätä kautta suoraan sitoutunut noudattamaan sopimuksia sekä rahoittajan ehtoja.

Muilla projektissa mukana olevilla tutkijoilla voi kokemuksesta riippuen olla vähemmän tietoa tutkimuksen tekemiseen liittyvistä reunaehdoista. Kukaan tutkija ei kuitenkaan voi olla täysin tietämätön siitä, osallistuuko hän projektiin ja millaista tutkimusta on tarkoitus tehdä. Lisäksi on otettava huomioon, että rahoittajien ehdot ja niissä olevat rajoitukset ja sopimisvelvoitteet ovat julkisia. Kuka tahansa voi tutustua ehtoihin ja omaan tutkimukseensa liittyviin rajoituksiin. Mitä useammin tutkija on mukana projekteissa sitä enemmän häneltä voidaan edellyttää tietoa ulkopuoliseen rahoitukseen liittyvistä ehdoista ja rajoituksista.

Vaikka tutkijoilta rahoituksen hakijoina voidaan edellyttää jonkinasteista tietoa rahoitukseen liittyvistä tutkimusehdoista, on kuitenkin otettava huomioon, että myös yliopistolla työnantajana on velvollisuuksia.

Yliopistolla on velvollisuus tiedottaa yhteistyöhön liittyvistä rajoituksista, ja yliopiston on huolehdittava siitä, että sopimusten ja rahoittajien ehtoja noudatetaan.

Yksittäisten teosten osalta on otettava huomioon tekijänoikeuslain säännökset oikeudesta tietokoneohjelmaan ja tietokantaan. Tekijänoikeuslain mukaan oikeudet työsuhteessa tehtyyn tietokoneohjelmaan ja tietokantaan siirtyvät työnantajalle, paitsi kun kysymyksessä on opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti toimivan tekijän luoma tietokoneohjelma tai tietokanta.

Yhteistyöprojekteissa tutkija tai opettaja ei välttämättä toimi opetus- ja tutkimustyössä itsenäisesti vaan toteuttaakseen yhteistyön tavoitteita ja yhteistyöprojektin johtoryhmän valvonnassa. Tutkijat ja opettajat ovat vastaavassa asemassa kuin muut tekijät, eivätkä he toimi itsenäisesti.

Tekijänoikeuslakia on mahdollista soveltaa joissain tilanteissa siten, että yhteistyöhankkeissa tuotetun tietokoneohjelman tai tietokannan oikeuksien ei katsota kuuluvan tutkijalle tai opettajalle vaan samoin kuin muissa

työsuhteissa työnantajalle, joka yhteistyöprojektissa vastaa projektin tavoitteiden toteutumisesta.

5.3.3 Määräysvallan siirtäminen oikeuksista sopimalla ja sopimiseen