Perusoikeudet keskenään tasavertaisina mutta toistensa kanssa ristiriitaisina oikeuksina

Perusoikeudet ovat lähtökohtaisesti tasavahvoja ja samanarvoisia.

Perusoikeuksia ei aseteta etusijajärjestykseen.⁵¹ Perusoikeuksia kyllä

horisontaalivaikutusta. Kansalaisten oikeus informaatioon ja sananvapaus on tunnustettu suhteessa julkinen valta - yksilö, mutta suhteessa yksilö-yksilö vaikutusta ei ole kunnolla hyväksytty.

48 Hallberg s.32-35, Viljanen 1999 s.54, Alexy s.161-175, 288, 351-365

49 HE 309/1993 Luku 3.4 Perusoikeuksien sitovuus, Viljanen 1999 s.154-155, Länsineva 2002 s.103

50 Pöyhönen s.79, Siltala s.448.

51Ks. kuitenkin esim. Siltala s.673 ja 674. Siltala on katsonut, että olisi mahdotonta kuvitella tilannetta, jossa joku TSS-oikeuksista, yhteisöllis-kollektiivisista oikeuksista tai luontoa koskevista neljännen sukupolven perusoikeuksista voisi sivuuttaa yksilön hengen tai

luokitellaan eri ryhmiin, mutta luokittelu kuvastaa lähinnä perusoikeuksien erilaisia kehitysvaiheita. Erikseen voidaan luokitella esim. vapausoikeudet ja oikeusturva, taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset oikeudet eli TSS-oikeudet, tasa-arvoisuusoikeudet ja osallistumisoikeudet. Jaottelun pohjana ovat yleensä historialliset syyt ja oikeuksien sisältö, mutta jaottelu on aina suhteellinen. Tarkkaa rajanvetoa kaikkien oikeuksien kohdalla ei ole mahdollista tehdä.⁵²

Perusoikeuksien abstraktin etusijajärjestyksen kautta ei ole mahdollista ratkaista, mikä perusoikeus asetetaan etusijalle. Yksittäistapauksessa voi olla mahdollista soveltaa useampaa perusoikeutta samanaikaisesti ja perusoikeudet voivat olla keskenään ristiriitaisia. Perusoikeuksien tapauskohtainen järjestys toteutetaan punnitsemalla perusoikeuksia keskenään kuten periaatteita. Perusoikeus ei menetä mitään olemassaolostaan, mutta jonkun oikeuden tai joidenkin oikeuksien painoarvo on yksittäistapauksessa suurempi kuin toisten. Punninta perustuu yksittäistapauksen erityispiirteisiin ja kokonaisharkintaan. Yleisiä punnintakriteerejä on vaikea esittää, mutta lopputuloksen tulisi mahdollisimman hyvin toteuttaa perusoikeuksien yhteisiä ja yleisiä lähtökohtia ja tavoitteita. Arviointikriteerejä voivat olla esim. yksilön toimintavapaus ja turvallisuus sekä kohtuullisuus.⁵³

Perusoikeudet ovat erilaisten oikeussuhteiden yhdistelmiä, ja yksittäisen perusoikeuden merkitys yksittäistapauksessa riippuu myös siitä, mistä näkökulmasta ko. oikeutta tarkastellaan. Oikeutta voidaan tarkastella esim.

julkisen vallan velvollisuutena pidättäytyä joistakin toimista, julkisen vallan aktiivisena toimintavelvollisuutena tai yksilön oikeutena vaatia oikeuksiaan toteutettavaksi. Perusoikeudet saavat viime kädessä sisältönsä vasta silloin, kun ne suhteutetaan toisiin perusoikeuksiin perusoikeusjärjestelmään kuuluvan sidosperiaatteiden, kuten vastavuoroisuus-, suhteellisuus tai yhdenvertaisuusperiaatteen avulla.⁵⁴

Periaatteiden punnintaa ohjaavat perustelut ovat osittain ympäristösidonnaisia ja kumpuavat määrätyn yhteisön, esim. yliopistoympäristön tarpeista.

Perusteilla on kuitenkin myös laajempi konteksti ja yhteiskunnallinen sidos.

Esimerkiksi yliopistoissa ei ole kysymys vain yliopistoyhteisön tarpeista,

terveyden suojan. Tämän kirjoituksen yhteydessä ei kuitenkaan ole tarkoitus pohtia eri perusoikeuksien, esim. omaisuuden suojan ja tieteen vapauden mahdollista epätasa-arvoa, vaan lähtökohtana on oikeuksien samanarvoisuus.

52 Hallberg s. 40 ja 41, Karapuu s.70, Pöyhönen s.77

53 Alexy s.50, Viljanen 1999 s.155, Länsineva 1999 s.475-477

54 Karapuu s.85, Pöyhönen s.81 ja 13, Siltala s.510

odotuksista ja ongelmista vaan samalla koko yhteiskunnan oikeuksista ja eduista. Lisäksi on otettava huomioon yhteiskunnan muutosdynamiikka.

Perusoikeudet eivät ole ehdottomia, vaan niitä voidaan rajoittaa.

Perustuslakivaliokunta on kirjannut mietintöön PeVM 25/1994 perusoikeuksien yleiset rajoitusedellytykset, joiden perusteella perusoikeusrajoitusten sallittavuus käytännössä arvioidaan. Vaatimuksia ovat lailla säätäminen, täsmällisyys ja tarkkarajaisuus, hyväksyttävyys, ydinalueen koskemattomuus, suhteellisuus, oikeusturva ja ihmisoikeusvelvoitteiden noudattaminen.⁵⁵

Mitään oikeutta ei voida jättää kokonaan toteuttamatta, vaan oikeuden ydin on pidettävä koskemattomana. Perusoikeussuojan reuna-alueilla liikkumavapaus on suurempi. Perusoikeuksia voidaan ajatella pääsääntöinä, joista voidaan poiketa arvo- tai intressipunninnan perusteella. Poikkeaminen voi olla sallittu myös perusoikeuksien tarkoitusta vertaamalla.⁵⁶

Perusoikeuksista on perustellusti ja hyväksyttävällä tavalla pyrittävä etsimään jotain, jolla ristiriitoja sovitetaan yhteen kollisiotilanteiden ratkaisemiseksi, ja perusoikeuksien on pystyttävä vastaamaan yhteiskuntamuutosten haasteisiin.

Oikeudet ovat käytännössä joukko erilaisia oikeussuhteita ja oikeusnormeja, joille on annettava ko. yhteiskunnassa hyväksyttävä sisältö arvottamisen, uudelleen tulkinnan ja uudelleen punninnan kautta. Oikeudelliset käytännöt uusintavat ja muuntavat oikeutta.⁵⁷

Perusoikeuksista, jotka ovat olleet esillä oikeuskäytännössä ja joita on tulkittu paljon, voidaan helposti löytää selkeä ja vakioitavissa oleva ydinosa.

Oikeuden syvärakenteisiin on muodostunut pidäkkeitä, jotka hidastavat ja estävät oikeuden nopeita muutoksia. Uudet ja vähän tulkitut perusoikeudet ovat väljemmin tarkasteltavissa, ja oikeuksien vakioitavissa oleva osa on rajoittunut. Syvärakenteisiin ei ole vielä täsmentynyt selkeitä ja yleisesti hyväksyttyjä soveltamisperiaatteita.⁵⁸

55 Perusoikeuksien rajoitusedellytyksistä esim. Viljanen 2001 s.37 ja 38, Länsineva 2002 s.77-85, Ks. myös Matscher s.67, jossa on todettu että Euroopan ihmisoikeussopimuksen määräyksiä tulkittaessa voidaan katsoa perusoikeuksiin sisältyvän niistä itsestään johtuvia rajoituksia (implicit limitations).

56 Ks. esim. Viljanen 1999 s.174. Perusoikeuden ytimeen ulottuvaa rajoitusta ei voida säätää tavallisella lailla. Toisaalta perusoikeuksien ydinalueeseen puuttuvat rajoitukset ovat periaatteessa aina suhteellisuusvaatimusten ja ihmisoikeusvelvoitteiden vastaisia. Miettinen s.87-97, Alexy s.178-222

57 Tuori 2000 s.220, Alexy s.159, Scheinin 1990 s.34 ja 35

58 Ks. oikeuden kerrostumista ja niiden suhteista toisiinsa Tuori 2000 s.163-233

Yliopistotutkimuksessa ja –opetuksessa lähtökohtana ovat yliopistotoimintaan liittyvät ja yliopistotoimintaa ohjaavat perusoikeudet.

Tässä kirjoituksessa tarkastelun kohteena on erityisesti perustuslain 16 §:ssä turvattu tieteen vapaus ja siitä tutkijalle ja opettajalle johdettavat oikeudet.

Tutkimuksessa ja opetuksessa tulee herkästi sovellettavaksi myös perustuslain 12 §:ssä turvattu julkisuusperiaate. Toisaalta tieteen vapaus saa tukea perustuslain 12 §:ssä turvatusta sananvapaudesta.⁵⁹

Tekijänoikeus kuuluu perustuslain 15 §:ssä turvatun omaisuuden suojan omaisuuskäsitteen piiriin, ja omaisuuden suoja antaa tukea tekijänoikeuslain 2 §:ssä mainituille tekijän taloudellisille oikeuksille. Tekijänoikeuslain 3

§:ssä mainittujen moraalisten oikeuksien ei pitkään katsottu saavan lainkaan perusoikeudellista suojaa. Kun perusoikeudellinen ajattelu kehittyi ja perusoikeuksien soveltaminen käytännössä laajentui, alettiin myös tekijän moraalisille oikeuksille hakea perusoikeussuojaa. On katsottu, että tekijän moraaliset oikeudet voisivat saada tukea perustuslain 7 §:n henkilökohtaista koskemattomuutta tai 10 §:n henkilökohtaista kunniaa turvaavien oikeuksien kautta.⁶⁰

Abstraktilla tasolla kaikki perusoikeudet vaikuttavat yhtä vahvasti. Kun tekijänoikeuksien käyttäminen yliopistotutkimuksessa ja –opetuksessa eriytetään ja käsitellään erikseen esim. opetusta ja tutkimusta, yliopiston perustehtäviä ja täydentäviä tehtäviä, tekijänoikeuslaissa mainittuja eri oikeuksia ja tekijänoikeuslain rajoitussäännöksiä, perusoikeuksien tasavertainen asema murenee. Tieteen vapaudesta johdettava oikeudet voivat jossain yhteydessä painaa enemmän kuin tekijänoikeudet ja päinvastoin.

Oikeudet on asetettava tapauskohtaiseen järjestykseen eri tilanteissa eri tavalla vaikuttavien perusteiden kautta.