12. BRITTILÄISELLÄ HAJOTT IMELLÄ SUORITETUT
12.2. Kokeiden suoritus
12.2.1. Pulpperointien suoritus
Brittiläisen hajottimen täyttötilavuus oli 7 1.
Hajottimen teho oli 0,5 kW ja pyörimisnopeus
2800 r/min. Hajottimen pulpperointisakeudeksi soveltui parhaiten 2 %, mutta useissa kokeissa käytettiin 3 %:n sakeutta, jotta saatiin vertailukelposia tuloksia
Tampellan pulpperilla tehtyihin kokeisiin nähden.
Hajottimeen laitettiin 7 1 40 °C:sta vettä. Sen jälkeen hajottimeen lisättiin kuiva-ainepitoisuudeltaan
tunnettua materiaalia. Ennen hajottimeen laittoa
materiaali oli revitty n. 25cm2:n kokoisiksi palasiksi.
Massan ei annettu liota vedessä, kuten Tampellan pulpperilla suoritetuissa kokeissa vaan hajotin käynnistettiin välittömästi.
Pulpperin annettiin käydä niin kauan, että haluttu energian ominaiskulutus saavutettiin. Energian ominaiskulutus laskettiin seuraavasti:
P * t
EOK = ________ (5) in
jossa EOK = Energian ominaiskulutus [kWh/t]
P = Hajottimen teho (0,5 kW) t = Pulpperointiaika [h]
m = Pulpperoitavan materiaalin kuivapaino [t]
Pulpperoinnin jälkeen kaikki hajottimessa ollut massa tyhjennettiin sen alapuolella sijaitsevalle täry- sihdille .
12.2.2. Massojen lajittelu tärvsihdillä
Massojen lajittelu tapahtui muuten samalla tavoin kuin Tampellan pulpperillakin pulpperoitujen massojen
lajittelu paitsi, että ko. tärysihti oli erilainen.
Sihtaus tapahtui yksivaiheisella tärysihdillä, jolta aksepti siirtyi suoraan viirakankaalle. Käytetyn sihdin sihtirako oli 0,25 mm. Viirakankaan tiheys oli
250 Mesh.
Muoviriekaleiden koon, rejektisuhteen ja materiaali- häviön määritys tapahtui samalla tavoin kuin Tampellan pulpperilla pulpperoitujen massojen yhteydessä. Samoin akseptien sisältämien muovi- ja tahmopitoisuuksien määritys.
12.3. Tulokset luoteitavuusarviointeineen
Kaikki Brittiläisellä pulpperilla suoritettujen kokeiden tulokset on esitetty liitteessä 10.
Koska havaintoaineistoa on liian vähän, ei tuloksista haluttu tehdä tilastollista analyysia vaan ne antavat pelkästään suuntaa antavaa tietoa.
12.3.1. PE-laminoidun paperirullakääreen pulpperointi
Brittiläisellä hajottimella tehtiin muutama PE-
laminoidun paperirullakääreen pulpperointikoe, jotta voitiin vertailla tuloksia Tampellan pulpperilla suoritettuihin kokeisiin.
Näissä kokeissa oli pulpperointilämpötila n.40°C ja sakeus 3 %. Hajottimeen ei lisätty NaOH:a.
Brittiläisellä hajottimella pulpperointi onnistui hyvin. Hajottimeen ei jäänyt yhtään hajoamatonta kääreen palaa.
Vertailtaessa näiden kokeiden tuloksia samoissa
olosuhteissa ja samalla EOK:lla Tampellan pulpperilla tehtyihin pulpperointituloksiin voidaan huomata, että Brittiläisellä hajottimella tehdyissä pulpperoinneissa ei muovi hajonnut yhtä pieniksi palasiksi kuin
Tampellan pulpperilla. Pienten muoviriekaleiden
(A < 1 cm2) osuus oli huomattavasti pienempi ja suurten riekaleiden ( 9cmJ<A<25cm2) osuus huomattavasti suurempi kuin Tampellan pulpperilla tehtyjen kokeiden
yhteydessä. Tässäkin kokeessa oli eniten
muoviriekaleita, joiden koko oli lcm2 : n ja 9cm : n välillä. Riekaleiden mediaanikoko oli keskimäärin 4,8 cm2, kun se vastaavissa Tampellan pulpperilla suoritetuissa kokeissa oli n.3 cm2.
Paperirullakääre sisälsi muovia n.10 % ja rejektisuhde oli n.12 %. Lähes kaikki kuidut olivat irronneet
muovista ja kulkeutuneet akseptin joukkoon. Näin ollen on ihmetyttävää miksi rejektisuhde on suurempi kuin kääreen muovipitoisuus. Syynä lienee se, että koe- erässä olleen PE:n paksuus on ollut vaihteleva ja kokeessa olleen pienen materiaalimäärän vuoksi vaikuttanut suuresti rejektisuhteeseen.
Materiaalihäviö oli keskimäärin 20,8 % ja hajonta 1.7 %. Materiaalihäviötuloksia tarkasteltaessa on huomattava, että suuri osa materiaalista on jäänyt rejektin joukkoon. Tampellan pulpperilla suoritetuissa vastaavissa kokeissa materiaalihäviö oli keskimäärin 7.7 %.
12.3.2. PP-laminoidun paperirullakääreen pulpperointj
PP-laminaattien pulpperoituminen onnistui hyvin.
Pulpperiin ei jäänyt yhtään hajoamatonta kääreen palaa.
Sen sijaan kuidut eivät irronneet muovin pinnalta yhtä hyvin kuin PE-kääreen tapauksessa.
Eniten syntyi muoviriekaleita, joiden koko vaihteli 1...9 cm2:n välillä. Ainoastaan koepisteessä, jossa EOK oli 500 kWh/t, syntyi eniten riekaleita, joiden koko oli alle 1 cm2. Muoviriekaleiden mediaanikoko oli
keskimäärin 2,7 cm2. Tampellan pulpperilla suoritetuissa vastaavissa kokeissa riekaleiden mediaanikoko oli
3,8 cm2.
Pulpperoitu kääre sisälsi polypropeenia n.6,5 %.
Brittiläisellä hajottimella pulpperoidun massan
rejektisuhde oli keskimäärin 10,1 % ja hajonta 1,3 %.
Suuri rejektisuhde johtui siitä, että rejektiksi jääneessä muovissa oli runsaasti kiinni kuituja.
Tampellan pulpperilla suuri osa muovista jäi pulpperin virtausesteisiin eikä näin ollen kulkeutunut enää
lajitteluun, jolloin rejektisuhde vastaavissa kokeissa on ollut keskimäärin 2 %.
Materiaalihäviö oli keskimäärin 19 % ja hajonta 2,2 %.
Tampellan pulpperilla suoritetuissa vastaavissa kokeissa materiaalihäviö oli keskimäärin 3,5 %.
17.3.3. PE-päällystetvn taivekartongin pulpperojntj
Brittiläisellä hajottimella suoritetussa
PE-päällystetyn taivekartongin pulpperointikokeessa tahdottiin lähinnä selvittää, onko muovikerroksen paksuudella vaikutusta pulpperoinnissa syntyvien muoviriekaleiden kokoon.
Ensimmäiset pulpperoinnit tehtiin 120 kWh/1: n EOKilla ja toiset 390 kWh/t EOK:lla.
Koska havaintoja on ollut vähän, ei tilastollisen
analyysin perusteella ole voitu osoittaa muovikerroksen paksuudella olevan vaikutusta muoviriekaleiden kokoon.
Kuitenkin kuvasta 5. voidaan huomata, että muovin neliömassan kasvaessa suurten riekaleiden osuus on kasvanut ja pienten riekaleiden pienentynyt. Tämä oli huomattavissa myös koetta suoritettaessa, jolloin
muovin neliömassan ollessa 40 g/m2 riekaleiden joukossa oli paljon huomattavasti yli 25cmJ:n kokoisia
riekaleita.
Muoviriekaleiden mediaanikoko PE:n neliömassan funktiona EOK = 390 kWh/t
Kuva 5. PE-päällysteen neliömassan vaikutus
pulpperoinnissa syntyneiden muoviriekaleiden kokoon.
Pienellä energian ominaiskulutuksella pulpperoitäessä rejektin joukkoon jäi melko paljon mekaanisesta
massasta peräisin olevia kuitukimppuja. Suurella E0K:lla pulpperoitaessa näitä ei ollut havaittavissa.
Pulpperoinneissa, joissa EOK on ollut 120 kWh/t,
rejektisuhde on ollut keskimäärin 0,1 % pienempi kuin kartongin muovipitoisuus eli teoreettinen rejektisuhde.
EOK-tasolla 390 kWh/t rejektisuhde on ollut keskimäärin 0,4 % pienempi kuin teoreettinen rejektisuhde.
Materiaalihäviö oli keskimäärin 24 % ja hajonta 4 %.
12.3.4. EB-lakatun metalloidun paperin pulpperojntj
EB-lakatun metalloidun paperin pulpperointikokeessa tahdottiin selvittää EB-lakan käyttäytymistä
pulpperoitaessa. Lakan käyttäytymisen silmämääräisen havainnoimisen helpottamiseksi käytettiin metalloitua paperia.
Pulpperointeja suoritettiin kolme kappaletta, joista ensimmäisessä pulpperointisakeus oli 3 %, toisessa ja kolmannessa 2 %. Kaikissa kokeissa pulpperointilämpö- tila oli n. 40°C. Kolmannessa pulpperoinnissa oli pulpperiin lisätty NaOH:a.
Ensimmäisessä kokeessa hajotin ei toiminut kunnolla liian suuren sakeuden vuoksi ja pulpperointi tapahtui voimakkaasti vaahdoten. Ensimmäisessä kokeessa EOK oli n.80 kWh/t. Toisessa kokeessa hajotin toimi normaalisti
ja EOK oli n.490 kWh/t.
Kahdessa ensimmäisessä kokeessa paperi pulpperoitui huonosti, sillä paperi ei kuituuntunut vaan hajosi pieniksi paperin paloiksi. Tämä johtui siitä, että käytetty paperi oli märkälujaa. Ensimmäisessä kokeessa suurin osa näistä paperin paloista jäi rejektin
joukkoon. Myös toisessa kokeessa suuri osa paperista jäi rejektin joukkoon.
Kolmas pulpperointi onnistui hyvin, koska pulpperiin oli lisätty NaOH: a. Tällöin pH oli 11,8. Paperi
kuituuntui ja rejektiä muodostui vähän.
Kahdessa ensimmäisessä kokeessa lakan ja metalloinnin yhdistelmä kulkeutui hiukkasmaisina paloina sihdin läpi akseptin joukkoon. Kolmannessa pulpperoinnissa
yhdistelmä liukeni, eikä sitä voinut havaita niin rejektissä kuin akseptissakaan. Akseptimassasta, joka oli peräisin kolmannesta pulpperoinnista tutkittiin muoviviiraan tarttuvia tahmoja. Muoviviiraan tarttui tahmoja 79 kpl/kg.
Ensimmäisessä kokeessa rejektisuhde oli yli 91 % ja materiaalihäviö lähes 94 %. Toisessa kokeessa rejekti
suhde oli yli 44 % ja materiaalihäviö yli 53 %.
Kolmannessa kokeessa rejektisuhde oli 2,3 % ja materiaalihäviö 7,4 %.
12.3.5. Hotmelt-liimatun kartonkikotelon pulpperointi
Tässä kokeessa haluttiin selvittää kuinka kartonki- kotelo, jonka sivut oli liimattu yhteen PVAC-
pohjaisella dispersioliimalla ja päädyt hotmelt-
liimalla pulpperoituu ja kuinka liima saadaan erotettua kuiduista.
Kartonki pulpperoitui kokeessa täydellisesti ja
hotmelt-palaset irtosivat kokonaisina jääden sihdillä rejektin joukkoon. Sivuliimaa sisältävät kartonkipalat pilkkoutuivat pieniksi paloiksi jääden sihdillä
rejektin joukkoon. Koska sivuliimasta muodostuneet palaset olivat pieniä, on mahdollista, että liimaa on kulkeutunut sihtiraoista myös akseptin joukkoon.
Kartonkikotelon sisältämää liimamäärää ei pystytty määrittämään. Silmämääräisesti tarkastellen on kaikki hotmelt-palaset jääneet rejektin joukkoon. Rejektisuhde oli keskimäärin 1,8 % ja hajonta 0,1 %.
Akseptimassasta, jonka pulpperoinnissa EOK oli suurin eli 500 kWh/t, tutkittiin muoviviiraan tarttuvia
tahmoja. Muoviviiraan tarttui tahmoja 294 kpl/kg.
Materiaalihäviö oli keskimäärin 9,7 % ja hajonta 0,7 %.
12.4. Johtopäätökset
Vertailtaessa Brittiläisellä hajottimella ja Tampellan pulpperilla suoritettujen kokeiden tuloksia huomataan, että Brittiläisellä hajottimella suoritetuissa kokeissa rejektisuhteet ja materiaalihäviöt ovat olleet
suurempia.
PE-kartongin pulpperointikokeiden perusteella voidaan osoittaa, että muovin ollessa paksumpaa pulpperoituvat muoviriekaleet ovat isompia.
EB-lakatun metalloidun paperin pulpperoinnissa
huomattiin, että korkeammalla pH-tasolla saadaan lakka ja metallointi liukenemaan paperin pinnalta. Ilman NaOH-lisäystä on erittäin pieniksi partikkeleiksi
hajoavaa lakan ja metalloinnin yhdistelmää vaikea saada erotettua muusta massasta. NaOH-lisäyksen ansiosta myös märkäluja paperi saadaan kuituuntumaan.
Hotmelt-liimatun kartonkikotelon pulpperoitavuus on näiden kokeiden perusteella mahdollista, koska hotmelt- liimapalaset irtoavat kokonaisina kartongista.
Dispersioliiman erottaminen tapahtuu tärysihtejä paremmin pyörrepuhdistimilla hajonneiden liima- partikkeleiden pienen koon vuoksi.
13. KAIPOLAN SIISTAAMOLLA SUORITETTU PE-PÄÄLLYSTETYN KARTONGIN PULPPEROINTIKOE
13.1. Kokeen tavoite ja suoritus
Tarkoituksena oli selvittää PE-päällystetyn kartongin pulpperoituvuutta tehdasmittakaavassa normaalin kierto- kuitupulpperoinnin yhteydessä.
Koe suoritettiin Kaipolan siistaamolla, jossa käytetään Fiberflow-tyyppistä pulpperia. Pulpperin sähköenergian ominaiskulutus oli 320 kWh/t ja höyryn ominaiskulutus 360 kWh/t. Koetta suoritettaessa pulpperin tuotanto- vauhti oli 350-360 t/vrk. Pulpperissa olevan veden
lämpötila oli n.50°C. Itse pulpperointilämpötila saattoi mekaanisesta työstä johtuen olla suurempikin.
Fiberflow-rummun kuidutusosalla sakeus oli 15 % ja lajitteluosalla 3 %. pH oli pulpperin alkuosalla 12 ja lopussa 10. Kuidutusosaan oli lisätty pieniä määriä saippuaa, peroksidia, DTPA:ta, vesilasia ja NaOH:a.
Pulpperin loppupäähän oli lisätty pieni määrä talkkia.
pH:n säätöön oli käytetty H2SOt : a.
Pulpperiin syötettiin 60 kg PE-päällystettyä taive- kartonkia. Kartongin neliömassa oli 270 g/m2 ja PE:n
20 g/m2.
Kartonki oli leikattu kolmion muotoisiksi paloiksi, jotta rummun läpi tulleet PE-riekaleet olisivat olleet helpommin huomattavissa rejektin joukosta. Kolmioiden pinta-ala oli n.0,2 m2.
Pulpperointitulosta seurattiin talteenkerätystä rejektistä.
13.2. Tulokset johtopäätöksineen
Rejektin ulostulo pulpperista kesti kauemmin kuin normaalisti pulpperoitavalla materiaalilla. Kun
tavallisesti pulpperointi kestää 15-20 min, tuli tämän materiaalin rejekti ulos vasta n.35-40 min materiaalin pulpperiin syötön jälkeen. Syynä tähän oli luultavasti se, että kartongin päällä ollut PE-kerros oli niin ohut, että se jäi "leijumaan" pulpperiin.
Rejektinä ulos tulleet muoviriekaleet eivät olleet alkuperäisten kolmiopalojen kokoisia vaan muovi oli rikkoutunut ja riekaleet olivat kooltaan n.100-150 cm2.
Rejektoituneet muovin palaset sisälsivät lisäksi pieniä reikiä, joten osa muovista oli irronnut hyvin pieninä palasina ja kulkeutunut pulpperilta lähtevän akseptin joukkoon.
Kuidut olivat täysin irronneet muovin pinnalta.
Rejektinä ulostulevaa muovimäärää ei pystytty mittaamaan, mutta silmämääräisesti muovi näytti erottuneen kartongista hyvin. Myöskään lajittelu-
laitteiston erotuskapasiteettia ei voitu todentaa. Mitä ilmeisemmin muoviriekaleiden reikäkohdista irronneet pienet muovipalat erottuivat kuitenkin käänteisillä pyörrepuhdistimilla. Tämän pienen PE-päällystetyn taivekartonkierän pulpperointi normaalin kiertokuitu- pulpperoinnin yhteydessä ei aiheuttanut ongelmia
paperikoneella.
Siistaamon käyttöpäällikön /61/ mukaan eräässä
aikaisemmin tällä pulpperilla suoritetussa kokeessa, jossa pulpperoitiin monikerroksista, paksumpaa ja
jäykempää muovia, saatiin muovi erottumaan pulpperilta kokonaisena.
Tulosten perusteella voidaan päätellä, että muovia sisältävää kuitupohjäistä materiaalia voidaan
kierrättää tällaisissa laitoksissa ainakin pienessä määrin. Muovin erottuminen on sitä varmempaa, mitä paksummasta ja jäykemmästä muovista on kyse.
KOKEELLISEN OSAN YHTEENVETO
Kokeellisessa osassa testattiin erilaisten
kuitupohjäisten monikerrostuotteiden pulpperoituvuutta ja etsittiin sopivia pulpperointiolosuhteita.
Tampellan laboratoriopulpperi11a suoritetuista pulpperoinneista PE-päällystetyn taivekartongin pulpperointi onnistui parhaiten. Kartonki hajosi täydellisesti ja kaikki kuidut saatiin irtoamaan muovista.
Myös PE- ja PP-laminoitu paperirullakääre
pulpperoituivat hyvin. Hajonneiden muoviriekaleiden mediaanikoko oli n.4 cm2. PP-laminoidun paperi- rullakääreen pulpperoinnissa muovi hajosi pitkän
omaisiksi riekaleiksi. Muoviriekaleet kiertyivät pulpperissa yhteen köysimäisesti, joten ne olisivat olleet helposti erotettavissa raggerlaitteella jo pulpperissa.
Paperirullien sisäpäätylaputkin pulpperoituivat hyvin.
Kuiduista saatiin talteen n.80 %, loppujen kuitujen jäädessä muoviin kiinnittyneinä rejektin joukkoon.
Alumiinilaminaatti pulpperoitui kaikista huonoimmin.
Alumiini irtosi pieninä "hippusina" ja kulkeutui tärysihdiltä akseptin joukkoon.
Brittiläisellä hajottimella suoritetuissa kokeissa EB- lakattu metalloitu märkäluja paperi kuituuntui ja lakan ja metalloinnin yhdistelmä liukeni vasta NaOH:n läsnä ollessa. Liukenemattomana yhdistelmä kulkeutui akseptin
joukkoon.
Hotmeltilla liimattua kartonkikoteloa pulpperoitaessa hotmelt-palat irtosivat kokonaisina ja jäivät rejektin
joukkoon. Tämän kokeen perusteella hotme1t-1iimatut tuotteet olisivat kierrätettäviä.
Aksepteista löydetyt tahmot olivat peräisin
materiaalien sisältämistä uusiomassoista, joissa oli latekseja ja liimoja.
PE-päällystetyn taivekartongin muovikerroksen paksuus vaikutti pulpperoinnissa hajonneiden muoviriekaleiden kokoon. Mitä paksumpi oli muovikerros sitä suurempia olivat myös muoviriekaleet ja näin ollen helpommin erotettavissa.
Muovilaminaatteja pulpperoitaessa saatiin huomattava osa muovista erottumaan jo pulpperissa muovin
tarttuessa virtausesteisiin.
Energian ominaiskulutuksen kasvaessa pulpperissa hajonneiden muoviriekaleiden koko pieneni.
Kuidut saatiin irtoamaan helposti muovin pinnalta lisäämällä NaOH: a pulpperiin. Alumiinilaminaatin pulpperoinnissa NaOH-lisäys aiheutti alumiinin liukenemisen ja näin ollen voimakkaan vedyn
vapautumisen. Tässä tilanteessa oli jopa räjähdysvaara.
Kaipolan siistaamolla suoritetussa PE-päällystetyn
taivekartongin pulpperoinnissa kuidut saatiin irtoamaan kokonaan muovin pinnalta. Pulpperilta erottuvaa muovin määrää ja ko. lajittelulaitteiston erotuskapasiteettia ei todennettu. Kuitenkaan tämä pieni PE-päällystetyn taivekartonkierän pulpperointi normaalin kiertokuitu- pulpperoinnin yhteydessä ei aiheuttanut ongelmia
paperikoneella.
LÄHDELUETTELO
1. Saksa: Asetus pakkausjätteiden välttämisestä
(Pakkausasetus).Pakkausteknologiaryhmä, jäsentiedote.
19.9.1991. 9s.
2. Pakkausasetus annettu. PTR:n tiedote. 23.1.1991. 10s.
3. TANNER, M-J., EY pehmentää pakkausjätedirektiiviä.
Kauppalehti (1992) 20, s.10.
4. Metsäteollisuustiedottajan ympäristökansio. Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto 1989. 62s.
5. Metsäteollisuus ympäristö luonto, Suuntaviivoja 1991.
Julkaisuvuosi -91. Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto. 70s.
6. KOIVUNEN, S., Is your carton friendly to the environment? Finnboard News (1990) 3, s. 7-11.
7. MoDo's green pulp message. Paper 215 (1991):3, 24-25.
8. Massan valmistus ja valkaisu. Ympäristötiedotteet.
Finnpap. Julkaisusarja 1991. 4s.
9. STARK, H., Problem of durability of mechanical pulps.
Deutsche Papierwirtschaft (1990) 11, s. 84,86-93,95.
10. LEHTINEN, J., Keräyspaperin suosio Euroopassa
heikentää Suomen kilpailukykyä. Tekniikka & Talous (1991) 18.1. s. 8.
11. CARROLL, R.C., GAJDA,T.P., Mills considering new deinking line must answer environmental questions.
Pulp & Paper 64 (1990) 10, s. 201-205.
12. KUPFER, A.H., Die Veredlung von Papieren aus Altpapier. Coating 23 (1990) 10, s. 358-361.
13. NILSEN, H., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Valke.
Suullinen tiedonanto 4.6.1991.
14. LÖFSTRÖM, I., Paperinkeräys Oy. Suullinen tiedonanto 27.2.1992.
15. TIAINEN, P., KINNUNEN, E., RAMSLAND, T.,
Pakkausmateriaa1ijätteen hyväksikäyttömahdo11isuudet.
PTR:n raportti no.7. 1986. 39s.
16. Paperi ja ympäristö. Finnpap, tiedote 1989. 8s.
17. OLLILA, H., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Paperituote.
Suullinen tiedonanto.
18. Neste öljystä muoveihin. Toim. R.Komi ja A.Kytökivi.
2.painos. Helsinki 1985. 184s.
19. Plastic and the environment. Statoilin ympäristöesite.
20. PLEHN, W., Polyethylene - oder Papier Verpackung:
Umweltaspekte beim Buch. Verpackungs - Rundschau 41 (1990) 8, s. 53-56.
21. DJORDJEVIC, D. , Recycling of barrier/multilayer scrap. Tappi 1990. Polymers, Laminations and Coatings Conference. Boston, MA. September 4-7, 1990. Book 2.
s. 637-662.
22. TÖYRYLÄ, M., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Tervasaari.
Suullinen tiedonanto 4.4.1991.
23. LEPPÄNEN, A., Uusioraaka-aineet. PTR:n tiedote 7.6.1990. 10s.
24. KERÄNEN, E., LEPPÄNEN, A., AITTOLA, J-P.,
Pakkausmuovien polttaminen. PTR:n raportti no. 22.
1989. 50s.
25. Muovinen huominen. Toimittanut Samira Taina. Suomen luonnonsuojeluliitto ry & Kierrätysliike. Vantaa 1991. 39s.
26. ROSSI, E., ETTALA, M., Pakkausjätteet kaatopaikalla.
PTR:n raportti no.24, 1989. 22s.
27. Biodégradables, friend or foe? ECN Environmental Protection Review (1990) 7-8, s. 23-24,30.
28. Aluminium, Miljöbov eller energisparare?
Packmarknaden (1990) 10, s. 29-36.
29. WISE, E-М., Hot melts in recycled packaking. Tappi Journal 73 (1990) 9, s. 12.
30. FORSYTH, R.S., Recyclable/repulpable hot melts - a survey - USA and Europe - a challenge. Tappi 1989.
Hot Melt Symposium. Hilton Head, SC. Juni 11-14.
1989, s. 5-16.
31. ELLERSTEIN, S.M., LEE, S.A., UV and EB curable adhesives. Tappi 1987. Polymers, Laminations and Coatings Conference. San Francisco, CA. September 9-11. 1987. Book 2, s. 355-359.
32. FROMWILLER, J., Aqueous polyurethane adhesives. Tappi 1988. Polymers, Laminations and Coatings Conference.
Atlanta, GA. September 13-16. 1988. Book 1, s. 197-198.
33. Vahattu pahvi ja lakattu paperi eivät kelpaa
kierrätykseen. Paperinkeräysuutiset (1989) 1-2, s. 19.
34. PAULAPURO, H., Raina - energiataloudellinen paperinvalmistus. Energiatalouden seminaari 91.
6-7.1991. Hämeenlinna. INSKO 13-91.
35. Metsäteollisuuden energiakustannukset. Kansainvälinen vertailu. Suomen Metsäteollisuuden Keskusliitto.
Kauppa- ja teollisuusministeriö. 29.2.1988. Otaniemi.
36. RODER, H., Chancen/Perspektiven in der
Verwertungstechnologie: Kunststoffe. Verpackungs - Rundschau 38 (1987) 12, s. 1482,1484-1485.
37. WIRTZ, A., Recyclingmöglichkeiten von Aluminium - Verpackungen. Neue Verpackung (1989) 11, s. 84,
86-93, 95.
38. NOKKONEN, A., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Paperituote.
Suullinen tiedonanto 7.5.1991.
39. Paperituote monipuolinen teollisuuspapereiden valmistaja. Tuote-esite.
40. Walki paperiteollisuuden kääreet. Tuote-esite.
41. Walki sahatavaran ja levyjen suojakääreet. Tuote- esite.
42. HÄKKINEN, L., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Paperituote.
Suullinen tiedonanto 25.4.1991.
43. Walki teollisuuden eristepinnoitteet. Tuote-esite.
44. PEURAMÄKI, J., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Paperituote. Suullinen tiedonanto 8.5.1991.
45. Walki kertakäyttömateriaalit sairaala- ja hygieniakäyttöön. Tuote-esite.
46. LEPPÄNEN, A., Pakkaukset ja ympäristö. PTR:n raportti no.28,1990. 54s.
47. VIINIKAINEN, S., AITTOLA, J-P., Kuitupohjäisten pakkausmateriaalien polttaminen, kirjallisuus
selvitys. PTR:n raportti no.26. 44s.
48. RAMSLAND, T., Pakkausjätteen hyötykäyttö-
mahdollisuudet. PTR:n raportti no.16. 1988. 140s.
49. SCHWARTZ, C., Oil resistance utilizing
fluorochemicals. Tappi 1987. Sizing Short Course.
Atlanta, GA. s. 71-75.
50. CHAD, R.M., SCWARTZ, C.A., Fluorochemical Sizing. The Sizing of Paper. TAPPI PRESS. Atlanta, GA, 2nd Ed. , 156 s.
51. Cerol M flussig-kemikaalin käyttöturvallisuustiedote.
Sandoz Oy, Helsinki. 21.5.1987.
52. Dryol SCR-kemikaalin käyttöturvallisuustiedote. Oy Banmark Ab, Helsinki. 11.9.1987.
53. MOORE, G., Surface applied chemicals development.
Paper vol.204, no.3, 9 Sept. 1985. s.22-23.
54. NYBERG, В., Sandoz Oy. Suullinen tiedonanto 20.9.1991.
55. Product Environmental Data, 3M. Environmental Laboratory. 22.2.1990.
56. HONKANEN, K., Keräyspaperimassan lajittelu.
Centr i sorter in soveltuvuus ensiövaiheen la jittimeksi.
Diplomityö. Helsingin teknillinen korkeakoulu, puunjalostusosasto. Espoo 1982. 96s.
57. Uusiomassan valmistus. Puusta paperiin M-303.
Metsäteol1isuuuden työnantajaliitto. Lappeenranta 1982. 86s.
58. Returfiber. Specialbok x-701. Sveriges skogsindustriförbund 1989. 103s.
59. Lajittelu. Puusta paperiin M-102. Suomen paperi- ja puutavaralehti Oy. Lappeenranta 1985. 139s.
60. Polypropylene. Tekniset tiedot. Neste Chemicals.
EX 10 1989 10/31.
61. LAMPINEN, A., Yhtyneet Paperitehtaat Oy, Kaipola.
Suullinen tiedonanto 25.10.1991.
PULPPEROINTIKOKEET KOEJÄRJESTELY Tampellan laboratoriopulpperi Koepiste A PE-laminoitu paperirullakääre
UG/PE/UG
Pulpperointilämpötila*C NaOH-lisäys EOK kWh/t
A.1.1. 40 ei 130
A.4.1. 40 kyllä 130
A.4.2. 40 kyllä 200
A.4.3. 40 kyllä 270
A.4.4. 40 kyllä 350
A.4.5. 40 kyllä 500
A.5.1. 70 kyllä 130
A.5.2. 70 kyllä 200
A.5.3. 70 kyllä 270
A.5.4. 70 kyllä 350
A.5.5. 70 kyllä 500
Koepiste В PP-laminoitu paperirullakääre UG/PP/UG
Pulpperointilämpötila*C NaOH-lisäys EOK kWh/t
B.l.l. 40 ei 130
B.3.1. 40 kyllä 130
B.3.2. 40 kyllä 200
B.3.3. 40 kyllä 270
Koepiste C PE-päällystetty taivekartonki PE/kartonki
Pulpperointilämpötila*C NaOH-lisäys EOK kWh/t
C.l.l. 40 ei 130
C.1.2. 40 ei 200
C.1.3. 40 ei 270
C.1.4. 40 ei 350
C.1.5. 40 ei 500
C.2.1. 60 ei 130
C.2.2. 60 ei 200
C.2.3. 60 ei 270
C.2.4. 60 ei 350
C.2.5. 60 ei 500
Koepiste D Alumiini-PE-laminaatti AL/PE/UG
Pulpperointilämpötila*C NaOH-lisäys EOK kWh/t
D.l.l. 40 ei 130
D.1.2. 40 ei 200
D.1.3. 40 ei 270
D.1.4. 40 ei 350
D.1.5. 40 ei 500
0.2.1. 60 ei 130
D.2.2. 60 ei 200
D.2.3. 60 ei 270
D.2.4. 60 ei 350
D.2.5. 60 ei 500
D.3.1. 40 kyllä 130
D.3.2. 40 kyllä 200
D.3.3. 40 kyllä 270
D.3.4. 40 kyllä 350
D.3.5. 40 kyllä 500
Koepiste E Paperirullan sisäpäätylappu
Pulpperointilämpötila*C NaOH-lisäys EOK kWh/t
E.1.1. 40 ei 130
E.1.2. 40 ei 200
E.1.3. 40 ei 270
E.1.4. 40 ei 350
E.1.5. 40 ei 500
E.2.1. 70 ei 130
E.2.2. 70 ei 200
E.2.3. 70 ei 270
E.2.4. 70 ei 350
E.2.5. 70 ei 500
E.3.1. 70 kyllä 130
E.3.2. 70 kyllä 200
E.3.3. 70 kyllä 270
E.3.4. 70 kyllä 350
E.3.5. 70 kyllä 500
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste AI PE-laminoitu paperirullakääre UG 125 g/m* PE 20 g/nf UG 125 g/m*
Hajoamattomien arkkien osuus % 3
Hukkatyö kWh/t 12,4
Keskiarvo
EOK kWh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila 'C 41 39 41 41 42 43
PH 6,9 6,8 6,9 6,9 6,9
Sakeus g/l
Muoviriekaleiden kokojakauma %
26,9 27,5 25,6 26,9 26,6 27,8
A<lcm* 24 16 25 24 13 41
lcrf<A<9cm* 75 80 75 76 87 59
9ст*<А<25ст*
Muoviriekaleiden
1 4 0 0 0 0
mediaanikoko cm* 3,7 4,4 3,7 3,7 4,4 2,2
Rejektisuhde % 7,4 8 8,3 6,6 7,1 6,9
Materiaalihäviö % 10,6 5,2 3,2 17,3 12,5 14,6
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 124
Koepiste A2 PE-laminoitu paperirullakääre UG 125 g/m* PE 20 g/m* UG 125 g/m*
Hajoamattomien arkkien osuus % 0,5 Hukkatyö kWh/t
Keskiarvo
11,3
EOK kWh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila "C 51 50 50 51 52 53
pH 6,8 6,8 6,9 6,8 6,6 6,7
Sakeus g/l Muoviriekaleiden
26,5 27,1 27,4 25,3 25,4 27,4
kokojakauma %
Adcm* 23 25 19 27 16 26
lcml<A<9cm* 73 72 68 71 82 74
9cm<A<25cmz 4 4 14 2 2 0
Muoviriekaleiden
mediaanikoko cm*" 4 3,8 4,6 3,6 4,3 3,6
Rejektisuhde % 5,8 4,3 6,1 5,6 6 7
Materiaalihäviö % 8,5 11,7 11,2 7,4 7,3 4,9
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 165
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste A3 PE-laminoitu paperirullakääre UG 125 g/m1 PE 20 g/nfUG 125 g/rf Hajoamattomien arkkien osuus % 1,8
Hukkatyö kWh/t 9
Keskiarvo
EOK kWh/t 120 190 270 350 500
Lämpötila*C 61 59 60 61 61 63
pH 6,3 6,6 6,5 6,3 6,1 6
Sakeus g/l
Muoviriekaleiden kokojakauma %
28,2 26,8 28,8 29,8 28,9 28,6
A<lcm2 34 15 38 33 39 46
lcraJ<A<9cm2 66 83 62 67 62 54
9cm1<A<25cm1 Muoviriekaleiden
0 2 0 0 0 0
mediaanikoko cm* 2,8 4,3 2,5 3 2,5 1,6
Rejektisuhde % 6,2 5,7 4,3 6 6,7 8,2
Materiaalihäviö % 11,3 10,4 13 13,3 9 10,9
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 226
Koepiste A4 PE-laminoitu paperirullakääre UG 125 g/m1 PE 20 g/m1 UG 125 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 5,4
Hukkatyö kwh/t
Keskiarvo
13,6
EOK kWh/tr 130 200 270 350 500
LämpötilacC 45 43 43 44 47 48
pH 10,8 10,8 10,8 10,8 10,8 10,7
Sakeus g/l Muoviriekaleiden
26,9 26,2 26,8 26,6 28,1
kokojakauma %
30 25
A<lcmz 25 18 21 30
lciTKAOcm1 74 80 77 70 70 75
9cnf<A<25cm1 1 2 2 0 0 0
Muoviriekaleiden
mediaanikoko cm1 3,7 4,2 4 3,3 3,3 3,7
Rejektisuhde % 5 4,1 4,3 5,2
17,2
6,4
Materiaalihäviö % 16,1 17 17 16,1 13,2
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 58
PULPPEROINTIKOE TULOKSET
Tampellan pulpperi
Koepiste A5 PE-laminoitu paperirullakääre UG 100 g/m1 PE 20 g/m*UG 125 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 2,8
Hukkatyö kWh/t
Keskiarvo
14,4
EOK kwh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila*C 72 70 71 72 73 74
lci'<A<9cml 76 87 68 82 73 68
9cm1<A<25cmt 0 0 0 0 0 0
Muoviriekaleiden
mediaanikoko cm1 3,6 4,4 3,1 4,1 3,5 3,1
Rejektisuhde % 6,1 5,6 5,8 6,2 6,6 6,5
Materiaalihäviö % 9,9 11,7 3,9 10,9 10,2 12,9
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 83
Koepiste B1 PP-laminoitu paperirullakääre UG 100 g/m1 PP 14 g/nfUG 100 g/m*"
Hajoamattomien arkkien osuus % 2,8
Hukkatyö kWh/t 14,4
Keskiarvo
EOK kWh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila*C 44 42 43 43 44 46
pH 4,9 5 4,8 4,8 4,9 4,9
Sakeus g/l
Muoviriekaleiden kokojakauma %
29,3 30,4 29,5 30,6 25,4 30,6
A<lcmz 19 8 26 22 16 21
lcm<A<9cm2 77 84 67 78 82 76
9cm<A<25cm1 Muoviriekaleiden
4 8 7 0 2 2
mediaanikoko cm1 4,2 5 3,9 3,9 4,3 4,1
Rejektisuhde % 2,2 1,9 2,4 1,6 2,9 2,4
Materiaalihäviö % 3,3 5,6 1,1 2,5 4,7 2,4
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 33
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste B2 PP-laminoitu paperirullakääre UG 100 g/m1 PP 14 g/m1UG 100 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 3,5
Hukkatyö kWh/t 9,6
Keskiarvo
EOK kWh/t 130 200 270 350 500
LämpötilaeC 61 59 60 60 61 63
pH 4,6 4,6 4,7 4,6 4,6
Sakeus g/l
Muoviriekaleiden kokojakauma %
30,1 27,5 29,4 29,1 32,9 31,7
A<lcmz 35 29 27 36 23 59
lcm'<A<9cml 61 68 63 64 71 41
9cm‘<A<25cm1' Muoviriekaleiden
4 3 3 0 5 0
mediaanikoko cm1 3 3,5 3,9 2,8 4 O 00
Rejektisuhde % 1,8 1,1 1 3,3
00
c4
Materiaalihäviö % 3,2 5,4 0,8 2,5 4,2
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 276
Koepiste B3 PP-laminoitu paperirullakääre UG 100 g/m1 PP 14 g/m1 UG 100 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 6,3
Hukkatyö kWh/t 9,6
Keskiarvo
EOK kWh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila*C 45 43 44 45 45 47
pH 9,9 9,9 9,9 9,9 9,9 9,8
Sakeus g/l
Muoviriekaleiden kokojakauma %
28,5 29,3 27,1 28,2 29,5 28,4
A<lcmx 18 19 18 12 19 21
lcnKAOcm1 79 72 80 84 81 79
9cm1<A<25cm1 Muoviriekaleiden
3 9 2 4 0 0
mediaanikoko cm1 4,2 4,4 4,2 4,6 4,1 3,9
Rejektisuhde % 3,5 3,3 3,6 3,4 3,5 3,8
Materiaalihäviö % 8,7 9 10,6 7 8,1 8,9
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 83
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste Cl PE-päällystetty taivekartonki PE 19 g/m1Kartonki 266 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 0 Hukkatyö kWh/t
Keskiarvo
12
EOK kwh/t 130 200 270 350 500
Lämpötila "C 45 43 44 45 46 48
PH 7,8 7,8 7,8 7,9 7,8 7,8
Sakeus g/l Muoviriekaleiden
29,1 29,4 27,9 29,2 28,5 30,6
kokojakauma %
A<lcm* 67 53 67 73 76 68
lcm<A<9cml 30 43 30 24 24 27
9cm’<A<25cml 2 4 0 2 0 5
A>25cm7 0 0 2 0 0 0
Muoviriekaleiden
mediaanikoko cm1 0,7 0,9 0,7 0,7 0,7 0,7
Rejektisuhde % 2 0,7 1,8 2 2,5 3,2
Materiaalihäviö % 5 4 8,4 2,5 5,3
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 42
Koepiste C2 PE-päällystetty taivekartonki PE 19 g/m7 Kartonki 266 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 0 Hukkatyö kWh/t
9cm<:A<25cml 12 11 4 12 15 20
A>25cm1 5 1 4 5 10 5
Muoviriekaleiden
mediaanikoko cm1 3 2,9 0,9 2,8 4 4,6
Rejektisuhde % 0,6 0,2 0,2 0,5 1 1,3
Materiaalihäviö % 3,1 2,3 4,6 3,9 1,6
Tahmeita kasaumia ja muoviriekaleita akseptissa kpl/kg 125
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste Dl Alumiini-PE-laminaatti
Alumiini 19 g/m’-PE 16 g/rf UG 88 g/m1 Hajoamattomien arkkien osuus % 5,2
Hukkatyö kWh/t
Keskiarvo
14,4
EOK kWh/t 70 130 200 350 500
Lämpötila°C 43 41 42 43 44 46
lcm"<A<9cml 54 30 62 77 62 41
9cm^<A<25cm1 6 7 23 0 0 0
Riekaleiden
mediaanikoko cm1 2,7 0,8 5,5 3,8
ID
CM 0,8
Rejektisuhde % 23,6 13,8 26,7 25,6 25,2 26,5
Materiaalihäviö % 31,6 37,6 32 32 28,7 27,8
Tahmeita kasaumia ja alumiini- PE-riekaleita akseptissa kpl/kg 447
Koepiste D2 Alumiini-PE -laminaatti
Alumiini 19 g/m PE 16 g/m UG 88 g/ml Hajoamattomien arkkien osuus % 7,6
Hukkatyö kWh/t
Keskiarvo
6
EOK kWh/t 130 200 270 360 500
Lämpötila°C 61 60 60 61 61 62
lcm'<A<9cmz 47 39 53 49 45 50
9cm‘<A<25cm1 3 8 2 2 2 0
Riekaleiden
mediaanikoko cm1 1,2 0,9 1,8 1,2 0,9 1
Rejektisuhde % 23,7 18,7 25,5 22,9 26,7 24,8
Materiaalihäviö % 30,6 30 32,5 30,4 30,7 29,3
Tahmeita kasaumia ja alumiini -PE-riekaleita akseptissa kpl/kg 275
PULPPEROINTIKOE TULOKSET Tampellan pulpperi
Koepiste D3 Alumiini-PE-laminaatti
Alumiini 19 g/m1 PE 16 g/m1 UG 88 g/ml Hajoamattomien arkkien osuus %
Alumiini 19 g/m1 PE 16 g/m1 UG 88 g/ml Hajoamattomien arkkien osuus %