Keräyspaperin hajotus......................... 4 2

Prosessi alkaa paperin kostutuksella. Paperi upotetaan veteen hajotusprosessin helpottamiseksi /58/.

Hajotus voi tapahtua joko jaksottaisesti pulpperillinen kerrallaan tai jatkuvasti. Jatkuvatoimisella

pulpperoinnilla tarkoitetaan sitä, että pumppu imee jatkuvasti valmiiksi sulputettua massaa pulpperin pohjalla olevan seulalevyn läpi. Jatkuvatoimisessa pulpperoinnissa keräyspaperia ja vettä lisätään pulpperiin pienin väliajoin ja pienenä jatkuvana virtana /57/.

Massaa voidaan hajottaa useilla erilaisilla

hajottimilla. Jatkuvatoimisia keräyspaperin hajotus- laitteita ovat ammepulpperi, Fiberflow-rumpu ja

betonniere eli "betonimylly".

Sylinterimäisessä ammepulpperissa hajotus tapahtuu ammeen pohjalla olevan roottorin avulla roottorin paperisilpulle antaman kiihtyvyyden ja kiertoliikkeen ansiosta 4 %:n sakeudessa. Roottorin liitäntäkohdalla olevan seulalevyn kautta massa poistuu ja seulareikien suuruus määrää sen, kuinka kauan hajotus kestää.

Varsinainen epäpuhtauksien poistuminen tapahtuu vasta myöhemmässä lajittelun vaiheessa /58/.

Karkeimmat epäpuhtaudet, kuten paalinarut ja suurehkot muovikalvot voidaan poistaa pulpperista ragger-

laitteella (lumpunkeräimellä). Laite pitää kiinni pulpperin keskustassa lähellä roottoria roikkuvaa köyttä tai ketjua, johon langat ja kalvot kietoutuvat eräänlaiseksi köynnökseksi. Ragger-laite nostaa

köynnöstä 1—2 m/h nopeudella ylös. Hyvin toimiakseen raggerin käyttö edellyttää kuitenkin tasaista lankojen

ja muovikalvojen tuloa pulpperiin, mikä käytännössä ei aina ole mahdollista /57,58/.

Mikäli ragger-laitetta ei käytetä, poistetaan

pallomaisiksi möykyiksi kasautuneet paalilangat ja isommiksi palloiksi jääneet muovikalvon riekaleet roskaloukun kautta. Pulpperin alaosaan roskaloukun tilalle voidaan asentaa myös nk. toisiopulpperi. Sen etukammiossa oleva roottori pyörittää roskia, jolloin niistä irronneet kuidut imeytyvät roottorikehän ja roottoripesän välisestä raosta ulos etukammiosta ja tulevat samalla pumpatuksi takaisin pulpperiin. Sen sijaan etukammioon jääneet puhtaiksi pestyt suuret epä­

puhtaudet, kuten muovikalvot poistetaan /57/.

Horisontaalisessa Fiberflow—rummussa hajottaminen tapahtuu pyörivässä rummussa pudotusten aiheuttamien

leikkausvoimien ansiosta 15-20 %:n sakeudessa. Rummun kaltevan asennon vuoksi massa liikkuu hitaasti kohti

rummun lajitteluosaa, jossa rummun pinta on rei'itetty 6-7 mm:n kokoisilla rei'illä. Reikien ulkopuolelta syötetään kiertovettä laimennukseksi siten, että saavutetaan 3 % ;n sakeus. Tällöin kuituuntunut jae huuhtoutuu reikien läpi rummun alla olevaan altaaseen,

josta se huuhtoutuu jatkokäsittelyyn. Kaikki epä­

puhtaudet, jotka eivät hajoa rummun reikiä pienemmiksi kappaleiksi poistuvat rejektinä rummun lajittelupäästä /56,57,58/.

Fiberflown energiankulutus on pieni, 15-20 kWh/tonni.

Tällä pyritään siihen, ettei turhaan hajoteta muoveja, tekstiilejä, puukappaleita ja erilaisia keräyspaperin mukana tulevia epäpuhtauksia, jolloin ne saadaan

poistettua helposti rummun lajitteluosalla /57,58/.

Kuvassa 3 on esitetty Fiberflow-rummun toiminta­

periaate.

Vesi Kemikaalit ja

vesi VV VV V

Lajitteluosa

m&aSReiek,i 00000

Massa

Шжжжжшш/Ж

Kuva 3. Fiberflow-rummun periaate /57/.

Betonniere toimii 35-45 %:n sakeudessa. Keräyspaperin hajoaminen perustuu hitaasti pyörivän rummun ja sen sisällä vastakkaiseen suuntaan, suurella nopeudella pyörivän roottorin aiheuttamiin repäisy- ja liike­

voimiin. Betonnierella voidaan hajottaa mm. märkälujia papereita ja muovilaminaatteja /56,58/.

Jos halutaan valmistaa useita erilaisia sulppuja esim.

useisiin kartonkikerroksiin tai erilaisiin papereihin, tapahtuu hajotus parhaiten jaksottain. Jaksottain

tapahtuvaan hajotukseen käytetty hajotin on ulkoisesti lähes samanlainen kuin ammepulpperi. Hajotus kestää 10-20 min, jonka jälkeen pöhjaventtiili avataan ja massa tyhjennetään pulpperin alapuolella olevaan tyhjennyssäiliöön seulalevyn läpi. Seulalevy erottaa suurimmat epäpuhtaudet, jotka huuhdellaan sen ulko­

puolella olevan aukon kautta ulos. Epäpuhtaudet voidaan kerätä myös rojuloukkuun ja huuhdella sieltä ulos.

Seulalevyn reikien suuruus valitaan sen mukaan

minkälainen lajittelusysteemi seuraa hajotusta /58/.

8.3. Massan esipuhdistus

Keräyspaperin esipuhdistus suurimmista roskista alkoi jo pulpperissa tapahtuvan sulputuksen yhteydessä.

Pienemmät epäpuhtaudet kuten metal1ihakaset ja pienet kivet menevät kuitenkin su1putetun massan mukana

pulpperin pohjalla olevan seulalevyn läpi, jolloin tarvitaan lisää karkeiden epäpuhtauksien lajittelua /57/.

Karkea lajittelu seuraa suoraan hajotusta.

Konventionaalinen karkeaan lajitteluun soveltuva

laitteisto sisältää roottorilla varustetun sakeamassa- pyörrepuhdistimen ja kuiduttavan lajittimen, joka

erottaa raskaat ja kevyet epäpuhtaudet toisistaan /58/.

Sakeamassapyörrepuhdistimessa on roottori, joka on lisätty pyörrepuhdistimeen siksi, että massan suuren sakeuden vuoksi pyörrepuhdistimella ei saavuteta riittävää erotusastetta ja tällöin tarvitaan lisää rotaatiovoimaa. Jatkuvatoimisessa hajotuksessa sakea- massapuhdistin sijaitsee prosessissa hajottimen

jälkeen. Jaksottaisessa hajotuksessa sakeamassapyörre- puhdistin on sijoitettu tyhjennyssäiliön jälkeen /58/.

Myös paine- ja tärylajittimia käytetään karkeiden epäpuhtauksien erottamiseen keräyspaperimassasta heti suursakeuspuhdistuksen jälkeen /56/. Nämä massasihdit poistavat massasta reikä- tai rakolevyjen avulla

osasia, jotka ovat suurempia kuin kuidut, mutta joiden tiheys on lähes sama kuin kuiduilla /59/.

Jotta nämä sihtilevyt eivät tukkeutuisi kuituverkon muodostuessa niiden pinnoille, täytyy sihtilevyille muodostunutta kakkua rikkoa tasaisin väliajoin. Tämä tapahtuu tärinällä tai paineiskuilla. Tärinävaikutus saadaan aikaan täristämällä sihtilevyä, jolloin kuidut ovat jatkuvassa liikkeessä. Paineiskuja syntyy lähellä sihtilevyn pintaa kiertävistä siivekkeistä tai sihti- levyn pyöriessä kiinteiden siivekkeiden ohi. On myös sihtityyppejä, joiden tukkeutuminen estetään massan voimakkaalla virtauksella pitkin sihdin pintaa. Tällöin kuituverkosto rikkoutuu lähellä sihtilevyä

vaikuttavasta leikkausjännityksestä /59/.

Tärysihtien sihtielimet ovat joustavia ja saadaan tärisemään pyörivillä epäkeskopunnuksilla. Tärysihdit eivät pysty tehokkaasti erottamaan pieniä levymäisiä tai lankamaisia epäpuhtauksia. Koska massan nopeus pitkin sihdin pintaa on alhainen, voivat nämä epä­

puhtaudet orientoitua mihin suuntaan tahansa ja mennä akseptimassan mukana läpi riippumatta siitä onko

kyseessä reikä- vai rakosihti /59/.

Painesihdit ovat keskipakosihtejä, jotka toimivat kokonaan nesteellä täytettyinä ja paineen alaisina.

Massa syötetään sihtiin pumpulla ja aksepti pakotetaan sihtirei'ityksen läpi paine-eron avulla. Reikäsihti poistaa tehokkaasti kookkaita, litteitä, ohuita ja pitkiä epäpuhtauksia, kun taas rakosihti kuutiomaisia

ja pyöreitä epäpuhtauksia /59/. Tästä voidaan päätellä, että reikäsihti soveltuu parhaiten muoviroskien

erottamiseen.