7 TULOKSET
7.2 Opetussuunnitelman toteutuminen etäopetuksessa
7.2.3 Psyykkisen toimintakyvyn tavoitteiden toteutuminen
Monet opettajat uskoivat etäopetuksen kehittäneen pääosin oppilaiden psyykkisiä ominaisuuk-sia, ja haastatteluissa ilmenneiden sisältöjen, toimintatapojen ja opettajien huomioiden perus-teella se myös piti paikkansa. Tulosten mukaan vain yhdellä opettajalla yksi psyykkisen toi-mintakyvyn tavoite jäi kokonaan huomiotta – fyysisten ja sosiaalisten tavoitteiden kohdalla näin oli monella opettajalla ja useassa tavoitteessa.
Psyykkisen toimintakyvyn osalta opetussuunnitelman toteutumista arvioitiin suurelta osin myös opettajien omien uskomusten mukaan, mistä johtuen tässä luvussa käytetään paljon haas-tatteluista saatuja sitaatteja.
Kymmenes tavoite. Kymmenenteen tavoitteeseen (T10 ”kannustaa oppilasta ottamaan vastuuta omasta toiminnasta ja vahvistaa oppilaan itsenäisen työskentelyn taitoja” (POPS 2014, 434)) etäopetus vastasi erityisen hyvin ja monipuolisesti tuloksiin viitaten. Yleisimmät tavoitetta tukeneet tekijät olivat oppilaalle annetut vaihtoehtoiset tehtävät, oppilaan mahdollisuus suunnitella itse omat tehtävänsä sekä oman toiminnan arviointi ja analysointi. Nämä ja muut toteutumistavat näkyvät taulukossa 17.
66
TAULUKKO 17. Tavoite T10:n toteutuminen etäopetuksessa
Tavoite Toteutumistapa Toteutunut
opetuksessa
Tuntien suorittaminen oman aikataulun mukaisesti
5, 6, 7, 8, 10, 11 Oppilas etsii tietoa/materiaalia 1, 2* 10
Oman toiminnan seuraaminen 1, 2, 4, 7, 10 Oppilas toteuttaa itse tehtyä treeniohjelmaa 1, 4, 10 Oman toiminnan
arviointi/ analysointi
Arviointikriteerit oppilaiden nähtävillä
4, 6, 7, 9, 10, 11 Itsearviointi 7, 10, 11 Haasteen lisääminen
itsenäinen toiminta Opettajan mukaan enemmän aktiivisuutta Muutenkin liikunnassa passiiviset oppilaat
passiivisia*** 4, 7, 9
Oppimisen / itsenäisen toiminnan vaikeudet
lisääntyneet/korostuneet etäopetuksessa*** 1, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
Kielimuuri vaikeuttaa suorittamista*** 2, 5, 6 Kirjalliset ohjeet helpottavat vieraskielisten
oppilaiden ymmärtämistä 12
* kirjallisia tehtäviä ei määritelty; ** screenshot; *** negatiivinen vaikutus tavoitteen toteutumiseen
67
Jokainen opettaja oli sitä mieltä, että oppilaat toimivat etäopetuksessa aktiivisemmin kuin lä-hiopetuksessa. Erityisesti ne oppilaat, jotka lähiopetuksessa olivat arkoja tai muuten sivum-malla liikuntatunneilla, pääsivät etäopetuksessa esiin.
”Sieltä on noussu semmosia persoonia, jotka ei tuolla liikuntasalissa, vaikka mä oon opettanu niitä puoltoista vuotta, niin ei oo ollenkaan noussu niitten taidot
sillä tavalla esille ku tässä.”
Opettaja 7
”On sellasia oppilaita, jotka ei tykkää siit ryhmäliikkumisesta niinkään, mut niillä saattaa olla jotain hyvinkin spesifiä harrastuksia, ratsastusta ja keppihevostelua ja sen sellasta, että nyt kun ne pääsee tavallaa toteuttamaan itseään siinä mielui-sessa lajissa, jollonka sitte tavallaan ne palautukset on korkeatasoisempia, mitä
mä arvioin sitä liikuntaa sitte live-tilanteessa.”
Opettaja 1
Myös osa lähiopetuksessa haastavasti käyttäytyneistä oppilaista toimi etäopetuksessa odotettua aktiivisemmin:
”Se aktiivisuuden määrä on ollu ihan erilainen nytten. Ne (lähiopetuksessa haas-teelliset oppilaat) palauttaa tehtävät, videoilla on hymyileviä kasvoja. Iha eri
ta-valla tekevät siellä niitä juttuja.”
Opettaja 6
Ristiriitaista oli se, että yhtä opettajaa lukuun ottamatta kaikki totesivat itsenäisen toiminnan vaikeuksien lisääntyneen tai korostuneen etäopetuksessa. Se, onko näitä vaikeuksia ollut jo lä-hiopetuksessa, ei aina selittänyt niiden ilmenemistä etänä. Kolme opettajaa kertoi nimenomaan aiemmin aktiivisilla oppilailla ilmenneen nyt vaikeuksia.
68
”On ollu sellasia oppilaita, jotka on selvästi laiskistuneet. Se näkyy tossa tehtä-vien palauttamisessa. Että ne liikkuu tosi aktiivisesti ja innokkaasti tunnilla, mutku pitää tehä joku ’kirjallinen homma, se kuulostaa ihan teoriaopinnoilta’. Ni
sitä ei viitittäis tehdä.”
Opettaja 4
Ja osa opettajista totesi myös tämän suuntaisesti:
”Semmoset oppilaat, joilla nyt kaikella tavalla, ei pelkästään ehkä liikunnassa, niitä koulunkäynninongelmia, ni kyllä ne samat erottuu tässä etäopetuksessakin.”
Opettaja 3
Niille oppilaille, joilla on oppimisvaikeuksia tai haasteita itseohjautuvuudessa, voi liikunta usein olla se oppiaine, jossa he pärjäävät. Erityisesti heitä ajatellen etäopetus saattoi olla haital-lista, kuten opettaja 1 toteaa:
”Jos sen oppilaan vaikeus on ohjeitten hahmottaminen, aikaansaamisen vaikeus, ni tietyllä tapaa nyt, et se oppilas saattaa olla liikunnallinen, et se pärjää siel liik-katunnilla ihan hyvin, ku sen ei tarvii tehä mitää ihme palautuksia, vaan se toimii siellä ryhmässä, mut että se onki se, tavallaan ne samat ongelmat, mitä sit
reaali-aineissa on ollu, ni rupeeki tulee nyt myös sinne liikuntatuntien puolelle.”
Opettaja 1
Opettajan osoittamalla tuella tarkoitettiin oppilaiden kanssa keskustelua, kyselyä ja kannusta-mista sekä itsenäisen työskentelyn vaatikannusta-mista. Toki myös vapaavalintaiset tehtävät tukivat itse-ohjautuvuutta.
Yhdestoista tavoite. Yhdestoista tavoite (T11) koettiin yleisesti hyvin saavutetuksi. Myönteisten kokemusten saaminen omasta kehosta ja pätevyydestä (POPS 2014, 434) osoittautuivat etäopetustoiminnan vahvuuksiksi. Oppilaat saivat liikunnasta pätevyydenkokemuksia ja oppilaiden itsetuntemus kehittyi. Kun oppilaat saivat harjoitella omia mielilajejaan, kokeilla
69
uusia erilaisia liikuntamuotoja tai valita vaihtoehdoista, oli onnistumisen mahdollisuuksia runsaasti.
Et se on ollu miusta varmasti, joka tulee aktivoimaa myös semmosia ketkä ei niin sanotusti hikiliikunnasta tai tämmösestä johdetusta tykkää, vaa tuolla himmailla
ite menemää.
Opettaja 2
”Näki ihan niitte ilmeestä, et ne nautti, koska ne ties, että se meni hyvi ja he osaa sen.”
Opettaja 9
Eräs opettaja kuitenkin totesi turvallisuuden ja tasapuolisuuden nimissä tehtyjen rajoitusten joh-taneen siihen, ettei joitakin hauskojakaan tehtäviä voitu oppilailla teettää.
Monet opettajat kokivat tavallisesti syrjäänvetäytyneiden oppilaiden päässeen etäopetuksessa aiempaa paremmin esiin. Opettaja 5 oli niin ikään tätä mieltä, mutta totesi myös suurimman osan hyvästä palautteesta tulleen niiltä oppilailta, jotka olivat lähiopetuksessakin aktiivisia. Op-pilaiden itsetuntemus kehittyi monipuolisten liikuntakokeilujen ja pohdintatehtävien myötä.
Jotkut oppilaat taas oivalsivat, että heidänkin harrastuksensa voidaan laskea liikunnaksi, vaikkei se perinteisiin koululiikuntalajeihin kuuluisikaan.
”Joku on löytäny oman tapansa liikkua. – – Kyl ne aika, aika tarkkaan jo sit tie-tää, mitä ne halluu tehä, ja mikä heiän liikkujapolku vois olla ja näi.”
Opettaja 2
”Vaikka ne aluks oli nyreissään, ni sit ne kirjotti mulle liikuntapäiväkirjaa, et it-seasias oliki kivaa tai muuta.”
Opettaja 9
70
Viisi opettajista mainitsi oppilaiden arastelleen itsensä kuvaamista. Opettajat kokivat kuvaami-sen suoritusten todentamisessa ja arvioinnissa todella käytännölliseksi ja toimivaksi, minkä vuoksi oppilaiden epävarmuus oli harmillista. Oppilaat suostuivat kuitenkin kuvaamaan siten, että kasvot oli rajattu kuvan ulkopuolelle tai video kuvattu takaapäin. Kuitenkaan ei voida tie-tää, miten tämä on vaikuttanut oppilaiden kokemuksiin omista kehoistaan. Myös esimerkiksi koulunkäynnin vaikeudet, kielimuuri ja epämieluisat tehtävät heikensivät T11 toteutumista.
Kaikkien haastattelujen perusteella opettajien toiminnan voitiin tulkita tukeneen oppilaan toi-mintaa. Tällaista toimintaa olivat esimerkiksi toimintatavoissa joustaminen, palautteen antami-nen ja kannustamiantami-nen. Yhdennelletoista tavoitteelle keskeisiä yhteisöllisyydenkokemuksia ra-portoitiin kuitenkin vain neljässä haastattelussa. Taulukossa 18 on tavoitteen T11 kooste.
TAULUKKO 18. Tavoite T11:n toteutuminen etäopetuksessa
Tavoite Toteutumistapa Toteutunut
opetuksessa T11 huolehtia siitä, että
oppilaat saavat riittävästi
Opettajalta apua tai joustoa
tarvittaessa 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8,
9, 10, 11 Yhteisöllisyydenkokemukset 3, 4, 9, 11 Kaikki oppilaat eivät pääse ääneen* 9
Negatiiviset kokemukset
pärjäämisestä* 3, 5, 6, 7, 9
Videoinnin arastelu* 1, 4, 7, 9, 10
* negatiivinen vaikutus tavoitteen toteutumiseen
Kahdestoista tavoite. Kahdestoista tavoite, (T12, fyysisen aktiivisuuden ja liikunnallisen elämäntavan hyvinvointivaikutusten ymmärtäminen (POPS 2014, 434) jäi sisältöjen ja toimintatapojen perusteella toteutumatta vain yhdellä opettajalla. Hyötyliikunta, kirjalliset tehtävät sekä kannustus istumisen tauottamiseen korostuivat, kun liikunnanopetus siirtyi
71
kotioloihin. Oppilaat oppivat liikunnan hyvinvointivaikutuksista sekä kirjallisten tehtävien pohdinnoissa, opettajien ohjauksessa että päivien itsenäisen rytmittämisen ja tehtävän valinnan myötä.
”Se on sitä oppimista, et on puhuttu niistä, että jos vaikka kotona auttaa navetta-töissä tai jossaki muissa navetta-töissä, ni se, että minkälainen työ ois semmosta
hyvin-voinnin kannalta hyvää. Ja kuinka pitkäkestosta. Ja muuten, mitä pitäs tehä ja tämmöstä.”
Opettaja 8
”Istumisen tauottamisen haasteella, ja siinä oli siis semmonen kirjallinen tehtävä, missä ne myös mietti ensin, että mitä syitä itellä on, miksi sitä tauottamista
kan-nattais tehä. Ja siel on siis lueteltu vaihtoehtoja, että mitä se tauottaminen kro-palle ja pääkokro-palle tekee. Ja sit siellä oli erilaisia vaihtoehtoja, mitä viikon ai-kana vois toteuttaa. Et mitkä niistä on itselle luontaisia. Ja sitte pohtii sitä, että
oliks siinä vireystasossa nyt mitään eroa, kun mä teen sitä tauotusta vai ei.”
Opettaja 1
”Kyl ne jossain vaiheessa itekki tajus, että ’Mahtavaa, et nää liikunnat on niiku monena päivänä. Et kyllä tää on raskasta tää koneella istuminen, et on kiva
läh-teä välillä kesken päivän, tekemään jotain. Päästä pois koneelta.’”
Opettaja 7
Myös mielen ja kehon yhteistoimintaa korostavat lajit, kuten jooga ja Tai Chi, luettiin mukaan tähän tavoitteeseen. Kategoria oli kuitenkin hypoteettinen, sillä oppilaat eivät välttämättä ky-enneet tällaisiin rentoutumista ja rauhoittumista vaativiin lajeihin siinä määrin, että olisivat ym-märtäneet niiden hyvinvointiedut. Kuitenkin kokeileminen antoi monille oppilaille mahdolli-suuksia löytää liikunnan ja hyvinvoinnin yhteys tätä kautta, ja siksi ne sisällytettiin tavoitteen 12 toteuttamiseen. Kaikki kahdenteentoista tavoitteeseen luetut sisällöt on esitetty taulukossa 19.
72
TAULUKKO 19. Tavoite T12:n toteutuminen etäopetuksessa
Tavoite Toteutumistapa Toteutunut
opetuksessa
Istumisen vähentäminen / askelten seuranta
Liikunnan hyvinvointivaikutukset 1, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11
Merkityksen analysointi oppilaille
haastavaa*** 5
Liikunnan suoritus voinnin mukaan 1, 2, 5, 7 Mielen ja kehon yhdistävät lajit 2, 4, 6, 7, 9
* liikuntapäiväkirja, mutta ei ohjeistusta omien kokemusten pohdintaan; ** opettaja kuitenkin mainitsi hyötyliikunnan tärkeydestä osana päivittäistä liikuntaa; *** negatiivinen vaikutus tavoitteen toteutumiseen
Kolmastoista tavoite. Kolmastoista ja viimeinen opetussuunnitelman liikunnalle asettama tavoite (T13) oli etäopetuksen ehdoton vahvuus. Yleisten liikunnallisten harrastusmahdollisuuksien esittely sekä harrastamisen edellyttämien tietojen ja taitojen opettaminen kuuluu opettajan toimenkuvaan (POPS 2014, 434). Tiedot ja taidot antavat oppilaalle pohjan opetussuunnitelman tavoittelemalle ”iloa ja virkistystä tuottavien liikuntaharrastusten” löytämiselle (POPS 2014, 434). Taulukkoon 20 on koottu viimeisen tavoitteen toteutumat.
73
TAULUKKO 20. Tavoite T13:n toteutuminen etäopetuksessa
Tavoite Toteutumistapa Toteutunut
opetuksessa T13 tutustuttaa oppilas
yleisten liikuntamuotojen harrastamiseen liittyviin mahdollisuuksiin, tietoihin ja taitoihin, jotta hän saa
edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja virkistystä tuottavia liikuntaharrastuksia
Omien mieltymysten tunnistaminen 1, 2, 3, 4, 6, 7, 8, 9, 10, 11
Uudet/erilaiset liikuntakokemukset 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 10, 11
Liikuntaan liittyvä tietämys 2, 3, 4*, 5, 7, 10, 11 Taitojen opetuksessa/opettelussa/
todentamisessa haasteita** 1, 3, 4, 6, 8, 10
* valinnaisliikunta; ** negatiivinen vaikutus tavoitteen toteutumiseen
Uusi tilanne ajoi opettajat järjestämään liikunnat siten, että kukin oppilas pystyi niitä kotiolois-saan suorittamaan. Tällöin oppilaalla oli mahdollisuus löytää itselleen liikuntaharrastuksia omasta elinympäristöstään, omista mahdollisuuksistaan. Sisällöt olivat monipuolisia niin taval-listen kuin uusien lajien osalta, mikä saattoi edistää liikunnaltaval-listen tietojen ja taitojen oppimista.
Se taas puolestaan saattoi vahvistaa oppilaan ”edellytyksiä löytää itselleen sopivia iloa ja vir-kistystä tuottavia liikuntaharrastuksia”, kuten opetussuunnitelma (POPS 2014, 434) asian il-maisee. Lisäksi etäopetus antoi oppilaille enemmän mahdollisuuksia oman liikunnallisuuden ja mielilajien löytämiseen, kun esimerkiksi kirjallisissa tehtävissä he pohtivat omaa liikunnalli-suuttaan ja kokemuksiaan liikuntatunneilta. Uudet lajit ja kokeilut mahdollistivat mieleisen har-rastuksen löytämisen sellaisille oppilaille, joilla ei vielä sellaista ollut. Oppilaat myös antoivat palautetta, jos he olivat tykästyneet johonkin lajiin, jota etäopetuksessa kokeiltiin.
”Trick Shot -juttu oli semmonen, mihin etenki nää mun sellaset oppilaat, jotka ei nyt lähtökohtasesti oo niin innostunutta liikunnasta, ni nehä oli kehittäny vaik
mimmosia videoita.”
Opettaja 10
”Oppilaat on kertonu heiän [muiden opettajien] tunneilla, et on ollu mukavaa semmosta [perheretket].”
Opettaja 8
74 7.3 Arviointi ja palautteenanto etäopetuksessa
Etäopetuksessa niin ikään arviointi ja palautteenanto joutuivat haasteen eteen: Miten oppilaita voitiin arvioida näkemättä, tai kuinka heille voitiin antaa eteenpäin vievää palautetta ilman re-aaliaikaista vuorovaikutusta? Kuinka arvioinnin ja palautteenannon tavoite, oppiminen ja kasvu, voitiin saavuttaa? Kolmas tutkimuskysymys, ”Miten liikunnan arviointi ja palautteenanto toteutettiin keväällä 2020?”, pyrki vastaamaan näihin kysymyksiin.
Pääasiallisena tarkoituksena ei ollut määritellä, kuinka hyvin niitä onnistuttiin toteuttamaan, vaan ensimmäisen kysymyksen tapaan lähinnä koota käytettyjä toimintatapoja yhteen. Tässä luvussa käsitellään siis etäopetuksenaikaista arviointia ja palautteenantoa. Haastatteluissa opettajat pohtivat myös käytettyjen keinojen toimivuutta, minkä myötä tuloksissakin esitellään lyhyesti näitä pohdintoja. Koska kyseessä on koonti, ei kaikkia tapoja suinkaan ilmennyt yhdenkään yksittäisen opettajan toiminnassa.
7.3.1 Arviointi etäopetuksessa
Etäopetuksessa autenttinen, oppimisen tahdissa etenevä arviointi asetti omanlaisensa vaatimuk-sensa. Työnsä tekemiseen opettajat tarvitsivat materiaalia, jota arvioida, väyliä, joita pitkin an-taa arviointeja sekä kriteereitä, joihin arvioian-taan perusan-taa. Opettajan tekemän arvioinnin lisäksi myös oppilaat arvioivat itseään, mikä saattoi ohjata oppilasta omien vahvuuksiensa ja kehitys-kohteidensa tunnistamiseen ja edelleen niiden kehittämiseen (Ihme 2008, 96–98).
Kaikki peruskoulussa ja lukiossa opettaneet opettajat tekivät arviointia jatkuvasti. Osa jokai-sesta tunnista, osa hieman pidemmin väliajoin. Joidenkin tehtävien yhteydessä oppilaille annet-tiin esimerkiksi kaksi viikkoa aikaa harjoitella ja opetella liikuntasuoritusta, minkä jälkeen suo-ritukset vasta arvioitiin. Ammatillisella puolella, jo ennen etäopetusta käytössä olleella valinnaiskurssilla, opettaja teki arvioinnit vasta kurssin suoritusajan loputtua opiskelijoiden pa-lauttamien tehtävien perusteella.
75
Arviointikriteerit etäopetuksessa. Arviointia tehtiin sekä sanallisesti että numeerisesti:
tiukkojen pisteytysten tai kriteerien mukaisesti esimerkiksi Google Classroom:in Rubric-toimintoa hyödyntäen tai vapaammin esimerkiksi yksittäisiä tehtäviä sanallisesti arvioiden.
Oppilaan toiminta, tehtävien vaatimustaso ja etäopetuksesta saatava osaamisen näyttö puhuttivat haastateltuja opettajia. Mitä etäopetukselta voitiin vaatia?
Jos oppilas suoritti annettuja tehtäviä ohjeiden mukaisesti, valitsi vapaavalintaisia tai vaihtoeh-toisia tehtäviä monipuolisesti tai teki ylimääräisiä lisätehtäviä, nähtiin se aktiivisuuden osoituk-sena, ja siten arviointiin positiivisesti vaikuttavana asiana. Myös itse liikkumisen ohella panos-taminen esimerkiksi videoiden tekemiseen nähtiin aktiivisena toimintana. Se, miten tehtävien palauttaminen vaikutti arviointiin, vaihteli opettajien välillä. Osalla opettajista jo palautuksen myöhästyminen saattoi vaikuttaa, kun taas kaksi opettajaa ei osannut vielä sanoa varmaa kan-taansa asiaan. He tuumivat jopa sitä, edellytettäisiinkö liikunnasta läpipääsyyn lainkaan palau-tuksia kaikista osaamisalueista. Se, mitä etäopetuksessa voitiin oppilailta vaatia, aiheutti siis myös haasteellista päätöksentekoa. Jotkut opettajat jättivät tarkan arvioinnin toissijaiseksi ja panostivat sen sijaan oppilaiden liikkumiseen tai fyysiseen ja psyykkiseen hyvään oloon. Suurin osa opettajista totesi etäjakson vaikuttavan liikunnanarviointiin, sillä se kattoi sentään neljän-neksen koko lukuvuoden aikaisesta opetuksesta.
Toisaalla opetus oli rakennettu suunnitelmallisesti opetussuunnitelman tavoitteiden pohjalta, ja arviointikriteeristö nojasi siihen. Myös tehtäväkohtainen vaatimustaso määritti arviointia. Yh-dellä opettajalla yksittäisiä tehtäviä oli pisteytetty eriarvoisiksi, ja oppilas sai valita niitä oman mielensä mukaan. Osa oppilaista keräsi enemmän pisteitä, osa vähemmän, ja arviointi perustui kerättyjen pisteiden määrään. Suurin osa opettajista hyväksyi arkiliikunnan, kuten pihatyöt, lii-kuntasuorituksiksi, mutta yksi opettaja erikseen mainitsi, ettei sitä hyväksytty. Arviointia suh-teutettiin myös oppilaiden ikään ja sen mukaisiin vaatimuksiin. Vanhemmilta oppilailta saatet-tiin vaatia tarkempia kirjallisia tai vaativampia liikunnallisia tehtäviä kuin nuoremmilta oppilailta. Toisaalta kirjallisissa tehtävissä ei arvioitu oppilaan äidinkielentaitoja, vaan keski-tyttiin tehtävien sisältöihin. Toki tässä on huomioitava se, että kirjallisesti taitavat oppilaat pys-tyvät ilmaisemaan itseään tekstien kautta paremmin, ja erilaiset lukivaikeudet ynnä muut ovat voineet heikentää tavallisesti liikunnassa pärjäävien oppilaiden mahdollisuuksia todentaa
osaa-76
mistaan (Siiskonen, Aro & Holopainen 2008, 79–80). Tästä myös monet opettajat mainitsivat haastatteluissaan.
TAULUKKO 21. Arvioinnin soveltaminen etäopetuksessa
Soveltamistapa Sisällön kuvaus
Soveltaminen ryhmittäin Rajoitetusti suorittaville omat tehtävät Sisällöt ryhmittäin sovellettuja
Oppilaskohtaiset toimintatavat Yksilöllinen tehtävien suoritustapa Yksilöllinen tehtävien palautustapa Opettaja laskee vaatimustasoa
Oppilaiden kannustaminen
Kuvaaminen siten, etteivät kasvot näy kuvassa
Kaikkia koskevien arviointikriteerien lisäksi opettajat säätelivät käytettyjä menetelmiä tilantei-den vaatimusten mukaan. Yllä olevaan taulukkoon 21 on merkitty opettajien käyttämät eriyttä-mistavat.
Arvioitava materiaali. Arviointi perustuu vertailuun opetussuunnitelman tavoitteiden ja oppilaan tietojen ja taitojen välillä (Hellström 2008, 68, 265–266). Tietotaidon ohella liikunnan arviointiin vaikutti oppilaan toiminta, jota määrittävät tavoitteet on pääosin kirjattu psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn alle. Jotta vertailua tavoitteisiin voitiin tehdä, tarvittiin materiaalia oppilaan osaamisesta ja toiminnasta. Haastatteluista ilmeni muutamia erilaisia keinoja haalia tätä materiaalia. Taulukkoon 22 on tiivistetty ne keinot, joiden avulla opettajat todensivat oppilaiden osaamista ja toimintaa.
77
TAULUKKO 22. Oppilaiden osaamisen ja toiminnan todentaminen etäopetuksessa
Todennuskeino Sisällön kuvaus
GPS-kuvankaappaus Kuva/video
Kirjallinen tehtävä Itsearvioinnit
Raportit/liikuntapäiväkirjat Muut arvioitavat tehtävät
Wilma Opettaja näkee, milloin oppilaat ovat
lukeneet palveluun ladatut tehtävänannot
Loppukoonti Tunnin päätteeksi keskustelu oppilaiden
kanssa esimerkiksi Socrative-palvelussa Puhelu
Oppilaille annettuihin tehtäviin kuului usein, ei aina, jokin opettajalle palautettava dokumentti, ja palautusaktiivisuutta tai palautusten laatua seuraamalla opettaja pystyi arvioimaan oppilaan toimintaa. GPS-tallennuksesta saaduilla kuvankaappauksilla ja liikunnasta otetuilla valokuvilla ja videoilla voitiin yksinkertaisesti todentaa, että oppilas oli tehtävänsä suorittanut. Suorituksen ohella oppilaan tehtävälle antama panos näkyi palautusten laadussa. Wilman järjestelmästä opettaja pystyi myös katsomaan, ketkä oppilaista olivat lukeneet tehtävänannot, mikä niin ikään heijasti oppilaan aktiivisuutta ja itsenäisen työskentelyn taitoja.
Kuvista ja videoista opettaja pystyi arvioimaan oppilaan suorituksia, tämän taitoja ja niiden kehittymistä. Myös GPS-kuvankaappaukset saattoivat toimia esimerkiksi suunnistustaitojen ar-vioinnissa. Ongelmallista videoiden ja kuvien kanssa oli kahden opettajan mukaan se, ettei täl-laisia dokumentteja ollut järkevää vaatia jokaisesta suorituksesta. Varsinkin kattava videoma-teriaali olisi tehnyt arvioinnista helpompaa, mutta esimerkiksi eivät oppilaan eivätkä opettajan aikaresurssit olisi riittäneet niin runsaan aineiston käsittelyyn.
Kirjallisia tehtäviä oli erilaisia. Tehtäväraportit ja päiväkirjamerkinnät sekä tehtävät muun mu-assa luontoliikunnan hyödyistä tarjosivat materiaalia oppilaan liikuntaan liittyvistä tiedoista.
Kirjallisissa tehtävissä oli usein myös itsearviointia, minkä avulla opettaja pystyi arvioimaan esimerkiksi oppilaan kykyä arvioida ja sen myötä edistää fyysistä toimintakykyään.
78
Koska arvioitavaa materiaalia oli monenlaista, tarvittiin myös monenlaisia väyliä, joilla sekä materiaalia että arviointeja välitettiin. Haastattelujen perusteella arviointiin liittyviä viestintä-kanavia olivat Wilma, WhatsApp, Classroom, Sähköposti, Meet, Socrative, Snapchat ja Peda-net. Myös TikTok-sovellus oli ainakin kahdella opettajalla jonkin verran käytössä. Tavan-omaisten puhelinsoittojen ja videopuheluiden sekä loppukoontien aikana opettaja saattoi reaaliaikaisesti keskustella oppilaiden kanssa, ja sitä kautta saada tietoa näiden toiminnasta – miksei tiedoista ja taidoistakin.
Itsearviointi etäopetuksessa. Itsearviointia hyödynnettiin etäopetuksessa kahdella tapaa.
Oppilailla oli käytettävissään perinteisiä itsearviointilomakkeita tai tehtävänantoihin liittyi oman toiminnan, kehityksen ja taitojen arviointia ja analysointia. Tämän ohella muutamat opettajat kertoivat liikunnan yleisistä tai yksittäisille tehtäville määritellyistä tavoitteista ja ohjasivat näin oppilaita asettamaan itselleen henkilökohtaisia tavoitteita. Itsearvioinnin avulla oppilaille annettiin mahdollisuus suunnitella omaa oppimistaan itsenäisesti (Ihme 2008, 96–98;
Eloranta 2000, 74–76).
7.3.2 Palautteenanto etäopetuksessa
Arviointiin liittyy kiinteästi palautteenantaminen, sillä se kertoo oppilaalle arvioinnin tuloksen:
miten oppilas on suorituksessaan pärjännyt tai miten hän on kehittynyt (Graham 2008, 152).
Haastatteluissa ilmeni muutamia erilaisia tapoja antaa ja perustella palautetta. Opettajat antoivat oppilaiden tekemiin tehtäviin lähes poikkeuksetta palautetta, toisiin enemmän kuin toisiin.
Esiin nousivat
1) kriteereihin perustuva palaute, 2) sanallinen kommentointi, 3) numeerinen arviointi,
4) oppilaiden kannustaminen sekä 5) korjaava ja yleinen palaute.
79
Jonkin verran haastatteluissa ilmeni etukäteen annettuihin kriteereihin nojaavaa arviointia ja palautteenantoa, numeerista ja sanallista. Oppilaat saattoivat saada kriteeristön tietoonsa etukä-teen pystyäkseen säätelemään toimintaansa niiden mukaan. Yleensä kriteerien mukaan saatu palaute voi kertoa, mitä oppilaalta vaaditaan tietyn tasoiseen osaamiseen, mutta keinoja osaa-misen saavuttamiseen ei siitä saada.
Opettajat antoivat oppilailleen säännöllisin väliajoin neuvoja. Esimerkiksi tehtävässä, jossa opiskelija suunnitteli fyysisen toimintakyvyn harjoitteita, opettajalla oli esimerkkiharjoitteita valmiina. Jos opiskelija ei ollut ymmärtänyt toimintakyvyn osa-aluetta oikein, eikä siten osan-nut sitä harjoittaa, opettaja antoi tälle malliksi esimerkkiharjoitteen. Yleisellä epäspesifillä pa-lautteella voidaan motivoida oppilasta harjoittelemaan, mutta konkreettinen, suoritusta kuvaava ja parempaan suoritukseen ohjaava palaute on sitä tärkeämpää, mitä vanhemmasta oppilaasta on kyse (Graham 2008, 152–153). Kehitysehdotuksia sisältävällä palautteella oli mahdollista viedä oppilaan osaamista eteenpäin (Graham 2008, 152–153; Ihme 2009, 103).
Opettajat kertoivat kommentoineensa oppilaiden palautuksia suullisesti puhelimessa ja yhtei-sissä reaaliaikaisissa tapaamisissa. Puhelimessa palaute oli yksilöllistä, kun taas koko luokan yhteisissä hetkissä se oli yleisluontoista. Suoran suullisen palautteen lisäksi opettajat kirjoittivat oppilaille kommentteja palautuksiin niin WhatsApp-keskusteluissa kuin Classroom:in palau-tustilassakin. Haastatteluista nousi esiin oppilaiden kannustaminen. Erityisesti arkoja tai hei-kosti tehtävistään suoriutuvia oppilaita pyrittiin kannustamaan pienistäkin onnistumisista ja pa-lautuksista.
Oppilaille annettiin pääsääntöisesti palautetta viikoittain. Osa opettajista kirjoitti palautteet jo kuluvan tunnin aikana tai sen jälkeen, osa viikon kuluessa ja osa julkaisi palautteet vasta seu-raavan viikon alussa kaikille oppilaille samalla kertaa. Monet opettajat päivystivät tuntien ajan esimerkiksi Meet:issä tai WhatsApp:issa, jolloin oppilaat pystyivät keskustelemaan opettajien kanssa suoraan. Varsinkin eräs opettaja korosti tapaansa keskustella yksitellen kunkin oppilaan kanssa puhelimessa tunnin aikana, jolloin hän pystyi antamaan tälle myös suullista palautetta edelliskerran tehtävästä. Tokikaan hän ei aina ehtinyt soittaa jokaiselle oppilaalleen tunnin ai-kana, joten suullista palautetta ei saatu joka viikko. Lukiossa ja ammatillisella puolella
palaut-80
teen antaminen pidemmin aikavälein oli yläkouluun verrattuna tavallisempaa, ja ammatillisessa koulutuksessa valinnaiskurssin palaute annettiinkin kokonaisuudessaan vasta kurssin loputtua.
7.3.3 Etäopetuksen edut ja haitat arvioinnissa ja palautteenannossa
Haastatellut opettajat pohtivat, mitä hyviä ja huonoja puolia etäopetuksessa oli lähiopetukseen
Haastatellut opettajat pohtivat, mitä hyviä ja huonoja puolia etäopetuksessa oli lähiopetukseen