Toimijat ja työn eteneminen
Päivitystyö käynnistyi syksyllä 2012, jolloin perustettiin projekti- ja oh-jausryhmät. Projektiryhmään kuuluivat kolmen ammattiopiston opinto-ohjaajat (4), joista yhden työnkuva painottui opiskelijahallintajärjestel-mä- ja hanketehtäviin, sekä yksi opettaja ja opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori. Ohjausryhmään kuuluivat ammattiopistojen rehtorit (3) sekä opiskelijapalvelupäällikkö. Itse toimin työskentelyn vetäjänä.
Työskentelyssä nähtiin tärkeänä se, että päivittämiseen osallistettaisiin mahdollisimman laajasti ohjauksen toimijoita. Suunnitelmaan sitoutu-minen edellyttää, että asian omistajat saavat olla mukana vaikuttamassa heitä itseään koskevan työn kehittämiseen. Koska projektiryhmään ei ollut mahdollista irrottaa enempää opetushenkilöstöä tai osallistaa opetushen-kilöstöä laajemmin kehittämistyöpajoihin, projektiryhmä järjesti ohjauk-sen toimijoille tilaisuuksia, joissa suunnitelman keskeneräistä työversiota käsiteltiin yhdessä keskustellen tai toiminnallisten menetelmien avulla.
Samalla kirjattiin ylös palaute ja tarvittavat korjaukset. Tilaisuuksia jär-jestettiin kaikkien opintoalojen ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien opettajille, opintokuraattoreille, koulutuspäälliköille ja opiskelija-kunnan hallitukselle. Lisäksi opinto-ohjaussuunnitelman työstämisessä olivat mukana viestintäpäällikkö, erityisopetuksen koordinaattori sekä opetussuunnitelman yhteisen osan koonti- ja kirjoitustyöstä vastannut opettaja. Päivitystyön organisaatio on kuvattu kuviossa 1.
OPiNTO-OHJaUSSUUNNiTelMaN PÄiViTTÄMiNeN lUKSiaSSa 22 Kuvio 1. Päivitystyön organisaatio.
Opetussuunnitelman yhteisen osan kirjoitustyöstä vastannut opettajaViestintäpäällikköErityisopetuksen koordinaattoriOpintokuraattorit
Ohjausryhmä Opetushenkilöstö
Projektiryhmä KoulutuspäällikötOpiskelijakunnan hallitus
OPiNTO-OHJaUSSUUNNiTelMaN PÄiViTTÄMiNeN lUKSiaSSa 23
Osallistuminen opinto-ohjaussuunnitelman käsittelyyn oli aktiivista, ja palautetta tuli runsaasti myös laajemmin ohjauksen kehittämisestä. Nämä kehittämisehdotukset koottiin erilliseksi liitteeksi, ja ne lähetettiin sähkö-postitse rehtoreille, koulutuspäälliköille, viestintäpäällikölle ja opiskelija-palvelupäällikölle. Opinto-ohjaussuunnitelmaan annettu palaute käsiteltiin projektiryhmässä, ja ohjausryhmä hyväksyi opinto-ohjaussuunnitelman kokouksessaan tammikuussa 2014. Lopullisen hyväksynnän suunnitelmalle antoi Luksian johtoryhmä helmikuussa 2014. Kuviossa 2 on kuvattu työskentelyn etenemistä.
Kuvio 2. Aikataulu ja työskentelyn eteneminen.
Projektiryhmän työskentely
Projektiryhmä tapasi kaiken kaikkiaan seitsemän kertaa. Järjestin projek-tiryhmälle ensin kaksi työpajaa, joissa pohdittiin ohjauksen nykytilaa ja kehittämishankkeen tavoitteita. Näissä käytettiin toiminnallisia menetelmiä.
Ensimmäinen työpaja toteutettiin Kuusi ajatteluhattua -menetelmällä.
Toisessa työpajassa projektiryhmän jäsenet listasivat ohjauksen asioita, jotka ovat Luksiassa hyvin, ja myös niitä, jotka eivät toimi. Työskentely purettiin yhteistoiminnallisesti.
Ensimmäisten tapaamisten jälkeen kirjoitin opinto-ohjaussuunnitelman varsinaisen ensimmäisen version. Seuraavat kolme työpajaa työstimme suunnitelman sisältöjä ja sitä, miten opinto-ohjauksesta kirjoitamme, jotta suunnitelma auttaisi ohjaustyötä tekeviä omassa työssään ja opiskelijat tulisivat autetuiksi. Pohdintojen taustalla olivat myös koulutuksen ja tutki-muksen kehittämissuunnitelman sekä hallitusohjelman tavoitteet ja niiden pohjalta kaavaillut muutokset ammatilliseen koulutukseen. Tapaamisten välillä päivitin korjauksia ja muokkasin tekstiä.
Opinto-ohjaussuunnitelman sisällöt nousivat ammatillisten perustut-kintojen perusteiden, ammatillisen koulutuksen opinto-ohjauksen osa-alueiden (Toikka & Mustonen 2011), opetushallituksen oppaan (Num-minen ym. 2005) sekä Luksian käytäntöjen pohjalta. Suunnitelma
jäsen-Syksy 2012
OPiNTO-OHJaUSSUUNNiTelMaN PÄiViTTÄMiNeN lUKSiaSSa 24
nettiin opinto-ohjauksen osa-alueiden ja Luksian pääprosessin vaiheiden mukaisesti. Päädyimme pitämään suunnitelman tiiviinä, koska pidimme tärkeänä, että suunnitelma ei kahlitse liikaa vaan että se antaa toimijoille pedagogisen vapauden toteuttaa ohjaustyötä toimijoiden omaa persoonaa ja vahvuuksia hyödyntäen. Emme lähteneet avaamaan prosesseja yksi-tyiskohtaisesti myöskään siksi, koska emme halunneet tuottaa suunnitel-maa, joka olisi vanhentunut jo valmistuessaan, tai suunnitelsuunnitel-maa, jota olisi työlästä käyttää. Ohjaussuunnitelmasta tuli tehdä myös sellainen, joka istuu kolmen ammattiopiston yhteiseksi suunnitelmaksi. Työskentelyn aikana onkin tehty paljon työtä yhteisten käytäntöjen kirkastamiseksi ja viemiseksi käytäntöön.
Syksyllä 2013 ennen suunnitelman käsittelykierrosta projektiryhmä muokkasi suunnitelmaa hyväksytyn Luksian pääprosessin mukaiseksi.
Luksian pääprosessissa ohjauspalveluita ei ole sijoitettu tukitoimintoihin vaan on ajateltu, että ohjaus sisältyy kaikkiin pääprosessin vaiheisiin (ha-kuinnostuksen herättäminen, opiskelijavalinta, oppimisen suunnittelu, oppimisen ohjaus, vaikuttavuuden analysointi, tutkintojen kehittäminen).
Samoin viimeisteltiin esitys opinto-ohjauksen avaamisesta tutkintokohtai-siin opetussuunnitelmiin. Ohjaustoiminnan hajanaisuus ja toteutumisen sattumanvaraisuus olivat taustana sille, että projektiryhmä lähti suunnit-telemaan opinto-ohjauksen vuosisuunnitelmaa, jolla tehtäisiin näkyväksi opinto-ohjauksen organisointia. Säädösten mukaan tutkintoon tulee sisäl-tyä vähintään 1,5 opintoviikkoa opinto-ohjausta. Ohjaus on sisällytetty ammatillisiin ja ammattitaitoa täydentäviin tutkinnon osiin. Kuitenkaan Luksian tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa ei ole systemaattisesti avattu, milloin ja miten opinto-ohjaus toteutetaan.
Kävin keskusteluja opinto-ohjauksen integroitumisesta opetussuun-nitelmiin opiskelijapalveluiden kehittämistiimin jäsenten kanssa. Tämän pohjatyön jälkeen projektiryhmä jatkoi asian työstämistä, ja tuotoksena syntyi opinto-ohjauksen vuosisuunnitelma, jossa on esitetty ohjauksen tavoitteet, sisällöt ja arviointi vuosikohtaisesti. Tarkoituksena on, että opinto-ohjaussuunnitelman ja vuosisuunnitelman pohjalta opintoalat voivat lähteä tarkentamaan omia opetussuunnitelmiaan.
Projektiryhmä kokoontui viimeisen kerran tammikuussa 2014, jolloin käsiteltiin opintoaloilta ja opiskelijakunnalta tulleet palautteet sekä vii-meisteltiin suunnitelma ohjausryhmän ja johtoryhmän hyväksyttäväksi.
OPiNTO-OHJaUSSUUNNiTelMaN PÄiViTTÄMiNeN lUKSiaSSa 25
Ohjausryhmän työskentely ja päivitystyöstä tiedottaminen
Ohjausryhmän kokouksia pidettiin neljä. Tapaamisissa luotiin toiminnan raamit: aikataulu, toimijat, menetelmät, suunnitelman keskeiset sisällöt, päivitystyöstä tiedottaminen, suunnitelman hyväksyminen ja suunni-telman ankkurointi. Kerroin tapaamisissa päivitystyön etenemisestä ja esitin ohjausryhmälle kysymyksiä, joihin projektiryhmä kaipasi vastauksia.
Kahdessa viimeisessä tapaamisessa hain palautetta suunnitelmaan, jolloin olin lähettänyt version etukäteen luettavaksi.
Päivitystyöstä tiedottamisesta sovittiin ohjausryhmässä. Laadin tie-dottamista varten kirjallisen esityksen, jonka pohjalta rehtorit kertoivat päivitystyöstä omissa johtotiimeissään. Johtotiimeihin kuuluvat ammatti-opistojen rehtori, koulutuspäälliköt, henkilöstön edustaja ja opiskelijaedus-taja. Lisäksi työskentelystä ja suunnitelman hyväksymisestä tiedotettiin ryhmänohjaajien koulutuksessa, opettajakunnan kokouksissa ja Intra-netissä. Opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori piti opiskelijakunnan hallituksen ajan tasalla.
Tilaisuudet henkilöstölle ja opiskelijakunnalle
Projektiryhmä tapasi ensin koulutuspäälliköt, joiden kanssa käytiin kes-kustelua suunnitelmasta ja tehtiin halutut tarkennukset ja korjaukset.
Koulutuspäälliköiltä pyydettiin etukäteen kolme asiaa, joista he erityisesti toivoivat keskustelua, koska näin saatiin keskustelu kohdennettua heille tärkeisiin näkökulmiin. Opintokuraattoreiden kanssa järjestettiin niin ikään keskustelutilaisuus. Opiskelijakuntatoiminnan koordinaattori haastatteli opiskelijakunnan hallituksen ja pyysi heiltä korjausehdotuksia ja palautetta.
Opinto-ohjaussuunnitelma lähetettiin kommentoitavaksi lisäksi Luksian viestintäpäällikölle ja erityisopetuksen koordinaattorille.
Opettajien osallistaminen opinto-ohjaussuunnitelman käsittelyyn ja työstöön oli koulutuspäälliköiden vastuulla. Opinto-ohjaajat olivat kä-sittelyissä mukana mahdollisuuksien mukaan. Projektiryhmä laati tilai-suuksia varten toiminnallisen menetelmän, jonka avulla suunnitelma oli mahdollista käsitellä opintoalakokouksissa niin, että mahdollisimman monen opettajan ääni pääsisi kuuluviin. Lisäksi laadin koulutuspäälli-köille alustuksen, jolla asia oli helppo esitellä ja virittää työskentelyyn.
Kirjoitin myös lyhyen tiedotteen Intranettiin, jossa tuotiin esille, että opinto-ohjaussuunnitelmaa ollaan päivittämässä ja että työhön on mah-dollista osallistua ja vaikuttaa.
Projektiryhmä työsti ohjaussuunnitelman rinnalla opinto-ohjauksen opetussuunnitelmaa, johon oli kuvattu opinto-ohjauksen tavoitteet
OPiNTO-OHJaUSSUUNNiTelMaN PÄiViTTÄMiNeN lUKSiaSSa 26
ja sisällöt vuosikohtaisesti. Tämän suunnitelman laadinnassa oli apuna Opiskelijapalveluiden kehittämistiimi.
Ryhmänohjaajien koulutustilaisuudessa ryhmänohjaajat laativat yh-dessä muistilistat hops-keskusteluihin. Jo ennen opinto-ohjaussuunni-telman päivittämisen aloitusta oli ryhmänohjaajien työn tueksi laadittu KOLVI-projektissa ryhmänohjaajan käsikirja. Käsikirjassa oli linjattu, että ryhmänohjaajat käyvät kaksi kertaa lukuvuodessa hops-keskustelun ryhmänsä opiskelijoiden kanssa. Koska ryhmänohjaajien henkilökohtai-nen ohjaustyö korostui opinto-ohjaussuunnitelmasta, projektiryhmä piti tärkeänä, että ryhmänohjaajat saavat tukea ja työvälineitä tämän uuden asian toteuttamiseen, joten muistilistojen työstäminen päätettiin sisällyttää ryhmänohjaajien koulutustilaisuuteen keväällä 2013.